*

Mitä perustulo oikeasti tarkoittaa?

Ei, arvon massit massoille -vasemmistolaiset ja arvon menkää hipit töihin -oikeistolaiset, ei, perustulon idea ei ole, että valtio maksaa jokaiselle niin paljon rahaa, että sillä voisi elää. Tämä ei ole perustulon idea, koska tämä olisi täysin utopistinen ja puhtaasti mahdoton ajatus. Yhtä järkevää olisi vaatia, että valtion on maksettava ihmisten verot.

 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ohto Kanninen avasi jälleen keskustelua perustulosta. Olen pessimistinen perustulon ja siihen liittyvän keskustelun suhteen, koska perustulon idea on mennyt suurimmalta osaa vasemmistoa ja niin sanottua oikeistoa täysin ohi.

 

Aloittakaamme siis perusteista: Kuten jo mainitsin, perustulon idea ei todellakaan ole, että sillä voisi elää. Perustulon idea on ennemminkin, että kukaan ei kuole rahanpuutteen vuoksi.

 

Näillä kahdella asialla on erittäin suuri ero ja tämän eron ymmärtäminen on ensimmäinen askel perustulon idean ymmärtämiselle. Ei tietenkään vaikkapa ehdotetun suuruisella 500 euron perustulolla "voi elää". Jos perustulolla voisi elää, moni nostaisi jalat pöydälle ja jäisi elämään muiden työnteosta.

 

Ei, tuskin kukaan miljoonatuloja saava yritysjohtaja lopettaisi työntekoa perustulon vuoksi mutta moni, joka nyt tekee raskasta työtä ja hän saa pitkien työpäivien päätteeksi käteensä vain summan, joka on perustulo + X, jossa X on huomattavan pieni luku, hänen kannattaa päätellä, että pitkän ja raskaan työn tekeminen pienen tulonlisäyksen vuoksi ei kannata, joten hän voi jäädä pois töistä. Mitä useampi tekisi näin, sitä enemmän veroja olisi nostettava perustulon menojen kattamiseksi ja mitä enemmän veroja nostetaan, sen harvempi haluaa enää osallistua tähän järjestelmään verojen maksajaosapuolena vaan pyrkii pääsemään verorahojen saajapuolelle.

 

Perustulon todellinen idea alkaa valjeta jos ajattelemme, että jos jokaiselle taattaisiin perustulon kautta vaikka 500 euron minimitoimeentulo, tällöin hän voisi tämän päälle tehdä töitä ja nostaa tulotasonsa elämiseen riittäväksi. Perustulossa on järkevää siis se, että se purkaa suurimman osan kannustinloukuista ja tekee aina taloudellisesti kannattavaksi ottaa vastaan työtä, vaikka vain osa-aikaista, vaikka vain yhdeksi kuukaudeksi tai vaikka työtä, jonka jatkuminen on epävarmaa. Nykyisenkaltaisessa mallissa työttömän pitää tarkasti harkita minkälaista työtä hänen kannattaa ottaa vastaan, koska yhden lisäeuron hankkiminen työnteolla saattaa syödä euron verran tukia, jolloin työn tekemisestä saatu hyöty on, ellei työkokemusta ja vastaavaa lasketa, tasan nolla euroa. Puhumattakaan edes siitä, että nykymallissa lyhyen työsuhteen vastaanottavaa työtöntä rangaistaan tukien karenssiajoilla ja/tai tukien uudelleenhakemispaperisodalla.

 

Itse siis kannatan perustuloa, erityisesti negatiivisen tuloveron mallin mukaisesti toteutettuna. Tässä mallissa jokainen ei saa automaattisesti perustuloa vaan perustulo toteutetaan siten, että minimituloveroprosentti ei ole 0 %, kuten nyt, vaan negatiivinen. Tästä nimi "negatiivisen tuloveron malli". Ei, se ei tarkoita, että jokaisen tuloveroprosentti olisi negatiivinen vaan sitä, että jos sinulla ei ole ansiotuloja yli tietyn rajan, vaikkapa 500 euron kuussa, tuloveroprosenttisi tippuu negatiiviseksi, jolloin saat valtiolta rahaa automaattisesti takaisinpäin. Mitä vähemmän tienaat, sen enemmän tuloveroprosenttisi on miinuksella ja tulojesi noustessa, veroprosenttisikin nousee. Ei niin, että yhden euron saaminen lisää töistä nostaisi veroja vastaavasti yhdellä eurolla, vaan vaikkapa 50 sentillä.

