*

Valtion tehtävä ei ole luoda työpaikkoja

Kutsun valtiouskoksi sellaista ajatusmaailmaa, jonka mukaan valtio pystyisi ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Yksi tämän uskomusjärjestelmän peruspilari on se, että valtion tulisi luoda työpaikkoja. Minusta valtion ei pidä luoda työpaikkoja ja voin perustella miksi.

 

Iron Sky -elokuvan puuhamiehiin kuulunut Jarmo Puskala kirjoitti Facebookissa valtion roolista kulttuurin tukijana. Hän, onnekseni, korosti asian taloudellista puolta. Puskalan mukaan valtio on nimittäin sijoittajana siitä erikoisessa asemassa, että se tienaa jokaisesta syntyneestä työpaikasta. Joten valtion kannattaa tukea esimerkiksi elokuvatuotantoa, koska jokainen tuotettu elokuva synnyttää työpaikkoja.

 

Olen eri mieltä. Minusta valtion ei kannata toimia sijoittajana, eivätkä uudet hankkeet edes synnytä työpaikkoja.

 

Haluan aloittaa kantani perustelun seuraavalla esimerkillä: Ajatellaan, että yhtä suomalaista elokuvaa tuetaan miljoonalla eurolla. Tästä syntyy töitä, sanotaanko vaikkapa 40 hengen tuotantotiimille yhdeksi vuodeksi, sekä tämän lisäksi töitä syntyy elokuvamyyjille, teattereille ja markkinoijille vaikkapa 20 hengelle yhteensä kolmeksi kuukaudeksi.

 

Toisin sanoen, miljoonan euron sijoitus synnytti työpaikan 40 ihmiselle vuodeksi ja 20 ihmiselle kolmeksi kuukaudeksi, eli yhteensä 540 työkuukautta. Aika hieno saavutus, eikö totta?

 

Mutta hetkinen, entäpä jos elokuvan tukemisen sijaan, valtio olisi sijoittanut nämä rahat siten, että se olisi palkannut peruspäivärahalla olevia työttömiä puhdistamaan eduskuntatalon portaita hammasharjoilla?

 

Lasketaanpa: Peruspäiväraha on noin 550 euroa kuukaudessa (brutto), jonka valtio maksaa työttömälle joka tapauksessa. Ajatellaan, että valtio palkkaisi nämä ihmiset ja tarjoasi palkkana vaikkapa 1500 euroa kuukaudessa (brutto), tällöin valtion kulut kasvaisivat 1500-550 = 950 euroa per työllistetty. Tällä kustannuksella ja samalla miljoonan euron sijoituksella voisimme siis synnyttää huimat 1053 työkuukautta!

 

En tietenkään ehdota työttömien palkkaamista eduskuntatalon siivoamiseen hammasharjoilla, koska siinä ei olisi mitään järkeä. Siinä ei ole järkeä, koska tällainen työ ei ole tuottavaa. Oleellista on siis tuottavien työpaikkojen määrä, ei pelkkä työpaikkojen määrä.

 

Joten minkälainen työ on tuottavaa ja minkälainen ei ole? Toisin kuin voisi kuvitella, tuottava työ ei tarkoita sitä, että työn tuloksena syntyisi jotain - tuottahaan eduskuntatalon puhdistaminen hammasharjoillakin puhtautta mutta se ei silti tuottavaa työtä. Ainoa järkevä tapa määritellä työn tuottavuus on se, että työ on tuottavaa, jos joku on valmis siitä maksamaan vapaaehtoisesti. Siivoaminen hammasharjoilla ei ole tuottavaa, koska lähes kukaan ei ole valmis maksamaan siitä vapaaehtoisesti.

 

Tästä pääsemme ongelman ytimeen: valtion ei kannata toimia sijoittajana ja työpaikkojen luojana, koska valtion virkamiehen on täysin mahdotonta tietää, onko hänen sijoituskohteensa tuloksena syntyvä työpaikka todellisuudessa tuottavaa työtä vai ei. Tämän lisäksi, toisten rahoja sijoittavalla virkamiehellä ei ole edes taloudellisia kannustimia sijoittaa rahoja mahdollisimman tehokkaasti, koska sijoitusten tuotoilla ei ole hänelle mitään merkitystä. Täten on siis selvää, että valtion ei kannata yrittää luoda työpaikkoja, koska näin syntyvien työpaikkojen järkevyydestä eli tuottavuudesta ei ole mitään takeita.

 

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Valtion ei kannata luoda työpaikkoja mutta se ei edes itse asiassa pysty luomaan työpaikkoja. Tämän, tavalliselle ihmiselle jo lähes ennenkuulumattoman, väitteen perusteleminen on vaikeampaa. Tämän ymmärtämiseen tulee nähdä, että talous koostuu näkyvästä ja näkymättömästä puolesta, joista molemmat ovat yhtä todellisia mutta, joista jälkimmäistä on vaikeampaa havaita.

 

Ajatellaan, että valtio sijoittaa aikaisemmin mainitut miljoona euroa ja tämän sijoituksen ansiosta ihmisiä palkataan töihin. Eikö valtio näin toimiessaan aivan selvästi luonut uusia työpaikkoja - ottamatta kantaa työpaikkojen tuottavuuteen? Nämä uudet työpaikat ovat sijoituksen näkyvä puoli. Mutta näkymätön puoli on aivan yhtä tärkeä ja näkymättömäksi jää se, mistä valtio on saanut kyseisen miljoonan euron potin sijoitettavakseen. Sen on täytynyt tulla, tavalla tai toisella, tavallisilta kuluttajilta.

 

Tästä väistämättä seuraa, että nämä miljoona euroa ovat poissa yksityisestä kulutuksesta ja sijoituksista - jos valtio vie osan rahoistasi veroina, et selvästikään voi kuluttaa tai sijoittaa näitä rahojasi itse. Tämän seurauksena on, että sen sijaan, että sinä kuluttajana päätät minkälaisia tuotteita tai palveluita ostat omilla rahoillasi ja näin tuet näitä yrityksiä, joku valtion virkamies päättää puolestasi minkälaisia tuotteita tai palveluita näillä, sinulta verotetuilla rahoilla kannattaa tuottaa ja mitä yrityksiä tukea. Tästä seuraa tuotannon vääristymistä. Tuotanto alkaa vastata siihen, mitä valtion virkamiehet olettavat sinun kuluttajana haluavan, eikä siihen, mitä todellisuudessa haluat. Tuotannon vääristymisen lisäksi verorahoja sijoittavat virkamiehet vetävät puoleensa lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan sijoituspäätöksiin ja seurauksena on yritysmaailman ja julkisen vallan sekoittumista.

 

Näkyvää on siis se, että valtion tekemä sijoitus loi uusia työpaikkoja. Näkymättömiksi jäävät ne työpaikat, jotka katoavat yksityiseltä sektorilta, koska valtio heikensi kuluttajien ostovoimaa sijoitustaan vastaavan summan. Kun ymmärrämme myös tämän, on selvää, että valtion sijoitustoimien kokonaisvaikutus työpaikkojen määrään on aina parhaimmillaankin nolla. Parhaimmillaankin siis olettaen, että valtion virkamies käyttää rahat tehokkaasti. Jos ja kun rahoja ei käytetä tehokkaasti, lopputulos on negatiivinen sekä työpaikkojen kokonaismäärän että laadun suhteen.

 

--

 

Olen muuten ehdolla kunnallisvaaleissa Turussa numerolla 667. Jos pidit kirjoitustani hyvänä, tai edes ajatuksia herättävänä, olisi kivaa jos viitsisit käydä tykkäämässä kampanjasivustani Facebookissa: http://www.facebook.com/JouniFlemmingEdistyksenPuolesta

 

Myös nettisivuihini www.jouniflemming.fi voi tutustua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tarkennuksena todettakoon, että tietyissä, hyvin erityisissä tapauksissa valtio saattaa mahdollisesti voida luoda työpaikkoja. Jätän lukijoiden mietittäväksi mistä erityistapauksesta on kysymys.

Mika Virtanen

Valtion tehtävä on mielestäni huolehtia välttämättömyyksistä. Infrastruktuurin kehittäminen, terveyden huolto, sähkö, vesi ja niin edelleen. Näiden asioiden hoitaminen luo työpaikkoja ja yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ei saa mennä yksityistämään koskaan.

Jos esimerkiksi terveydenhuolto yksityistetään ja sitten yksityinen ulkomaalainen toimija pakkaa laukkunsa ja lähtee laitteet mukanaan, niin miten sitten suu pannaan?

Yksityistämisessä olisi syytä myös muistaa pääomien liikkuminen. Pääomat alkavat helposti valumaan ulkomaille, jos maksetaan ulkomaalaisille oman väen palvelemisesta. Yksityistäminen on vaarallista, sillä voidaan saadaan kehittynyt yhteiskunta takaisin kivikaudelle.

Johan Lom

Pitäisikö tuolla perusteella myös ruoan tuotanto saattaa valtion tehtäväksi? Sehän on ihmisen perustarpeista tärkein. Neuvostoliitossa se ymmärrettiin ja siksi saatettiin voimaan maatalouden kollektivisointi, jota itsepäiset kulakit pyrkivät sabotoimaan. Onneksi heidät passitettiin Siperiaan.

Mika Virtanen

Neuvostoliitossa tuntui muutenkin olevan tuo ihmisten tappaminen päämääränä ja kollektivisointi oli vain luova keino saavuttaa tuo tavoite.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Valtio voisi ehdottomasti ottaa haltuun myös ruuan tuotannon. Tosin paras mahdollinen malli ei taida tulla Neuvostoliitosta.