 

Perustulon ideaan kuuluu myös se, että sen tulee korvata mahdollisimman monta muuta tukea, koska vain silloin se voi poistaa kannustinloukut ja vain silloin voisimme purkaa suurimman osan tuottamatonta paperinpyöritystä tekevistä julkisen sektorin toimistotyöpaikoista. Pelkästään se, että nämä tuhannet ihmiset pääsisivät tuottamattomasta valtion byrokratiatyöstä oikeisiin, tuottaviin töihin synnyttäisi valtiolle huomattavat säästöt, jotka tulevat perustulon työllisyyttä tukevien vaikutusten lisäksi.

 

Vaihtoehtona perustulolle on niin sanottu sosiaalitilimalli, joka on ollut käytössä erittäin hyvällä menestyksellä jo pitkään esimerkiksi Singaporessa. Singaporessa sosiaalitiliä on käytetty terveydenhuollossa. Sosiaalitilin toteutuksesta on olemassa eri versioita mutta periaatteessa sosiaalitili tarkoittaa sitä, että jokaiselle määrätään tili, johon liittyy tietty maksimi. Tämä maksimisumma voisi olla vaikkapa 20 tuhatta euroa. Kun aloitat työnteon, tilisi on tyhjä ja maksamistasi tuloveroista tietty osa maksetaan omalle sosiaalitilillesi ja tämän tilisi saldon voit itse tarkistaa vaikkapa netistä. Voit myös maksaa tilillesi ylimääräistä rahaa niin halutessasi. Kun saavutat sen, että tilisi on täynnä, eli vaikkapa 20 tuhannessa eurossa, veroprosenttisi laskee, koska sinun ei enää tarvitse maksaa sosiaalitilillesi rahaa. Jos vaikkapa työttömyysturva on hoidettu sosiaalitilin kautta, tällöin jos joudut työttömäksi, työttömyyspäivärahasi maksetaan sinulle omalta sosiaalitililtäsi. Jos käy niin, että sosiaalitilisi menee nollille, vasta tällöin rahaa alkaa siirtyä valtion rahakirstusta sinulle.

 

Sosiaalitilissä hyvää on se, että se antaa ihmisille taloudelliset kannustimet miettiä omaa sosiaalitilillä katettujen palveluiden käyttöä. Jos vaikkapa terveydenhuoltojärjestelmä perustuisi sosiaalitiliin, tällöin ihmisen kannattaa miettiä hetki lähteekö hän sinne terveyskeskukseen flunssan takia, koska hän itse maksaa tuon käynnin kokonaisuudessaan (sosiaalitililtään) ja jos hän on jo säästänyt tilinsä täyteen, tilin käyttäminen jonkin pienen asian vuoksi nostaisi hänen veroprosenttiaan siihen asti, jolloin tili on jälleen täynnä.

 

Tätäkin suurempi tekijä on tietysti se, että kun jokainen maksaa itse käyttämistään palveluistaan sosiaalitililtään, jokaisella on taloudellinen kannustin miettiä mistä palvelunsa ostaa ja mistä haluaa maksaa. Haluaako maksaa nopeasta mutta kalliista palvelusta, vai hitaasta ja halvemmasta. Tämän lisäksi, tämä järjestely synnyttää palveluntarjoajien välille kilpailun asiakkaista, paitsi palvelun laadun, myös hinnan suhteen. Nykyjärjestelmässä sinulle määrätään yksi julkinen terveyskeskus, johon menet kun sairastut, tai voit toki mennä mihin tahansa yksityiselle lääkäriasemalle, jos sinulla on siihen varaa (sen jälkeen kun olet maksanut yli puolet tuloistasi veroina valtiolle). Sosiaalitilimallissa voit ostaa palvelun mistä tahansa, vaikka naapurikaupunkisi julkisesta terveyskeskuksesta, jos koet sen paremmaksi ja/tai halvemmaksi mitä oma lähiterveyskeskuksesi. Tai voit ostaa palvelun miltä tahansa yksityiseltä palveluntarjoajalta ja sinulla on itsellesi taloudellinen kannustin etsiä juuri sinua parhaiten palveleva taho, koska kaikki mitä palvelusta maksat on poissa omalta sosiaalitililtäsi.

 

Tämä antaa jopa julkiselle sektorille kannustimen kilpailla siitä, kuka pystyy tarjoamaan palvelut järkevimpään hintaan ja laatuun. Tämä, kuten monet muut sosiaalitilin eduista pätevät myös perustuloon, jos perustulon yhteydessä lisättäisiin ihmisten valinnanvapautta ostaa haluamansa palvelut sieltä mistä itse haluavat.

 

Ja ei, perustulo (tai sosiaalitimalli) ei ratkaisisi kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia, se ei toisi meille täystyöllisyyttä eikä se tekisi meistä kaikista miljonäärejä. Perustulo ei ole mikään hopealuotiratkaisu, joka ratkaisisi kaikki mahdolliset ongelmat. Mutta sekä perustulo että sosiaalitilimalli olisivat huomattavasti nykyjärjestelmää järkevämpiä tapoja toteuttaa julkinen sosiaaliturva, joko kokonaan tai osittain.

 

Joten pyydän, kun puhumme jatkossa perustulosta, voisimmeko puhua siitä järkevästi? "Massia massoille!" tai "Menkää hipit töihin!" ei ole järkevää keskustelua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Hyviä malleja molemmat. En itsekään kannata kansalaispalkkaa, joka maksettaisi kaikille, koska se nostaisi väistämättä tuloveroastetta, eikä siten toimisi järkevänä kannustimena. Mieluummin negatiivinen tulovero, esim. 500€:n, pieni veroaste n. 1500€:n asti ja sen jälkeen jyrkempi progressio.

Sosiaalitilikin kuulostaa ihan mielenkiintoiselta ratkaisulta. Itse olen hahmotellut talousjärjestelmää, jossa on vastaavan tyylinen mahdollisuus velkaantua julkiselle sektorille (eräänlaista yhteisövelkaa), mutta lisäsin siihen valtion velvollisuuden järjestää työtä, jolla voi maksaa velkansa pois. Nämä työt olisi tarkoitus tehdä nimenomaan niissä tehtävissä, joiden tuottamia palveluja tällaisella sosiaalitilillä voi käyttää.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>mutta lisäsin siihen valtion velvollisuuden järjestää työtä, jolla voi maksaa velkansa pois.

Tässä on aika suuria ongelmia. Kirjoitin aiheesta laajemmin aikaisemmin: http://jouniflemming.fi/2012/09/27/valtion-tehtava...

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Meillä on selkeästi ideologinen ero siinä miten me ymmärretään valtio. Jos minä olen valtiouskovainen, niin kutsutaan sitten Teitä valtio-on-paha-uskovaiksiksi.

"Ainoa järkevä tapa määritellä työn tuottavuus on se, että työ on tuottavaa, jos joku on valmis siitä maksamaan vapaaehtoisesti."

Tässä ei kyllä ole mitään järkeä ja tästä lauseesta johdettua analyysiä en ala edes purkamaan.

Valtion ja yksityisen sektorin merkittävin ero on se, miten toiminta rahoitetaan. Kun ostat yksityiseltä hyödykkeen, maksat siitä rahallisen kertakorvauksen. Yritys käyttää osan tästä rahasta palkkoihin ja raha kiertää takaisin yksityishenkilön käyttöön.

Julkisen sektorin tuottamat hyödykkeet rahoitetaan verottamalla. Raha käytetään ihan samalla tavalla palkkoihin ja raha palaa takaisin yksityishenkilön varallisuudeksi.

Se, mitä valtio tuottaa ja onko sen tuotanto ihmisten mielestä verorasituksen arvoinen, on arvokysymys. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan malli on laajasti kannatettu, joten ilmeisesti se koetaan veronmaksun arvoiseksi. Vaaleissa siitä voidaan käydä keskustelua. Jos ei vaalitulos miellytä tai demokrataattinen valvonta ei toimi, niin se on taas kokonaan toinen kysymys.

Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että valtio voi työllistää ja tuottaa yhteiskuntaan lisäarvoa. Korvaus tehdystä työstä vaan kerätään eri tavalla, kuin yksityisellä sektorilla.

Lisänä voisin huomauttaa, että ehdottamassani mallissa, velkaantuminen on vapaaehtoista. Jos tarvitset valtion tuottamia palveluja, sinulla on oikeus ja velvollisuus myös osallistua niiden toteuttamiseen (tai vaihtoehtoisesti maksat velkasi pois verona).

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #8

Antti Papinniemi: - "Tässä ei kyllä ole mitään järkeä ja tästä lauseesta johdettua analyysiä en ala edes purkamaan."