Parempi malli olisi vaikkapa että valtion ruoan tuotanto ja yksityinen tuotanto pysyisivät rinnakkaisina järjestelminä ja valtion ruoka voitaisiin ostaa valtion omalla rahalla. Valtio voisi myös tuottaa muita hyödykkeitä, esimerkiksi vaatteita perustamalla tehtaita joiden tuotteita voisi ostaa valtion omalla rahalla.

Palkat tehtaiden työntekijöille voitaisiin maksaa samalla valtion omalla rahalla. Valtio voisi myös jakaa kansalaisilleen tietyn perussumman kuukausittain omaa rahaansa.

Valtio loisi työpaikkoja, ei menettäisi rahaa, pääoma ei karkaisi maasta ja tuotanto ja osaaminen säilyisivät kotimaassa.

Johan Lom

Kiinassa oli pitkään markkinatalouteeen siirtymisen jälkeen käytössä kaksi rahaa: kansan juan ja markkinajuan. Siellä oli myös kauppoja, joista ei kansan juanilla saanut tehdä ostoksia. Tavallaan Neuvostoliitossakin oli berjoškat, joista sai vain ostaa valuutalla.

Tuossa hahmottelemassasi systeemissä valtio joutuisi kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa ja kun käytössä olisi eri raha, se tarkoittaisi sitä, että tavaroita saisi ostaa eräänlaisilla ostokupongeilla, joilla ei olisi normaalin valuutan vaihtoarvoa.

Ilmeisestikään valtion tuottamia elintarvikkeita ei voitaisi myydä normaaleissa kauppaketjuissa, kuten Prismassa tai K-Citymarketissa, vaan niitä varten pitäisi perustaa omat kauppansa. Muutoin maksaminen kassalla menisi liian monimutkaiseksi.

Kovin vaikuttaa tehottomalta kansantalouden resurssien allokoinnilta tuo ajatuksesi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuubassakin on ollut valtion raha ja muu raha. Pyrkivät tästä erottelusta pois, kun Kuuba nyt on muutoksessa. Kaikki kansalaiset olivat valtion töissä niin maksulliset naiset kuin lääkäritkin, niin hotellien työntekijät kuin viljelijätkin ym. Nyt siellä on jo yrittäminenkin sallittu, eikä valtio enään ole ihan kaikessa mukana. Miksi pitäisi palata sellaisiin epäonnistuneiksi osoittautuneisiin malleihin, joita Kuuba, NL, useat muut kommunistimaat edustavat? En usko, että valtiopohjalta löytyisi tuoretta ja toimivaa systeemiä, jolla tarjottaisiin kansalaisille kaikki mitä he ikinä tarvitsevat tai osaavat pyytää. Toki näiden kommunistivaltioiden hallitsijat ovatkin eläneet ihan omassa vaurausluokassaan valtion rahoin ja työntekijäin toimesta ja elävät yhäkin. Katse vain itään, ei senkään hallitseva luokka köyhäksi ole koskaan jäänyt, entä kansa?

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Kuuba ei eikä Kiinakaan ole ihanteellinen esimerkkimaa. Suomi ei ole kauppasaarrossa, eikä täällä vallitse yksipuoluejärjestelmä. Pohjaan ajatukseni hyvinvointivaltioon joka on ajautumassa kilpailuyhteiskunnaksi jota osuvasti kuvataan paremminvointivaltioksi (jossa toiset voivat paremmin kuin toiset).

Toivoisin valtion omaa rahaa jotta rahajärjestelmästä vastaisi valtio eikä yksityinen BIS-pankkijärjestelmä. Haluaisin valtioiden rahoittavan ydintoimintonsa omalla rahallaan jotta ne eivät joutuisi lainaamaan rahansa yksityisiltä sijoittajilta. Tämä on tietenkin käytännössä mahdotonta koska pääoman hallitsijat eivät salli valtioiden ottaa omia valuuttoja käyttöönsä. Ne pitävät liikaa nykyisestä tilanteesta jossa ne voivat hyötyä verotusoikeuden omaavista valtioista, ja pitävät niitä lypsykoneina poliitikoiden suosiollisella avustuksella tietenkin. Siksi ehdotan valtion omaa rahaa nykyisen yksityisen rahan rinnalle. Perimmäinen syy siihen on se että näin autettaisiin kaikkein huono-osaisimpia tulemaan toimeen turvaamalla perustoiminnot, eli energia, ruoka, tiet yms.

Tällä hetkellä valtio nimenomaan kilpailee yksityisen sektorin kanssa ja on pahasti joutumassa tappiolle. Yksityissektori lainoittaa valtiot kuoliaiksi, ja sekös minua ”valtiouskovaisena” harmittaa. Pidän nimittäin valtioista, vaikka se kuulostaa kovin vanhanaikaiselta globaalina aikana.

Johan, kirjoituksesi kuulostaa suunnilleen siltä systeemiltä mitä ajan takaa, mutta toisin kuin sinä, näen sen tehokkaana kansalaisten kannalta. Perusasiat olisivat valtion hallinnassa ja sitä kautta yhteiskuntarauha voisi olla turvattu. Se vaatisi tosin poliitikoilta moraalia ja selkärankaa, joten ajatus on jo syntyneenä kuollut, myönnän.

Irja, rinnakkaissysteemin ideana olisi että valtio turvaisi välttämättömän, yksityinen loput eli vastaisi kysyntään markkinatalouden lakien mukaan. Nykyinen uusliberaali talous sen sijaan takaa että meillä on aina oleva superrikkaat ja superköyhät sekä niiden aiheuttama yhteiskuntarauhan rikkonaisuus.

Elias Paatos

Valtion tehtävä lienee silkassa yksinkertaisuudessaan olla menestyvän yhteiskunnan luominen ja ylläpito, jossa kansalaiset elävät tyytyväisinä eivätkä aloita vallankumousta.

Mikäli ylläoleva vaatii työpaikkojen luontia se on silloin valtion tehtävä ja velvollisuus, mikäli ylläoleva onnistuu paremmin muilla keinoin, voidaan käyttää niitäkin. Työttömyys johtaa väistämättä vallankumoukseen ja tyytymättömyyteen, joten siinä mielessä valtion tehtävä todellakin on luoda työpaikkoja tavalla, tai toisella.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Hyvä kirjoitus. Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että virkamies ei välttämättä käytä rahoja järkevästi. Olen kuitenkin eri mieltä siinä, että yksityisen henkilön rahankäyttö olisi jotenkin järkevää ja/tai itseisarvoista. Mielestäni yksityisen kulutuksen lisääminen ei ole tavoiteltavaa - päinvastoin.

Kirjoituksesi on hyvin pitkälle aukoton, mutta yhteen kohtaan haluaisin ottaa kantaa.

"Tästä väistämättä seuraa, että nämä miljoona euroa ovat poissa yksityisestä kulutuksesta ja sijoituksista..."

Tämä riippuu täysin siitä, mitä tällä rahalla tehdään. Ilmainen koulutus, infrastruktuuri ja kohtuuhintainen terveydenhuolto jättävät nettotuloja käytettäväksi isomman prosenttiosuuden, verrattuna tilanteeseen jossa nämä maksetaan itse.

Ennen muuta, kun verovaroilla kustannettuja peruspalveluja on tarjolla, minun ei kuluttajana tarvitse miettiä kaikkia kulutusvalintojani. Voin käyttää sen ajan tuottavaan työhön. Jo pelkästään oman vanhuuden tai lasten tulevaisuuden varalle tehtävien investointien suunnittelu ja valmistelu veisi päivittäistä aikaani niin paljon, etten kykenisi täysipäiväiseen työntekoon.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mielestäni yksityisen kulutuksen lisääminen ei ole tavoiteltavaa - päinvastoin.

Yksityisen ja julkisen kulutuksen ero on siinä, että yksityisessä kulutuksessa ihminen käyttää omaa rahaansa läheistensä ja itsensä hyvinvoinnin eteen. Julkisessa kulutuksessa virkamies käyttää muiden rahoja jonkun kolmannen osapuolen hyvinvoinnin eteen.

Yksityisessä kulutuksessa kuluttajilla on taloudellinen kannustin käyttää rahansa järkevästi mutta jos he eivät tee näin, he itse kärsivät tekojensa seuraukset. Julkisessa kulutuksessa rahan käyttäjillä ei ole virkavelvollisuuden ja muun vastuuntunnon lisäksi mitään syitä käyttää rahoja järkevästi, eivätkä he kärsi huonosta rahankäytöstä vaan siitä kärsii veronmaksajat.

>Tämä riippuu täysin siitä, mitä tällä rahalla tehdään. Ilmainen koulutus, infrastruktuuri ja kohtuuhintainen terveydenhuolto jättävät nettotuloja käytettäväksi isomman prosenttiosuuden, verrattuna tilanteeseen jossa nämä maksetaan itse.

Kerrotko mikä on se maaginen mekanismi, jolla julkisesti kustannettu ja byrokratiakoneiston kautta kulkeva, byrokraattisesti toteutettu palvelu tulee halvemmaksi kuin se, että jokainen maksaa palveluistaan itse?

>Ennen muuta, kun verovaroilla kustannettuja peruspalveluja on tarjolla, minun ei kuluttajana tarvitse miettiä kaikkia kulutusvalintojani. Voin käyttää sen ajan tuottavaan työhön. Jo pelkästään oman vanhuuden tai lasten tulevaisuuden varalle tehtävien investointien suunnittelu ja valmistelu veisi päivittäistä aikaani niin paljon, etten kykenisi täysipäiväiseen työntekoon.