Toivoisin, että kuitenkin alkaisit. Olen nimittäin täsmälleen samaa mieltä Flemmingin antamasta määritelmästä. En tosiaan näe mitään muuta järkevää tapaa mitata työn tuottavuus kuin se, että joku on siitä valmis vapaaehtoisesti maksamaan. Et kai ymmärtänyt tuota määritelmää niin, että mikään pakolla kerätyillä rahoilla aikaan saatu ei voisi olla tuottavaa? Ilman muuta voi olla, mutta sitä ei vain voi varmasti tietää muuten kuin lopettamalla pakottamisen ja katsomalla, kuinka moni sitä oikeasti pitää tuottavana eli oikeasti omista rahoistaan haluaa siitä maksaa.

- "Valtion ja yksityisen sektorin merkittävin ero on se, miten toiminta rahoitetaan."

Merkittävin ero on siinä, että yksityinen sektori ei pakota ketään ostamaan mitään, mutta valtio pakottaa maksamaan verot (eli ostamaan tuotteitaan).

- "Suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan malli on laajasti kannatettu, joten ilmeisesti se koetaan veronmaksun arvoiseksi."

Tuollaisia asioita vain ei voi mielipidemittauksilla selvittää. Kyllähän minäkin pidän Jyväskylään rakennettuja valotaideteoksia hienoina, ja sopivasti muotoiltuun kysymykseen antaisin varmasti vastauksen, josta voi tulkita, että ne ovat veronmaksun arvoisia. Todellinen mielipiteeni mittautuisi kuitenkin vain siten, että minulta olisi ennen niiden rakentamista kysytty, haluanko maksaa näin ja näin paljon, jotta saamme kaupunkiimme tämmöisen ja tämmöisen koristuksen. Jos maksan, pidän sitä maksun arvoisena. Jos en, niin en pidä. Todennäköisesti en olisi maksanut.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi Vastaus kommenttiin #11

"En tosiaan näe mitään muuta järkevää tapaa mitata työn tuottavuus kuin se, että joku on siitä valmis vapaaehtoisesti maksamaan."

Mittaatko työn tuottavuutta pelkkänä voittona? Ilmeisesti. Jos puhutaan työstä yleensä ja siitä, mitä työ tuottaa, niin näkemyksesi on kyllä erittäin rajoittunut. Jos teet kotityötä, niin eikö se tuota mitään, koska sinä et maksa siitä mitään? Ostavatko ihmiset vapaaehtoisesti leipää kaupasta?

"Merkittävin ero on siinä, että yksityinen sektori ei pakota ketään ostamaan mitään, mutta valtio pakottaa maksamaan verot (eli ostamaan tuotteitaan)."

Kyllä. Valtio on erään määritelmän mukaan pakkoyhteisö. Jos sen vastustus olisi yhtä mittavaa, kuin tietyissä ideologioissa, niin valtio olisi varmasti romahtanut jo aikoja sitten luottamuksen puutteeseen (Suomessa ei ole mitään sotilasjunttaa, joka voisi pakottaa meidät valtansa alle). Mutta, kuten tuossa olen maininnut, niin ilmeisesti valtion ja sen harjoittaman toiminnan kannatus on riittävää, koska mitään suuria poliittisia murroksia ei ole tapahtunut. Se ei kuitenkaan liity siihen kysymykseen, onko valtion tarjoamille palveluille kysyntää (ja niillehän selvästi on kysyntää) ja voiko valtio luoda työpaikkoja. Valtio on erilainen tapa toteuttaa työnjakoa, jossa rahoitus kerätään kollektiivisina veroina ja hyödykkeet jaetaan ilmaiseksi. Valtio muuten tuottaa myös maksullisia palveluja. Onko nekin yhtä ongelmallisia?

Ps. voitto ei ole mitään lisäarvoa, se on osa tulonjakoa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #15

Antti Papinniemi: - "Mittaatko työn tuottavuutta pelkkänä voittona?"

En, vaan kuten jo sanottu, sillä, miten paljon joku on valmis siitä vapaaehtoisesti maksamaan. Ei sen maksun tarvitse ylittää tuotantokustannuksia, mutta se kertoo, miten tuottavaa työ on. Jos ostan eurolla (tai X yksiköllä, yksikön nimi ei tässä ole oleellista) palasen puuta, vuolen siitä löylykauhan ja joku ostaa sen minulta kymmenellä eurolla, niin työni tuottavuus on ollut 9 euroa. Jos aikaansaannoksessani on semmoiset pikkuviat, ettei se näytä kauhalta eikä sillä voi heittää löylyä, ja saan sen myytyä vain takkapuuksi 50 sentillä, niin työni tuottavuus on ollut -0,5 euroa.