Vapaus ei tarkoita pakkoa. Jos eläisimme nykyistä huomattavasti vapaammassa markkinataloudessa ja saisimme päättää enemmän omista asioistamme, tämä ei tarkoita, että jokaisen on päätettävä jokaisesta omasta asiastaan. Vapaus sisältää myös vapauden luovuttaa päätösvaltaa muille.

Jos sinulla ei olisi aikaa tai osaamista tehdä investointipäätöksiä oman vanhuutesi tai lastesi tulevaisuuden varalle, olisit luonnollisesti vapaa antamaan tämän vastuun sille taholle, johon luotat eniten. Mutta nyky-Suomessa, tätä valinnan vapautta ei ole, vaan näistä asioista päätetään puolestamme.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"...yksityisessä kulutuksessa ihminen käyttää omaa rahaansa läheistensä ja itsensä hyvinvoinnin eteen..."

Muiden käyttötapojen ohella. Länsimaisen keskiluokan kulutustottumukset eivät vakuuta minua siitä, että ihmiset käyttäisivät rahaa hyvinvointinsa eteen.

"mikä on se maaginen mekanismi, jolla julkisesti kustannettu ja byrokratiakoneiston kautta kulkeva, byrokraattisesti toteutettu palvelu tulee halvemmaksi..."

En väitä että se tulee halvemmaksi. Vertasin prosenttiosuuksia nettotuloista.

"...olisit luonnollisesti vapaa antamaan tämän vastuun sille taholle, johon luotat eniten..."

Joissakin asioissa luottamus rakentuu sille, että asioista on päätetty demokraattisesti ja ne koskettavat kaikkia ihmisiä samalla tavalla. En halua lapsille parempaa koulutusta kuin muilla tai itselleni suhteellisesti enemmän eläkettä kuin muut - näissä asioissa mielenrauha tulee siitä, että ollaan kaikki samassa asemassa. Hyvässä tai pahassa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Muiden käyttötapojen ohella. Länsimaisen keskiluokan kulutustottumukset eivät vakuuta minua siitä, että ihmiset käyttäisivät rahaa hyvinvointinsa eteen.

Vastauksesi tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että sinä tiedät kuluttajia paremmin miten heidän tulisi käyttää rahojaan oman hyvinvointinsa eteen.

>En väitä että se tulee halvemmaksi. Vertasin prosenttiosuuksia nettotuloista.

Prosenttiosuuksilla ei ole mitään merkitystä, et maksa hyödykkeistä prosenteilla vaan rahalla.

>Joissakin asioissa luottamus rakentuu sille, että asioista on päätetty demokraattisesti ja ne koskettavat kaikkia ihmisiä samalla tavalla.

Joissain kyllä, yhteisistä asioista tulee päättää demokraattisesti. Mutta kaikki asiat eivät ole yhteisiä. Se, miten vaikkapa joku haluaa varautua eläkepäiviinsä ei kuulu sinulle, minulle tai kellekään muulle. Eikä meidän kahden, naapureitteni, taloyhtiöni, kaupunkini tai tämän valtion asukkaiden enemmistön muodostama demokraattinen päätös oikeuta puuttumaan tämän yksilön omiin, henkilökohtaisiin asioihini.

>En halua lapsille parempaa koulutusta kuin muilla tai itselleni suhteellisesti enemmän eläkettä kuin muut - näissä asioissa mielenrauha tulee siitä, että ollaan kaikki samassa asemassa. Hyvässä tai pahassa.

Siinä tapauksessa vapaassa yhteiskunnassa olisit vapaa liittymään samoin ajatteleviesi kanssa yhteen ja demokraattisesti keskenänne päättää asioistanne. Mutta älkää pakottako muita tasapäistämisfantasiaanne.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"...sinä tiedät kuluttajia paremmin..."

Mielestäni tässä ei ole kyse tiedosta, vaan teoista. Se ei riitä, että _tietää_ mikä on itselle ja läheisille hyväksi.

"Prosenttiosuuksilla ei ole mitään merkitystä, et maksa hyödykkeistä prosenteilla vaan rahalla."

Vapauden tunteen kannalta sillä on suurtakin merkitystä. Jos käytettävissä olevista varoista on käytettävä tietty osa sellaiseen, minkä kokee 'pakoksi', se ei tunnu vapaudelta.

"Se, miten vaikkapa joku haluaa varautua eläkepäiviinsä ei kuulu sinulle, minulle tai kellekään muulle."

Minun eläkepäivieni sujuvuus riippuu erittäin paljon siitä, kuinka muut varautuvat omiinsa. Vanhuspalvelu vapailla markkinoilla perustuu kysyntään ja tarjontaan. Jos varaan omia eläkepäiviäni varten 2000 € / kk ikävuosille 65 - 90, niin muista riippuvaista on se, mitä sillä saa.

"vapaassa yhteiskunnassa olisit vapaa liittymään samoin ajatteleviesi kanssa yhteen ja demokraattisesti keskenänne päättää asioistanne. Mutta älkää pakottako muita tasapäistämisfantasiaanne."

Tässä suhteessa katson toimineeni juuri näin. En koe olevani pakotettu asumaan Suomessa, vaan asun täällä nimenomaan omasta tahdostani.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mielestäni tässä ei ole kyse tiedosta, vaan teoista. Se ei riitä, että _tietää_ mikä on itselle ja läheisille hyväksi.

Joka tapauksessa, kyse on sinun mielipiteestäsi. Sinun mielestä ihmiset eivät tiedä tai toimi oman etunsa mukaisesti. Mutta tämä on vain sinun mielipiteesi, saatat olla väärässä, koska et tunne toisten ihmisten kaikkia asioita ja mieltymyksiä. Eikä sinulla ole mitään oikeutta pakottaa omia mieltymyksiäsi muille - piditpä niitä kuinka hyvinä tai oikeina tahansa.

>Vapauden tunteen kannalta sillä on suurtakin merkitystä. Jos käytettävissä olevista varoista on käytettävä tietty osa sellaiseen, minkä kokee 'pakoksi', se ei tunnu vapaudelta.

Olennaista on, onko kyse pakosta vai pakon tunteesta. Hyvinvointivaltiossa meidän kaikkien on pakko osallistua siihen, mitä enemmistön valitsemat johtajat päättävät. Jos et suostu, aseistetut miehet tulevat kotiisi. Se on pakottamista. Se ei ole pakottamista, että sinun on ostattava itsellesi ruokaa pysyäksesi hengissä.

>Minun eläkepäivieni sujuvuus riippuu erittäin paljon siitä, kuinka muut varautuvat omiinsa. Vanhuspalvelu vapailla markkinoilla perustuu kysyntään ja tarjontaan. Jos varaan omia eläkepäiviäni varten 2000 € / kk ikävuosille 65 - 90, niin muista riippuvaista on se, mitä sillä saa.

Sinun eläkepäiviesi sujuvuus saattaa toki riippua siitä, miten muut varautuvat omiinsa mutta tämä ei ole peruste sille, että saisit ilman muiden lupaa päättää siitä miten he varautuvat eläkepäiviinsä.

>Tässä suhteessa katson toimineeni juuri näin. En koe olevani pakotettu asumaan Suomessa, vaan asun täällä nimenomaan omasta tahdostani.

Hyvä sinulle, enemmistön valinnat ilmeisesti enimmäkseen miellyttävät sinua. Entäpä ne vähemmistöt, jotka eivät pidä enemmistön heille määräämistä muoteista?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Joka tapauksessa, kyse on sinun mielipiteestäsi."

Ja sinulla on niinikään oma mielipiteesi valtion tehtävistä.

"Olennaista on, onko kyse pakosta vai pakon tunteesta."

Pakko ei ole kuin köyhän kuolema, joka koittaa todennäköisemmin ellei meillä ole yhteiskuntaa. 'Pakko' ei ole lain synonyymi. Punaisissa valoissa on lain mukaan pakko seisoa, mutta laki ei pakota ketään syömään.

"ei ole peruste sille, että saisit ilman muiden lupaa päättää siitä miten he varautuvat eläkepäiviinsä"

Ei. En ole päättämässä, mutta ehdotan kuitenkin, että käytetään jotain järkevää systeemiä porukalla.

"Hyvä sinulle, enemmistön valinnat ilmeisesti enimmäkseen miellyttävät sinua. Entäpä ne vähemmistöt, jotka eivät pidä enemmistön heille määräämistä muoteista?"

Tämä on tärkeä seikka. Sinäkin ilmeisesti pidät Suomea plusmerkkisenä, veroineen, demokratioineen kaikkineen, jos asut täällä? Politiikka on yksi keino tuunata parhaasta olemassa olevasta vielä parempi. Fyysinen maailma tarjoaa parisataa valtiota, mikäli on kiinnostunut asumaan maa-alueilla ja omaamaan kansalaisuuden. Tämä on huikean paljon enemmän kuin esimerkiksi vaihtoehtoisten käyttöjärjestelmien määrä virtuaalimaailmaan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ja sinulla on niinikään oma mielipiteesi valtion tehtävistä.

Totta, meillä molemmilla on mielipiteemme asiasta. Mutta oleellinen ero on, että sinä pidät omaa mielipidettäsi niin hyvänä, että haluat pakottaa sen kaikille. Minä haluan antaa ihmisten päättää itse.

>Ei. En ole päättämässä, mutta ehdotan kuitenkin, että käytetään jotain järkevää systeemiä porukalla.

Ehdota vain ja käytetään vaan, mutta ei pakoteta ketään mukaan. Jos systeemi on todella järkevä, ihmisten luulisi tulevan mukaan myös ilman pakottamista.

>Tämä on tärkeä seikka. Sinäkin ilmeisesti pidät Suomea plusmerkkisenä, veroineen, demokratioineen kaikkineen, jos asut täällä? Politiikka on yksi keino tuunata parhaasta olemassa olevasta vielä parempi. Fyysinen maailma tarjoaa parisataa valtiota, mikäli on kiinnostunut asumaan maa-alueilla ja omaamaan kansalaisuuden.

Olen asunut myös ulkomailla ja mahdollisesti asuisin edelleen, jos maailmassa olisi selvästi markkinatalouden mukainen, vapaa yhteiskunta. Valitettavasti näin ei ole, vaan kaikki maat ovat omaksuneet enemmän tai vähemmän hyvinvointivaltiomallin.

Tämä muuta pois jos ei kelpaa -argumentti olisi huomattavasti järkevämpi jos olisi olemassa vaihtoehtoja, mutta vaihtoehtoja ei käytännössä ole.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Olisi kiinnostavaa tietää sinun näkemyksesi pakottamisesta. Itse koen paljon ongelmalliseksi sen, että olemme "pakotettuja" käyttämään rahaa käytännössä kaikkeen toimintaan. Siis nimenomaan sellaista rahaa, kuin mitä meillä on käytössämme, jonka arvoon vaikuttavat muutokset on vain "pakko" hyväksyä. Valtaa käyttävät tänä päivänä ne, jotka toimillaan vaikuttavat globaaliin rahan arvon muodostumiseen. Libertaari utopiakin vaatisi aivan erilaisen rahasysteemin, kuin mitä meillä on. Siihen asti kun tässä tulee muutos, on veroprosentin säätäminen sinne tai tänne "vapauden nimissä" melko mitätön seikka.

"Muuta pois jos ei kiinnosta" -argumenttia en halunnut töksäyttää suoraan päin naamaa, se olisi asiallisen keskustelun halveeraamista.

"kaikki maat ovat omaksuneet enemmän tai vähemmän hyvinvointivaltiomallin"

Mikä "todellinen vaihtoehto" sitten olisi? Monaco on käsittääkseni suosittu kohde sellaisille, jotka eivät juuri ole veroista kiinnostuneet. Caymansaarilla ei ainakaan peritä veroja asukkailta tai yrityksiltä. Miksei siis sinne? Itsekin olen valmis muuttamaan pois Suomesta, mikäli tämä maa ei enää vastaa ajatus- ja arvomaailmaani. Suurin osa valtiosta toki kantaa veroja, liekö siihen joku syy?

Rikollisuus on tietenkin aina yksi vaihtoehto. Siinä on tietenkin omat riskinsä, mutta niinhän sijoitustoiminnassa aina. Toivon, että lakeja olisi mahdollista ja jopa mielekästä noudattaa, eikä kenenkään tarvitsisi lähteä sille tielle.

Lakeja on kyllä eittämättä liikaa, byrokratia liian monimutkaista ja yhteiskunnan rahoitusmalli liian raskas. Olisin valmis keventämään näitä kaikkia - mutta toisaalta olisin valmis myös maksamaan isomman osan tuloistani veroina, jos homma saataisiin toimimaan. Liberaalit ideologiat kiinnostavat, mutta koska olen nähnyt niiden esiintyvän ensisijaisesti sellaisessa yhteydessä, jossa nykymuotoisen talouden toimintamalli hyväksytään ja talouskasvua pidetään hyvänä asiana, ei niillä ole minulle juuri annettavaa.

Anis Harran

Jani, yhteiskunta koostuu markkinoilla toimivista ihmisistä. Heidän kysyntänsä ja tarjontansa kohtaavat sitä paremmin mitä vähemmän vääristyneet markkinat ovat.

Valtio koostuu valtasuhteista ja niiden toimeenpanoon tarvittavista pakottamisjärjestelmistä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Markkinat toimivat pääosin ei-luonnollisten, juridisten henkilöiden välisen kaupankäynnin alustana. Yksilöllä ei ole juurikaan sanomista tai neuvoteltavaa siinä maailmassa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Olisi kiinnostavaa tietää sinun näkemyksesi pakottamisesta.

Tarkoitan pakottamisella ulkopuolista, väkivaltaan tai sen uhkaan perustuvaa pakkoa tehdä jotain.

Esimerkiksi se, että ihmisen tulee hengittää elääkseen, ei ole pakottamista, koska kyse ei ole ulkopuolisesta voimasta. Mutta esimerkiksi verotus on pakottamista, sillä verotus perustuu pohjimmiltaan väkivallalla uhkaamiseen (jos et maksa veroja, aseistautuneet miehet murtautuvat kotiisi).

>Itse koen paljon ongelmalliseksi sen, että olemme "pakotettuja" käyttämään rahaa käytännössä kaikkeen toimintaan.

Kukaan ei pakota sinua käyttämään rahaa. Se ei ole pakottamista, että joku kieltäytyy myymästä sinulle tuotetta, jos haluat maksaa haleilla tai oravannahoilla. Ja olet vapaa olemaan käyttämättä rahaa, tämä vaati paljon työtä ja kärsivällisyyttä mutta se on mahdollista.

>Valtaa käyttävät tänä päivänä ne, jotka toimillaan vaikuttavat globaaliin rahan arvon muodostumiseen. Libertaari utopiakin vaatisi aivan erilaisen rahasysteemin, kuin mitä meillä on. Siihen asti kun tässä tulee muutos, on veroprosentin säätäminen sinne tai tänne "vapauden nimissä" melko mitätön seikka.

Libertaarinen yhteiskunta perustuisi joko kiinteäkantaiseen rahaan, esimerkiksi kultakantaan, tai kilpaileviin, yksityisiin rahayksiköihin. Kumpikin järjestelmä olisi mielestäni nykyjärjestelmää parempi.

>Mikä "todellinen vaihtoehto" sitten olisi? Monaco on käsittääkseni suosittu kohde sellaisille, jotka eivät juuri ole veroista kiinnostuneet. Caymansaarilla ei ainakaan peritä veroja asukkailta tai yrityksiltä. Miksei siis sinne? Itsekin olen valmis muuttamaan pois Suomesta, mikäli tämä maa ei enää vastaa ajatus- ja arvomaailmaani. Suurin osa valtiosta toki kantaa veroja, liekö siihen joku syy?

Todellinen vaihtoehto olisi 1800-luvun Yhdysvaltojen tyylinen yhteiskunta: vapaa maahanmuutto, matala veroaste ja lähes täysin vapaa markkinatalous. Vapaa maahanmuutto on tässä yhteydessä oleellinen, koska jos haluat muuttaa toiseen maahan, on huomattavan ikävää joutua paikallisten maahanmuuttoviranomaisten mielivallan alle. Tiedän, koska olen asunut ulkomailla, maassa, jossa oli hyvin vähän veroja.

>Liberaalit ideologiat kiinnostavat, mutta koska olen nähnyt niiden esiintyvän ensisijaisesti sellaisessa yhteydessä, jossa nykymuotoisen talouden toimintamalli hyväksytään ja talouskasvua pidetään hyvänä asiana, ei niillä ole minulle juuri annettavaa.

Olet ymmärtänyt väärin. Liberaalit eivät kannata nykyisen kaltaista sekataloutta, jossa yritysmaailma lobbaa itselleen tukiaisia ja erityisoikeuksia, ja jossa suuryritykset menestyvät pienten kustannuksella viranomaisten siunauksella. Enkä myöskään sanoisi, että liberaalit pitävät talouskasvua hyvänä asiana, ainakaan jos tarkoitat, että talouskasvu olisi jokin itseisarvo. Liberaalit pitävät yksilönvapautta hyvänä asiana. Yksilönvapauteen liittyy vapaus päättää omista asioistaan, myös raha-asioistaan. Tästä seuraa vapaan markkinatalouden kannatus. Vapaaseen markkinatalouteen liittyy kaupankäynnin ja yhteistyön helppous, jonka sivutuotteena useimmiten syntyy huomattavan paljon talouskasvua mutta talouskasvu on vain sivutuote - joskin hyödyllinen sellainen - mutta silti toissijainen asia vaikkapa yksilönvapauteen verrattuna.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

"Kerrotko mikä on se maaginen mekanismi, jolla julkisesti kustannettu ja byrokratiakoneiston kautta kulkeva, byrokraattisesti toteutettu palvelu tulee halvemmaksi kuin se, että jokainen maksaa palveluistaan itse?"

Mekanismin nimi on skaalaetu. Jos jokainen maksaisi palveluistaan itse, tuli esimerkiksi yhden sairaalareissun hinnaksi kymmeniä tuhansia euroja. Siksi julkisten palveluiden yksityistäminen kannattaa. Valmiiksi verorahoilla rakennetut palvelut voidaan ostaa pilkkahinnalla siihen verrattuna mitä sellaisen rakentaminen tyhjästä tulisi maksamaan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mekanismin nimi on skaalaetu. Jos jokainen maksaisi palveluistaan itse, tuli esimerkiksi yhden sairaalareissun hinnaksi kymmeniä tuhansia euroja.

Hyvä, että toit tämän esille. Toivoinkin, että joku mainitsisi skaalaedut.

Ensinnäkin, skaalaetu toimii myös yksityisesti. Yksityinen tehdas voi laajentaa toimintaansa valmistaaksensa tuotteita edullisemmin ja kilpailun ansiosta sen on pakko siirtää suuri osa skaalaedulla saavutetuista eduista tuotteidensa hintoihin.