- "Jos teet kotityötä, niin eikö se tuota mitään, koska sinä et maksa siitä mitään?"

Jos teen sitä omassa kotonani, niin hyödyn siitä saan minä itse, joten tuottavuutta on hankala mitata, koska työn tekijä ja siitä maksaja ovat sama henkilö. Kirjanpitokikkailulla voisin maksaa itse itselleni miten suuren summan tahansa, ja saada siten tuottavuuden näyttämään huikealta. Heh, loistoidea, taidankin tänään tiskata parin miljoonan tuntipalkalla, niin tulee parempi mieli kun teen arvokasta ja tuottavaa työtä.

Jos haluaisin mittauttaa kotityöni tuottavuuden järkevällä tavalla, niin minun pitäisi tarjota kotityöpalveluita muille, ja katsoa, paljonko he ovat siitä valmiita maksamaan.

- "Ostavatko ihmiset vapaaehtoisesti leipää kaupasta?"

Kyllä minun käsittääkseni. En ainakaan tiedä mitään lakia, joka määräisi ihmiset ostamaan leipää kaupasta eikä kukaan muukaan ole koskaan minua pakottanut mitään ostamaan. Tai no, kerran ala-asteella kiusaaja pakotti väkivallalla uhkaamalla minut ostamaan itselleen karkkipussin, mutta sen jälkeen olen tehnyt kaikki ostokseni täysin vapaaehtoisesti.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi Vastaus kommenttiin #11

Isoin ero meidän näkemyksissä taitaa olla se, että Sinä mittaat työn tuottavuutta puhtaasti rahan näkökulmasta. Itse taas näen työn arvoa tuottavana toimintana, riippumatta siitä, onko työn tulos vaihdettavissa vai ei. Jos puhutaan pelkästään sellaisesta työstä, jonka tavoitteena on tuottaa markkinoille hyödykkeitä, niin Jounin teesi on ihan pätevä.

Julkinen sektori toimii eri logiikalla. Se tuottaa arvoa ja hyödykkeitä. Niitä ei yleensä (jos ne tarjotaan ilmaiseksi) arvioida markkinamekanismin avulla. Siinä mielessä ne ovat ongelmallisia, vaikka julkinen nykyään pystyykin arvioimaan kohtalaisen tarkasti tuottamiensa palvelujen yksikkökustannukset. Myös kysynnässä voi olla ylikulutusta, vaikka se on todennäköisesti melko minimaalista. Harvemmin ihmiset menevät lääkärille ilman todellista syytä tai ajavat julkisilla teillä ympyrää pelkästä ajamisen ilosta.

Se mitä julkinen tuottaa on silti arvovalinta. Suomessa on nähty hyväksi vaihtoehdoksi tuottaa tiettyjä palveluja verovaroilla, kaikkien hyödynnettäväksi, henkilökohtaisesta varallisuudesta riippumatta. Itsekin olen sitä mieltä, että julkisen sektorin läpinäkyvyyttä pitää lisätä, että ihmiset tulevat paremmin tietoisiksi siitä, mistä veroja maksetaan. Joissain tapauksissa voidaan myös miettiä, että onko kaikkia palveluja järkevää rahoittaa verottamalla. Sosiaalitilin tyylinen malli voisi olla yksi läpinäkyvyyttä ja valinnanvapautta kasvattava ratkaisu. Sama koski omaa ehdotustani.

Lauri Niemi Vastaus kommenttiin #48

Jos julkinen sektori tuottaa arvoa ja hyödykkeitä, niin eikö näistä voisi aivan hyvin käydä kauppaa vapaaehtoisesti?
Toki voidaan argumentoida kattavuuden ja nykypalveluiden kalleuden avulla että julkisesti hoidettu terveydenhuolto on pakollista, mutta korkea hinta on lähinnä valtion sääntelyn aiheuttamaa. Matalampi hintataso parantaisi heittämällä myös terveydenhuollon kattavuutta.