Tämän lisäksi ihmiset voivat markkinatalouden puitteissa tehdä yhteistyötä ja käyttää hyväkseen skaalaetua, esimerkiksi mainitsemasi sairaalareissun tapauksessa vakuutusyhtiöt liittyvät tähän.

Toiseksi, julkisessa taloudessa skaalaetu tarkoittaa sitä, että äänestetään siitä minkälaisia palveluita tarvitaan. Tämän jälkeen ostetaan könttäsummalla tätä palvelua ja toivotaan, että se sopii kaikille.

Yksityisesti meillä on monia eri yrityksiä, joilla kaikilla on taloudellinen kannustin käyttää skaalaetua hyödyksi. Mutta julkisesta poiketen, jos et satu pitämään yhden yrityksen tarjoamasta palvelusta, voit valita toisen. Julkisen palvelun tapauksessa tällaista valinnan vapautta ei useinkaan ole.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Vertaat kahta vertailukelvotonta asiaa. Skaalaetu olisi olemassa myös yksityisillä markkinoilla, joissa olisi ehkä isojakin toimijoita. Olisi ehkä vaikka yksi ainoa sairaalahallintoon keskittynyt yritys, jolta paikalliset sairaalat ostaisivat hallintopalvelut. Tai jotain.

Mikään "skaalaetu" ei pudota sairaalareissun hintaa kymppitonneista kymppeihin. Maailmalla havaittavista esimerkeistä, kuten myös todellisuuden pohjautuvasta ajatteluketjustakin huomataan, että vapaa markkinatalous voisi kyetä siihen. Sen sijaan voit parhaimmillaankin puhua vain asiakashinnasta ja tällekin on markkinataloudessa ainakin kaksi mahdollisuutta: vakuutukset ja lahjoitukset.

Sosialisoitu terveydenhoito vaihtaa molemmat veroihin joskin sillä olisi vielä plakkarissaan pakkotyö. Sairausvakuutusta ei Suomessa filosofisesti tarkasteltuna ole olemassa, jos ei ole sellaista vaihtoehtoa, että (kansalainen) voisi olla sen ulkopuolella.

Maailmalta havaittavia esimerkkejä halvemmasta (koska vähemmän säädeltyä ja enemmän yksityistä) terveydenhoidosta ovat mm. plastiikkakirurgian ja eläinlääketieteen piirissä. Myös edelleenkin vastaväitteiden puutteen perusteella uskon todeksi sen esityksen, että USA:n terveydenhoitokulujen suhteellinen hintataso on 30 vuodessa kuusinkertaistunut muuhun elintasoon -- koska pinnallisista vastaväitteistä huolimatta se on ollut huomattavan sosialisoitu ja sen sosialisoinnin aste kasvaa jatkuvasti.

"Yksityistetty" terveydenhuolto esimerkiksi ei ole yksityistä, vaan sosialisoitua, koska valtio maksaa terveydenhuollon asiakashinnat. Sosialisointia on myös erittäin runsas säätely, joka hidastaa lääkkeitten saatavuutta ja käyttöönottoa, estää kokonaan jotkin hoidot, joiden pitäisi olla hoitavan lääkärin ja asiakkaan välinen asia ja joka silti mm. hyväksyi 1974 talidominin raskausajan pahoinvoinnin estämiseen. Sosialisointi määrää mitä hoitoja saa antaa, mitä pitää antaa, kenelle tai minkä ikäiselle ja mitä hoitoja kuuluu nykyisin pakolliseen sairausvakuutukseen.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"esimerkiksi verotus on pakottamista, sillä verotus perustuu pohjimmiltaan väkivallalla uhkaamiseen (jos et maksa veroja, aseistautuneet miehet murtautuvat kotiisi)" (JF)

Kotiin murtautuvat aseistetut miehet ovat epämiellyttävä ajatus ja liberaalia ajatusmaailmaa ei voi käsitellä ilman tätä näkökulmaa. Kysymys ei ole epäoleellinen, toisin kuin jotkut liberalismin kriitikot haluavat vähättelyllään väittää.

Aseistetut miehet, väkivaltaan perustuva vallankäyttö (onko muuta olemassakaan) on otettava mielestäni laajempaan tarkasteluun, koska tässä keskustelussa paalutamme utopiaa tai ainakin erittäin pitkän aikavälin ylisukupolvisia yhteiskunnallisia muutoksia.

Asemiesten suhteen tulee mieleeni kaksi vaihtoehtoista suhtautumistapaa:

1) Väkivallan uhasta on pyrittävä pääsemään eroon. Globaali aseistariisunta on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista haasteista ja väkivallan vastustaminen kaikissa muodoissaan menee hedonistisen mielihyvän tavoittelun edelle. Pienetkin toimenpiteet väkivallan ja sen uhan vähentämiseksi ovat tärkeitä.

2) Hyväksytään se, että väkivaltakoneisto on aina olemassa jossain muodossa, eikä siitä voida päästä eroon. Pyritään vaikuttamaan tämän koneiston toimintaan niin, että se suojelee niitä ideologioita jotka itse kokee tärkeäksi, eikä asetu puolustamaan omasta mielestä epämiellyttäviä toimia.

Sen mukaan mitä toisaalla tässä ketjussa kirjoitit (JF), arvelisin sinun kannattavan esitetyistä vaihtoehdoista jälkimmäistä:

"Anna minulle sopimus, jossa sovitaan seuraavaa:...Maksan valtiolle veroja --- korvaukseksi julkisen infran käytöstä, sekä maanpuolustuksen, poliisin, oikeuslaitoksen ja palokunnan minulle tarjoamista palveluista. --- Allekirjoittaisin välittömästi."

Maanpuolustus, poliisi ja oikeuslaitos edustavat käsittääkseni juuri niitä asemiehiä, jotka uhkaavat murtautua koteihin. Henkilökohtaisesta mielipiteestä on sitten kiinni halutaanko heidän uhkaavan murtautua niihin koteihin, jotka rikkovat yksityisomistuksen kunnioittamisesta vai varallisuuden jaosta sovittuja sääntöjä vastaan.

"Libertaarinen yhteiskunta perustuisi joko kiinteäkantaiseen rahaan, esimerkiksi kultakantaan, tai kilpaileviin, yksityisiin rahayksiköihin. Kumpikin järjestelmä olisi mielestäni nykyjärjestelmää parempi." (JF)

Mielestäni siirtyminen libertaariseen yhteiskuntaan voidaan toteuttaa mielikuvatasollakin vain siinä järjestyksessä, että tämä uudistus tehtäisiin ensin [ensimmäisen sadan vuoden (?) aikana] ja vasta sitten alettaisiin varauksella purkamaan hyvinvointivaltiota [seuraavan parinsadan vuoden (?) aikana]

"1800-luvun Yhdysvaltojen tyylinen yhteiskunta"

Libertaari paratiisi on kuviteltu tilanteessa, jossa esimerkiksi yhteismaata on vielä olemassa kultivoitavaksi ja oman elannon hankkiminen olisi edes jossain määrin mielekästä alkutuotannolla. Se turvallisuuden tunne, jonka nykyinen hyvinvointivaltio tarjoaa, on edellytys uskallukselle, joka puolestaan on edellytys kehitykselle (tässä yhteydessä mikä tahansa positiivinen muutos). Turvallisuuden tunteen voi saada toki muutenkin kuin valtiolta, esimerkiksi siitä että ainakin voi varmuudella ryhtyä viljelemään maata (jonka voi vain 'ottaa' jostain) ja rakentaa mökin itsekaatamistaan puista (metsästä joka ei ole kenenkään 'oma')

"Olet ymmärtänyt väärin. Liberaalit eivät kannata nykyisen kaltaista sekataloutta, jossa yritysmaailma lobbaa itselleen tukiaisia ja erityisoikeuksia, ja jossa suuryritykset menestyvät pienten kustannuksella viranomaisten siunauksella." (JF)

En ole ymmärtänyt ainakaan tällä tavalla väärin. Harkitsin pitkään sanavalintaani, kun muotoilin:

"...olen nähnyt niiden esiintyvän ensisijaisesti sellaisessa yhteydessä, jossa nykymuotoisen talouden toimintamalli hyväksytään..." (JJ)

Viittaan tällä tuohon aiemmin mainitsemaani etenemisjärjestykseen. En näe positiivisia tulevaisuudennäkymiä sellaisessa menettelyssä, jossa ensin luovuttaisiin kouluista, sairaanhoidosta, vanhuusiän turvasta ja köyhäinavusta; jättäen talouselämän toiminta ennalleen lukuunottamatta valtioiden tukitoimia. En näe kehitysedellytyksiä positiivisina senkään suhteen, että näin käynnistetty libertaari järjestelmä pikkuhiljaa ohjaisi suuryritykset toimimaan reilusti ja kaikkia hyödyttävällä tavalla. (kaikkia hyödyttävällä tarkoita tässä yhteydessä sitä, että muutokset ovat kokonaisuudessa laskettuna positiivisia, en sitä että jokaikinen olisi hyötyjäpuolella.)

Uskoisin olevan teoriassa mahdollista kuvitella sellainen yhteiskuntamalli, jossa sekä oma maailmankatsomukseni, että (mm. Tässä blogikirjoituksessa esitetty) libertaarinen ideologia kohtaavat sulassa sovussa. Ongelma lienee enemmänkin siinä, että ensimmäisen sadan vuoden aikana toteutettavien toimenpiteiden suhteen näkemykset ovat niin erilaisia.

Kommunismin kaatuminen johtuu kaskun mukaan siitä, että ideologia kaatui sisäisiin ristiriitoihin siitä, mitä tehdä vallankumouksen jälkeen. Libertaarin ideologian vastaus siihen miten tuleva utopia toimii, on melko yksimielinen. Ilmaan jääkin kysymys siitä, voiko tähän lopputulokseen päästä ilman vallankumousta?

Elias Paatos

"Kukaan ei pakota sinua käyttämään rahaa."

Valtio pakottaa käyttämään rahaa, koska se määrittelee lainsäädännössä käsityksen omaisuus ja omistaminen. Jos tätä pakkoa ei olisi, voisin mennä vaikkapa viljelemään haluamaani maapalaa elääkseni. Näin ei vain ole vaan sen maapalan vieljely vaatii rahaa.

Lauri Niemi

@Elias Paatos
Tuo ei ole ihan tarkkaan totta. Pelkkä rahan olemassaolo ei pakota sitä käyttämään, mutta verotus (joka tulee maksaa valtion osoittamassa valuutassa) kylläkin, plus kasa sääntelyä sille mitä ja miten saat myydä sen maapalan tuottoa (tai saatko alkuunkaan rakentaa sinne mitään järkevää. Sille että iso osa brittilän vaihtoehtoasumuksista tehdään ns. done deal -tempun avulla on syynsä.)

Käyttäjän jarmopuskala kuva
Jarmo Puskala

Minun ja Jounin näkemykset siitä, kuinka talous parhaiten toimisi ihmisten hyväksi eroavat. Minun mielestäni tarvitaan tietty määrä ohjausta, jos halutaan mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle. Jounin mielestä asia on juuri toisin päin.

Jouni perustelee asian hyvin omalta näkökannaltaan. Kopioin tähän tuon mainitus Facebook-kommenttini, niin ehkäpä se selventää myöskin minun näkökantaani asiaan. Kommentin alkuperäinen asiayhteys oli valtion tuet taiteelle ja miksi siihen käytetään rahaa, sen sijaan etät kulttuuriala toimisi yksityisellä rahoituksella:

Elokuva-alalla valtion tuet ovat tärkeä osa rahoitusta kaikkialla maailmassa, ehkäpä Keniaa lukuunottamatta. Eurooppalaisissa tuotannoissa suuressa osassa on Elokuvasäätiön kaltainen rahoitus. Jopa Hollywood-tuotannot valitsevat kuvauspaikkansa sen mukaan mistä saa parhaat veronpalautukset, sillä ne voi merkata sisääntulevana rahana ja täten tasapainottaa budjettia.

Yksityistä riskirahaa taas on liikkeellä vähän. Siihen on hyvin yksinkertainen selitys: elokuvaa pidetään riskialttiina ja kannattamattomana sijoituksena. Miksi? Siksi, että Hollywood-elokuvan rahoittaminen liikkuu samoissa summissa, kuin toimintaansa laajentava teknologia-alan yritys tai nettisaitti. Tuotto-odotus on kuitenkin radikaalisti pienempi, Avatarin rahoittajakaan tuskin näkee enempää kuin 1-2 miljardia dollaria. Se on toki paljon rahaa, mutta "vain" kymmenisen kertaa sijoitettu summa, Facebook on tuottanut enkelisijoittajiensa rahat takaisin jopa tuhatkertaisesti. Tämän takia suuri osa elokuvan yksityisestä rahasta tulee siksi, että sijoittaja rakastaa elokuvia. Tai sitten elokuva-alan yrityksiltä joille kyseessä on pääasiallinen bisnes ja jotka toimivat pitkällä tähtäimellä.

Elokuvat tuottavat kuitenkin paljon rahaa. Mutta koska riskit ovat voittoihin nähden pienemmät kuin muissa sijoituskohteissa, tarvitaan rahaa sijoittajilta jotka ovat halukkaita ja kykeneviä ottamaan niitä riskejä - kuten valtioilta. Valtio on "sijoittajana" siitä erikoisessa asemassa, että se tienaa jokaisesta syntyneestä työpaikasta ja se tienaa jokaisesta alueella myydystä lipusta. Sitten on tietysti vielä kulttuurilliset ja kansalliset arvot [joilla valtion kulttuurirahoitusta yleensä perustellaan], mutta puhutaan tällä kertaa rahasta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Minun mielestäni tarvitaan tietty määrä ohjausta, jos halutaan mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle. Jounin mielestä asia on juuri toisin päin.

Tarkentaisin tätä luonnehdintaa siten, että myös minusta tarvitaan jonkin verran ohjausta mutta mielestäni tämän ohjauksen, siis valtion roolin, on oltava huomattavasti nykyistä pienempi ja selvästi rajattu.

Minusta julkisen vallan rooli on kuin tuomarin, joka valvoo pelin tapahtumia laidalta. Hyvinvointivaltiossa julkisen vallan rooli on kuin olla tuomarina keskellä pelikenttää, välillä osallistuen peliin milloin minkäkin joukkueen puolesta ja aina satunnaisesti pelin sääntöjä muuttaen.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Nähdäkseni niitä mahdollisimman monia, joihin soveltuu jokin yleispätevä keino, on todella vähän. Sen sijaan mahdollisimman moni voisi käyttää omaa harkintaansa tutustuakseen olemassaoleviin vaihtoehtoihin ja ajatellakseen laatikon ulkopuolelta omaan elämään ja omaan tilanteeseen soveltuvia vaihtoehtoja.

Keskusjohto ei voi korvata ajattelua eikä edistää sitä. Se voi vain halvaannuttaa sen. Jopa siinä tapauksessa, että yrittäjä tai yksilö tekisi objektiivisesti paremman ratkaisun keskusjohdon valinnan johdosta, kuin oman harkintansa johdosta, keskusjohdon väliintulo estää tätä tahoa havaitsemasta oman todellisuusprojektion ja sen mitä todellisuudessa olisi tapahtunut välisen eron. Sellaisessa mallissa ajattelusta ei ole hyötyä ja niissä tapauksissa, jossa tiedät tarkkaan, että oma toiminta olisi tuottanut paremman tuloksen, kuin hallituksen valinta, ajattelu toimii omaksi kärsimykseksi!

Käyttäjän ollimakkonen kuva
Olli Makkonen

@Jarmo,

Onko sinun pointti siis se, että mielestäsi valtio tienaa elokuvista enemmän(koska lipunhinnat ja työpaikat) kuin sijoittamalla samat rahat startup-yrityksiin tai vastaaviin?

Miten moraalisesti perustelet sen itsellesi, että valtiolla on oikeus ulosmitata kansalaisten varat ja pakottaa heidät tukemaan elokuvia, joita he eivät vapaaehtoisesti tulisi rahoittaneeksi?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tekemällä on usein suurempi vaikutus kuin sanoilla. Jos ryhtyisit esimerkiksi muille ja toteuttamaan edistynyttä vapautta. Ja sitten aina, kun käytännössä törmäät esteisiin raportoisit. Se olisi uskottavaa ja voisi saada kannatusta. Tai sitten ei.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Anna minulle sopimus, jossa sovitaan seuraavaa:

Maksan valtiolle veroja 10 % kaikista tuloistani, korvaukseksi julkisen infran käytöstä, sekä maanpuolustuksen, poliisin, oikeuslaitoksen ja palokunnan minulle tarjoamista palveluista. Tämän lisäksi maksan kaikki valtion määräämät haittaverot, aiheuttamistani ulkoishaitoista (esim. bensan haittavero) mutta sen sijaan en joudu maksamaan mitään muita veroja.

Vastavuoroisesti menetän kaikki nykyiset oikeuteni julkiseen sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen, eläkkeeseen ja niin edelleen. Voin myös maksaa kohtuullisen korvauksen saamastani julkisesta koulutuksesta, mikäli en ole tätä jo valtiolle veroja maksamalla täysimääräisesti korvannut.

Allekirjoittaisin välittömästi.

Ongelmana on vain se, että hyvinvointivaltio on valtiouskovaisten mielestä niin hyvä idea, että kaikki pakotetaan mukaan. Ei ole mahdollisuutta valita.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

No toivottavasti kuitenkin toteutat ajatuksiasi niissä rajoissa kuin se on mahdollista.

Ihmiset eivät ole niin tyhmiä kuin joskus oletetaan. Useilla on muukin perusta kannattaa ns. hyvinvointivaltiota kuin "sosialistisen koulujärjestelmän aivopesu". Itse ajattelen, että hyvinvointivaltio on tehnyt minusta yksilön. Kaikki aikani ei mene pelkäämiseen, voin tehdä omia valintoja kuten myös muutkin. En ihan ymmärrä: enkö ole yksilö, joka teen omat ratkaisuni?

Petri Haapa

"Vastavuoroisesti menetän kaikki nykyiset oikeuteni julkiseen sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen, eläkkeeseen ja niin edelleen. "

Maksatko myös valtiolle takaisin ne rahat, jotka se on käyttänyt sinun tarvitsemiisi neuvola- päivähoito- ja peruskoulutuspalveluihin? Veroissasi et ole ehtinyt vielä näistä maksamaan kuin murto-osan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Maksatko myös valtiolle takaisin ne rahat, jotka se on käyttänyt sinun tarvitsemiisi neuvola- päivähoito- ja peruskoulutuspalveluihin? Veroissasi et ole ehtinyt vielä näistä maksamaan kuin murto-osan.

En osaa sanoa mihin raja olisi järkevä vetää mutta järkevyyden rajoissa kyllä - riippuu minkälaisista summista puhutaan.