Esimerkkejä osuuskuntapohjaisesta terveydenhuollosta vapailla markkinoilla: http://mises.org/daily/5388/

Kannattaa myös huomioida toimijoiden erilaiset kannustimet - yrittäjä saa lisää tienestejä tai toiminnanvapautta (=budjettia) olemalla tehokas ja/tai palvelemalla asiakkaita paremmin (esim. hyvä hinta/laatu-suhde, räätälöity premium-tuote jne.), kun taas tehokkuus julkisella johtaa vain oman toimintavapuden vähenemiseen. Eli siis markkinat valjastavat ahneuden ja itsekkyyden yleiseksi hyödyksi, kun taas julkisella puolella tarvittaisiin epäitsekkäitä ihmisiä jotta systeemillä olisi toivoakaan toimia hyvin. Lisää viestissä 46.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #8

>Tässä ei kyllä ole mitään järkeä ja tästä lauseesta johdettua analyysiä en ala edes purkamaan.

Voisit siinä tapauksessa kertoa oman, vaihtoehtoisen määritelmäsi sille, mitä on tuottava työ.

>Raha käytetään ihan samalla tavalla palkkoihin ja raha palaa takaisin yksityishenkilön varallisuudeksi.

Tässä on se merkittävä ero, että julkisen sektorin kulutuksessa virkamies päättää kulutuksesta sen perusteella, mitä hän kuvittelee tai olettaa loppukäyttäjien haluavan. Yksityisen sektorin kulutuksessa loppukäyttäjä tekee nämä kulutuspäätökset itse. Tästä seuraa, että mitä enemmän julkinen sektori kuluttaa, sen enemmän tuotanto alkaa vastata julkisen sektorin eli virkamiesten mieltymyksiä, eikä oikeiden kuluttajien mieltymyksiä. Muiden ongelmien ohella, kuten sen, että mitä enemmän julkinen sektori kuluttaa, sen kannattavampaa julkista sektoria on lobata ja korruptoida, mikä vääristää tuotantoa entistä enemmän.

>Se, mitä valtio tuottaa ja onko sen tuotanto ihmisten mielestä verorasituksen arvoinen, on arvokysymys. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan malli on laajasti kannatettu, joten ilmeisesti se koetaan veronmaksun arvoiseksi. Vaaleissa siitä voidaan käydä keskustelua. Jos ei vaalitulos miellytä tai demokrataattinen valvonta ei toimi, niin se on taas kokonaan toinen kysymys.

Se, että jokin asia on demokraattisesti päätetty, ei ole järkevä perustelu. Demokraattisesti on päätetty maailmassa monia asioita. Ihmisiä on steriloitu, vangittu väärien mielipiteiden vuoksi, tapettu, heidän omaisuuttaan on viety, heitä on kielletty harjoittamasta ammattiaan, heitä on kielletty pukeutumasta kuten itse haluavat ja niin edelleen. Kaikkea on tehty demokraattisin päätöksin.

Oleellista on ymmärtää, että demokratia on keino päättää yhteisistä asioista mutta kaikki asiat eivät ole yhteisiä. Eikä demokraattisesti voida päättää, että mitkä niitä yhteisiä asioita on, koska tämä johtaa demokraattisen vallankäytön lopputtomaan laajenemiseen.

>Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että valtio voi työllistää ja tuottaa yhteiskuntaan lisäarvoa.

Valtio ei voi, tiettyjä erikoistapauksia lukuunottamatta, työllistää ainuttakaan ihmistä, koska jokainen veroeuro, jolla julkisen sektorin työntekijän palkka maksetaan on poissa yksityiseltä sektorilta. Tästä vääjäämättä seuraa, että jokainen julkisen sektorin työpanos on vain pois yksityiseltä sektorilta, eli syntyneiden, uusien työpaikkojen lukumäärä on pyöreä nolla.

Ja tähän nollatulokseen päästään olettaen, että julkinen sektori toimisi 100 % tehokkuudella ilman minkäänlaista resurssien hukkaamista, hyväveliverkostoja, korruptiota, lobbausta ja aikaisemmin mainitsemaani tuotannon vääristymistä. Jos nämä huomioidaan, julkisen sektorin synnyttämien työpaikkojen määrä on negatiivinen.

Eikä tämä ole arvokysymys. Tämä on logiikka ja järkikysymys. Jos pystyt perustelemaan rationaalisesti ja loogisesti, että valtio voisi luoda työpaikkoja, vaihdan välittömästi mielipidettäni ja olen kanssasi samaa mieltä.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi Vastaus kommenttiin #24

Osaan kohdista vastasin jo tuossa ylempänä. Nostat myös ihan oikeita ongelmia esille. Tunnistan ne itsekin. Siksi pyrin kehittämään demokraattista päätöksentekoa avoimempaan suuntaan.

"Valtio ei voi, tiettyjä erikoistapauksia lukuunottamatta, työllistää ainuttakaan ihmistä, koska jokainen veroeuro, jolla julkisen sektorin työntekijän palkka maksetaan on poissa yksityiseltä sektorilta. Tästä vääjäämättä seuraa, että jokainen julkisen sektorin työpanos on vain pois yksityiseltä sektorilta, eli syntyneiden, uusien työpaikkojen lukumäärä on pyöreä nolla."

Mmm... mistä yksityisen sektorin varallisuus (raha) on lähtöisin? Jos se ei ole valtion liikkeelle laskemaa rahaa, niin mitä sitten? Ennen euroa, nimenomaan julkisen sektorin alijäämäiset budjetit ovat mahdollistaneet yksityisen sektorin säästämisen. Poikkeuksen tähän tekee ylijäämäinen vaihtotase (joka sekin on globaalilla tasolla nollasummapeliä). Yksityinen sektori ei voi laskea liikkeelle valuuttaa, koska pankit pelaavat nollasummapeliä. Kaikella rahalla on vastakirjauksena saman kokoinen kirjaus velasta. Tosin nyt tilanne alkaa olla sama myös valtion kohdalla, koska valtion velka on yksityistä velkaa.

Nykyään on liikkeellä vaihtoehtoisia valuuttoja, esim. bitcoin, mutta sen ongelmana on investoinnit. Kiinteä rahakanta ei oikein sovellu investointeihin, koska sitä on käytössä vain tietty määrä ja se on rajoittava tekijä.

Mutta niin... siis väite, ettei valtio voi työllistää ketään on mielestäni väärä. Työn tarkoitus on tuottaa hyödykkeitä, arvoa. Julkinen- ja yksityinen sektori ovat erilaisia tapoja toteuttaa työnjakoa. Raha liittyy puhtaasti tuotannonjakoon (eli tulonjakoon). Ei se rahan tuottaminen itsessään ole mikään tarkoitus, vaan sen avulla kohdennetaan resursseja ja työpanosta sellaisiin toimiin, jotka tuottavat hyödykkeitä. Palkat, osingot ja esim. tulonsiirrot ovat keino mitata sitä, miten iso otto osuus yksittäisillä henkilöillä on kokonaistuotannosta.

Me ilmeisesti katsotaan tätä kysymystä vähän eri näkökulmasta?

Lauri Niemi Vastaus kommenttiin #49

He puhuvat varallisuudesta - ei todellakaan suoraan fiat-rahasta vaan ihan materiaalisesta hyvinvoinnista ja sen tuottamisesta. Vastikkeellinen, ns. "kova" raha, esim. metallikolikot, oravannahat ja vastaavat on vain työkalu - vaihtotalouden koneöljyä noin kuvainnollisesti. Haluan omenapiirakan, mutten kanojasi. Sovimme siis että annat minulle kaakattajan sijaan oravannahkoja koska tiedän että ne menevät helposti eteenpäin jotakuinkin kaikille. Myöhemmin vaihdan nahat tarvitsemaani vasaraan, ja seppä voi käydä hankkimassa sinulta kanan. Tämä on rahan perusolemus, ei muuta.

Kova raha on luontaisesti deflatorista ihmisten työn tehokkuuden kasvaessa ja kilpailun ajaessa hintoja alas. Kova raha kannustaa säästämiseen.

Pankkien toiminta on kaukana nollasummapelistä. Se olisi nollasummapeliä 100 varantovaatimuksella (jolloin et saisi tilille korkoa, vaan maksaisit pankille rahojesi säilyttämisestä, todennäköisesti)
Pannkitpoiminta on nykyaikana jotakin pluskolmetsiljardia-summapeliä koskapa yksityisillä pankeilla on oikeus luoda rahaa tyhjästä. Pistät satasen tilille, pankki lainaa 99 ulos, tilisi näyttää yhä satasta, markkinoilla nyt 199 euroa. Ja tätä jatketaan kunnes jokaista rahapajasta tullutta euroa vastaan on kierrossa sata.
Likimain kaikki raha on siis pelkkää velkaa, ja juuri tämä rahavarannon suuri heilahtelu on yksi nykyajan nousukausi-finanssikriisi-syklien syy. Investoidaan kun rahaa on olemassa paljon, yhtäkkiä huomataan ettei sitä rahaa ollutkaan olemassa, eli resurssit allokoitiin aivan päin hemmettiä.
Tämä rahan velkainen perusluonne on avainsyy miksi koko ajan toitotetaan talouskasvua - velan oravanpyörä lakkaa pyörimästä ilman sitä.