Joskin huomauttaisin, että ei olisi oikeudenmukaista vaatia tällaisen sopimuksen allekirjoittaneita maksamaan takaisin kaikista käyttämistään palveluista 100 %:sti, koska useimpiin näihin palveluihin ei ole ollut vaihtoehtoa. Esimerkiksi lapset käytännössä katsoen pakotetaan valtion ylläpitämään peruskouluun.

Johan Lom

"Maksatko myös valtiolle takaisin ne rahat, jotka se on käyttänyt sinun tarvitsemiisi neuvola- päivähoito- ja peruskoulutuspalveluihin? Veroissasi et ole ehtinyt vielä näistä maksamaan kuin murto-osan."

En toki tiedä kuinka paljon Jouni on veroja tähän mennessä maksanut, mutta murto-osia on monenlaisia. Kymmenkunta neuvolakäyntiä voi arvottaa noin tuhanteen euroon yhteensä, en tiedä onko hän ollut päivähoidossa vai ei ja peruskoulu vaikkapa 5000€ x 10 vuotta tekee noin 50.000 euroa. Kun efektiivinen verokanta on noin puolet bruttotuloista (erilaiset veroluonteiset maksut huomioiden), niin eihän hänen ole tähän mennessä tarvinnut tienata kuin noin 100.000 euroa bruttona. Ja terveen näköinen mies on hyvinkin saattanut sen elämässään tienata.

Jotenkin tuosta kommentistasi huokuu sellainen implisiittinen ajatus, että "kaikki veronmaksajat saavat moninkertaisesti takaisin sen minkä maksavat". Tosiasia on, että rahan kierrättäminen maksaa byrokratian kautta ylettömän paljon ja sitä katoaa tehottomiin kohteisiin.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Oletan että aiempi 503-virhe poisti kommenttini: Työn tuottavuuden määritelmä on se, että se tuottaa voittoa.

Se on valitettava ja raaka totuus mm. niille työntekijöille, joiden hengentuotteet eivät koskaan pääse edes markkinoille, saati osoittaudu kannattaviksi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Oletan että aiempi 503-virhe poisti kommenttini: Työn tuottavuuden määritelmä on se, että se tuottaa voittoa."

Onko tietojärjestelmä kommunistinen? :)

Mielestäni tällaista määritelmää voi aivan hyvin käyttää, mikäli lisätään ponsi: tuottavan työn tulos voi olla haitallista hankkijalleen ja myös tuottamaton työ voi olla hyödyllistä.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Oletan, ettei kyseessä ollut blogisti itse, joka poisti kommenttini, vaan postauksen jälkeinen virhe...

Tuotto on rahatalouden ilmiö. Rahatalous onnistuu antamaan sosiaalisesti objektiivisen markkinahinnan (ei arvoa, vaan hinnan) ja siten voiton ja tuottavuuden käsitteen.

Filosofisesti objektiivinen arvo on sen sijaan jonkun hyödykkeen paras mahdollinen käyttö jollekulle ihmiselle parhaassa mahdollisessa tilanteessa. Se ei ole 'summa' arvostuksista, päinvastoin kuin hinta. Arvofunktiot kun edelleen ovat ordinaalisia...

Näitä asioita ei voi yhteismitallistaa, vaan markkinat opettavat itse kutakin etsimään tuotteita jotka kunakin ajan hetkenä edistävät itse kunkin elämää parhaiten.

Siksikään valtio ei voi allokoida rahojamme "parhaisiin mahdollisiin tuotteisiin". Niitä ei ole olemassa.

Tuottamaton työ voi olla hyödyllistä, mutta se ei ole paras allokaatio. Kun kerran mittaamme asiaa rahalla, niin tuottamattomuus kertoo meille, että sama työ olisi voitu käyttää tuottamaan sekä voittoa, että hyödykkeitä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Oletan, ettei kyseessä ollut blogisti itse, joka poisti kommenttini, vaan postauksen jälkeinen virhe...

En poistanut. Moderointilinjani on, että en poista mitään kommentteja.

Petri Haapa

Se on vain siinä, että miten se voitto määritellään.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Esimerkiksi siten, että tuottavaa työtä on kaikki, josta joku on valmis vapaaehtoisesti maksamaan. Tämä ei ole täysin sama asia, mitä voiton tekeminen mutta hyvin lähellä, sekä helposti testattavissa, määriteltävissä ja mitattavissa.

Petri Haapa

Ajattelen vähän laajemmin tuota tuottavaa työtä, en siis pelkkänä taloudellisena korvauksena jostakin.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ajattelen vähän laajemmin tuota tuottavaa työtä, en siis pelkkänä taloudellisena korvauksena jostakin.

Samoin, ei "maksaminen" jostain työstä tarkoita, että siihen välttämättä liittyy rahaa. Esimerkiksi lastaan hoitava äitikin tekee määritelmäni mukaisesti tuottavaa työtä, vaikka kyse ei ole työstä, voitosta tai maksamisesta termien usein ymmärretyssä, taloudellisessa mielessä.

Petri Haapa

Niinpä, joku voi hyvinkin tyytyä pieneen tai mitättömään rahalliseen korvaukseen, jos sen ohella saa roppakaupalla onnellisuutta ja hyvää oloa.

Ossi Onni

Al Capone ja kumpp. olivat tuottavia työntekijöitä? Samoin feodaaliruhtinaat ja monopolistit? Hienoa nähdä, että libertarismi elää ja voi hyvin.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Hienoa nähdä, että olkiukkotrollailu elää ja voi hyvin.

Ossi Onni

"Ainoa järkevä tapa määritellä työn tuottavuus on se, että työ on tuottavaa, jos joku on valmis siitä maksamaan vapaaehtoisesti."

Pelkästään tuossa on jo niin iso olkiukko, että trollailuun ei ole enää tarvetta.

Lauri Niemi

Millä perusteella? Plus olkiukko tietääkseni määritellään jotakuinkin niin, että väkerrät imaginäärisen, yleensä typerän, kannan johonkin asiaan ja väität että vastustajasi uskoo niin (vaikkei näin todellisuudessa olekaan).

Lainauksesi on vain Jounin mielipide jota pidät jostain syystä typeränä, ei olkiukko.

Henri Kangas

Valtion tehtävänä on kuitenkin pyrkiä luomaan yhtiöille ja yrittäjille sellainen toimintailmapiiri, jossa paitsi työnteko myös työntekijöiden palkkaaminen kannattaa. Tässä olisi Suomella vielä paljon parannettavaa.

Laajamittainen työttömyys on yksi pahimmista asioista, mitä hyvinvointiyhteiskunnalle voi tapahtua. Suurin osa kaikesta kurjuudestä on työttömyydestä lähtöisin.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

No, sellainen ilmapiiri olisi puhdas laissez-faire -kapitalismi, jossa yrityksillä on oikeus mm. palkata työntekijöitä myös sellaisilla palkoilla, joilla ei vasemmistolaisen retoriikan mukaan tule toimeen.

Tosin sellaisia toimia on nykyäänkin. Mielestäni mainostenjakamisella ei yleensä ottaen voi tulla toimeen, mutta siitä huolimatta mainoksia jaetaan. Ihmisillä esimerkiksi saattaa olla sen työpaikan ohella *muita* tulonlähteitä tai säästöjä ja velaton asunto. (No ehkä voi tulla yleisestikin jos jakaa useampaa aluetta...)

Se merkitsisi monissa maissa luopumista sadoista eri hallituksen vaatimista sertifikaateista, jotka eivät väitteistä huolimatta kykene estämään puoskarien ja vale-minkäkin harjoittajan toimintaa, mutta jotka aikaansaavat kohtuuttomia kynnyksiä ihmisille alkaa harjoittaa monia elinkeinoja, joiden laadusta asiakas on aivan riittävän pätevä itse päättämään.

Johan Lom

Niin, monilla vasemmistolaisilla on sellainen slougan, että "palkalla pitää pystyä tulemaan toimeen". Tästä olen eri mieltä. Jokaisen tulee tykönään pyrkiä saavuttamaan sellainen tulotaso, jolla tulee toimeen mahdollisimman mieleisellään tavalla. Joku voi tulla toimeen kuukausipalkallaan, joku joutuu hankkimaan lisätienestejä, joku on yrittäjä, joku kerjäläinen, j.n.e. Ja "tulla toimeen" voi tarkoittaa mitä tahansa maan ja taivaan väliltä.

Palkanmaksaja on vain työvoiman ostaja ja ostajalle on normaalia ja jopa kannatettavaa pyrkiä tinkimään hinnasta niin paljon kuin mahdollista laadun siitä kärsimättä. Fundamentalistisesta vasemmistolaisuudesta, joka on pesiytynyt lähes jokaisen rivikansalaisen psyykeen, tulisi tehokkaalla valistuksella päästä eroon.

Anis Harran
Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Valtio voi, ja valtion pitää luoda edellytyksiä tuottavalle työlle ja etenkin ulkomaisen valuutan toivossa tuottavan työn hedelmien markkinoinnille.

Suomalainen elokuvateollisuus ei ole mikään rahasampo, joten elokuvia ei tueta varmaankaan sijoitusmielessä.

Kansa tarvitsee kuitenkin kotimaisin voimin tuotettuja elokuvia.

Käyttäjän JussiLehtola1 kuva
Susi Lehtola

Klassista Frédéric Bastiat:ia.

Sampo Sepäänen

"valtion virkamiehen on täysin mahdotonta tietää, onko hänen sijoituskohteensa tuloksena syntyvä työpaikka todellisuudessa tuottavaa työtä vai ei."