Valuutan määrän vakaus ei ole laisinkaan haitallista investoinneille - päin vastoin, se auttaa varmistamaan että investoinnit tehdään alun perinkin oikein, eikä lumekuplan vallitessa. On myös huomionarvoista että vakaan valuutan säästäminen kannattaa, mikä kokoaa pääomaa investointeihin. Nykyään tämä ei toimi koska systeemiin sisäänrakennettu ja tietoisesti ylläpidetty inflaatio pyyhkii säästöt pois hitaasti, mutta varmasti.

Mitä kohdennukseen tulee, on markkinoiden hajautettu tieto rutosti virkamiehen keskitettyä tietoa kattavampaa ja ajankohtaisempaa (=jokaisen henkilön ostopäätös sekunnilleen), ja viestissäni 46. mainitut kannustimet voimassa.

Käyttäjän ollimakkonen kuva
Olli Makkonen

Kunhan vaan Jouni keksit, miten perustulo saadaan läpi niin että se korvaa kaikki muut tuet ja siten, ettei se voi mitenkään nousta "massit massoille" -tasolle niin kyllä. Mutta itse olen niin kyyninen poliittista prosessia kohtaan, etten usko tähän ajatukseen.

Sosiaaliturvatili on taas jo huomattavasti fiksumpi ajatus.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Juttelin eilen yhden sosiaalityöntekijän kanssa, ja hän sanoi että harkinnanvaraisten tukien poistamisesta tulisi isoja ongelmia, ja että melko suuri osa tukia saavista ei kuitenkaan pärjäisi perustulolla. En tiedä onko olemassa arvioita siitä kuinka paljon harkinnanvaraisia tukia perustulomallissa jouduttaisiin jakamaan, mutta olisi mielenkiintoista nähdä.

Ville Salonen

Varmasti sitä jouduttaisiin jakaa kaikille työttömille, onneksi niitä ei ollutkaan kovin paljoa?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #13

>Varmasti sitä jouduttaisiin jakaa kaikille työttömille, onneksi niitä ei ollutkaan kovin paljoa?

Aivan kuten työttömille jaetaan tällä hetkellä työttömyystukia. Mutta perustulo voitaisiin jakaa ilman, että tukien jakamista varten jokaiseen kylään tarvitsee perustaa omaa valtion virastotaloa satoine tai tuhansine paperinpyöritystyöpaikkoineen.

Joten vaikka olettaisimme, että perustulon kannustinvaikutukset eivät saisi aikaan ainuttakaan uutta työllistymistä, se tulisi silti nykyjärjestelmää halvemmaksi.

Petri Haapa

Mä olen käsittänyt asian niin, että perustulon ei ole tarkoituskaan korvata harkinnanvaraisia tukia.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #14

>Mä olen käsittänyt asian niin, että perustulon ei ole tarkoituskaan korvata harkinnanvaraisia tukia.

Olet ymmärtänyt väärin. Perustulon idea on juuri se, että korvaamalla mahdollisimman monta harkinnanvaraista tukea voimme purkaa byrokratiaa ja kannustinloukkuja.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #17

Olen ymmärtänyt niin, että perustulon tarkoitus on korvata esimerkiksi työmarkkinatuki ja sen sellaiset ilman harkintaa automaattisesti saatavat tuet (yleensä Kansaneläkelaitoksen maksamia) ja jos rahat ei sittenkään riitä voi hakea harkinnanvaraista tukea, kuten esimerkiksi kuntien kustantamaa toimeentulotukea yms.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Sossua käytetään paljon siksi, että muut tuet viipyvät byrokratian takia. Siihen perustulo on hyvä lääke. Itse näkisin, että perustulon ei pidä poistaa lapsilisiä tai elatusmaksuja. Ne ovat tyypillisen sossun asiakkaan, yksinhuoltajan, merkittävät tulot.

Monessa työpaikassa on tarve apuluontoiselle lisätyölle, josta työnantaja on valmis maksamaan 500-1000/kk. Nyt näitä töitä ei työttömän kannata tehdä, joten niille ei edes haeta tekijöitä. Perustulo tuo nämä työt tekemisen arvoiseksi. Ne ovat töitä, joita lähes kuka tahansa, sossunkin asiakas, pystyy tekemään. Kaikki lisätyö kasvattaa kansantuotetta ja näkyy parempana elintasona jokaiselle.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #22

>