Miksi? Eikös kaiken sijoitustoiminnan perustana pitäisi olla analyysi siitä, onko sijoitus tuottava vai ei?

"toisten rahoja sijoittavalla virkamiehellä ei ole edes taloudellisia kannustimia sijoittaa rahoja mahdollisimman tehokkaasti, koska sijoitusten tuotoilla ei ole hänelle mitään merkitystä."

Miksei voisi olla taloudellisia kannustimia? Eikö se virkamies voisi olla vähän kuin kaikkien salkunhoitaja? Moni tykkää pelata tietokonepelejäkin, vaikka numerot, jotka kasvavat, heijastuvat korkeintaan pyöristyvään keskivartaloon.

Ehkä tilanne on juuri kuten kuvasit, mutta se voisi olla ehkä toisinkin.

"Mutta näkymätön puoli on aivan yhtä tärkeä ja näkymättömäksi jää se, mistä valtio on saanut kyseisen miljoonan euron potin sijoitettavakseen. Sen on täytynyt tulla, tavalla tai toisella, tavallisilta kuluttajilta."

Epäilen, että joissakin tapauksissa (ei siis suinkaan aina saati yleensä) valtio tai muu hallinnollinen elin voi käyttää rahat viisaammin kuin kuluttajat. Jos kaikki kansalaiset haluavat vaikka Tamagotchin, on mielestäni ihan ok ottaa nämä rahat kansalaisilta parempaan käyttöön - esim. sairaalan rakentamiseen. Mielipahaahan se aiheuttaa, mutta mitään hyödyllistä ei menetetty.

Olisin siis vähän sitä mieltä, että yksityisenkään puolen ei pitäisi teettää turhaa sen enempää kuin julkisenkaan puolen, ja määritelmäsi siitä, mikä on turhaa työtä, on väärä. Ihmiset ovat impulsiivisiä laumaeläimiä ja ovat valmiita maksamaan jopa asioista, joita he eivät ihan aikuisten oikeasti tarvitse, eivätkä tajua, että he oikeasti haluavat maksaa jostakin muusta. Esimerkiksi joku joulu sitten kaikki halusivat piikkimaton. Kysyn vaan, kuinka paljon sitä käytettiin ja missä se on nyt. Joku ihminen teki aivan hemmetisti turhaa työtä valmistaessaan näin paljon jätettä Suomeen vietäväksi.

Näen siis verotuksessa ja valtion rahankäytössä sellaisen positiivisen puolen, että sen avulla voidaan tehdä asioita, joita kansalaiset eivät osaisi muuten haluta. Ihmiset eivät ole kovinkaan rationaalisia halujensa kanssa. Vaaleissa sitten päätetään, minkalaisen lapsenvahdin milloinkin saamme.

"Täten on siis selvää, että valtion ei kannata yrittää luoda työpaikkoja, koska näin syntyvien työpaikkojen järkevyydestä eli tuottavuudesta ei ole mitään takeita."

Työpaikkojen luominen ei todellakaan täydy olla mikään ykkösajatus vaan se, että valtio tuottaa sijoitustoiminnallaan voittoa ja tehokkaasti palveluita kansalaisille, joilla ei ole jostakin syystä rahkeita niistä maksaa. Mitä vähemmän meillä on työpaikkoja tuotettua euroa kohti, sitä enemmän voimme maksaa rahaa siitä, että saamme olla ihan vaan vapaalla ilman töitä.

Sen tulee olla tavoite, että kaikki ovat.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kirjoititko edes nimesi oikein?

Sijoitustoiminnan takana pitäisi olla tuottavuusanalyysi, ja jopa virkamies voi arvioida olisiko Iron Sky tuottanut rahaa. Vaan osaako arvioida edes oikein? Tällä hetkellä kyseisen yrityksen kassa on esimerkiksi pahasti miinuksella. BTW. pitikö sen rainan olla kesäteatteritasoa vai ei?

Mutta koko idea oli, että virkamies ei kykene arvioimaan samalla, mikä oli se näkymätön kustannus, joka syntyi, kun miljoonat kansalaiset joutuvat luopumaan pienistä määristä omaa kulutusta. Jossakin kohtaa näistä pienistä puroista tulee iso virta, joka voidaan summata Flemmingin osoittamalla tavalla: miljoona euroa vuodessa merkitsee 30 työpaikkaa, jotka tuovat tekijöilleen sen 2000 euroa kuussa.

Siksikin sijoitustoiminnan oikea osoite on henkilö, joka on jo kerännyt pääomaa ja voi ottaa itse epäonnistumisen riskin.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

Plus markkinoilla toimijoita on useita, valtiolle keskittettäessä kaikki munat ovat niin sanotusti samassa korissa. Tästäkin syystä ei ole epäilystäkään etteikö parempi vaihtoehto myös käytännöllisistä syistä olisi vapaat markkinat.

Eetisiä syitä tulikin kirjoituksessa sekä ylempänä kommenteissa.

Jarmo Makkonen

"Siksikin sijoitustoiminnan oikea osoite on henkilö, joka on jo kerännyt pääomaa ja voi ottaa itse epäonnistumisen riskin."

Ihminen joka on tarpeeksi älykäs kerätäkseen pääomaa itselleen ei ota riskiä omilla rahoillaan jos yhteiskunnan rahoilla voi pelata ja ottaa hyödyn itselleen kasvattaakseen pääomiaan.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Pitäisikö tuolle sitten tehdä jotain? Mahdollistaa pelaaminen myös tyhmille, vai poistaa mahdollisuus kokonaan?

Jarmo Makkonen

Miksi verovaroilla pitäisi saada pelata? Hallitus tyhmänä tuhlaa rulettiinsa jo aivan tarpeeksi.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Kirjoitin kommentin Jounin fb-seinälle, mutta laitetaan se myös tänne:

Kirjoitus on ihan looginen, jos katsoo asiaa rahan näkökulmasta. Totuus on se, että valtion tehtävä on tuottaa arvoa, eli palveluja ja hyödykkeitä. Niitä ei voi tuottaa ilman ihmisen sijoittamaa työpanosta ja verot (tai setelirahoitus) on keinoja, millä kerätään näille ihmisille korvaus tehdystä työstä.

Eli valtion tehtävä ei ole luoda työpaikkoja, vaan sen tehtävä on tuottaa palveluja, joiden tuotannon rahoittamiseksi kerätään veroja. Se, että verot kerätään kaikilta, on arvovalinta (esim. tasa-arvoon perustuva, jolloin kyseinen palvelu halutaan tarjota kaikille kansalaisille, maksukyvystä riippumatta) ja estää erilaisia vapaamatkustaja -ilmiöitä. Verotuksella voidaan myös kustantaa erilaisia toiminnan negatiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka saattaisi jäädä hoitamatta, jos toimittais puhtaasti markkinavetoisesti.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Onnittelut hyvästä avauksesta.
Valtion tehtävät on määritelty perustuslaissa ja eduskunta säätää kaiken aikaa lisää kummallisia tehtäviä ja luo samalla palkkiovirkoja puolueaktiiveille. Näistä kummallista tehtävistä voitaisiin toki myös luopuakin jos kansanedustajilla olisi selkärankaa.

- Mutta totuus on juuri tässä:
" joku valtion virkamies päättää puolestasi minkälaisia tuotteita tai palveluita näillä, sinulta verotetuilla rahoilla kannattaa tuottaa ja mitä yrityksiä tukea"
- Ikävä kyllä virkamiehet eivät ole penaalin terävimpiä kyniä, mutta siitä huolimatta he haluavat päättää esim. millaista olutta sinun pitää juoda ja mistä sitä saa ostaa.
- Maataloustuotanto on ikävällä tavalla tyyppi esimerkki toiminnasta, joka on hyvin vahvasti valtion säätelemää. Valtio tukee sellaisia yrityksiä, joita virkamiehet pitävät hyvinä. Tämä on johtanut tilanteeseen, että suurin osa maataloustuesta päätyy kannattamattomille yrityksille ja myös investointituki kohdistetaan kannattamattomien yritysten laajentamiseen. Kannattavuuskin arvioidaan virkamiesten toimesta hehtaareina ja eläinmäärinä, eikä tuloksena kuten normaalissa elämässä pitäisi. Valtion virkamiehet voivat vaihtaa tarkastelutapaa, jos ei muuten saada heidän haluamiaan tuloksia. Nyt siis tilojen lukumäärä laskee, tilojen kannattavuus laskee, tilojen tuottaman sadon arvo laskee. Ainoastaan maataloutta säätelevien virkamiesten määrä ja maanviljelijöiden keski-ikä nousevat.

- Eli nykyisin voidaan aivan hyvin maksaa 200 000 euroa tukea vuosittain viljelijälle vaikka hänen tuottamansa sadon arvo on keskimäärin 50 000 euroa. Virkamiesten tulkinnan mukaan tämä on kannattavaa toimintaa.

- Toisaalta jos saat 10 000 euroa tukea ja palkkaat puutarhatilallesi työntekijöitä ja maksat heille 10 000 euroa palkkaa ja tuotat heidän avullaan 50 000 euron arvoisen sadon toimintasi voi olla virkamiehen mielestä kannattamatonta.

Eduskuntavaaleissa ei vaihdeta johtavia virkamiehiä, jotka käytännössä näitä lakeja ja säädöksiä tehtailee. Ainakaan itse en keksi muuta ulospääsyä nykyisestä virkamiesvallasta kuin heidän toimiensa määräaikaisuus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset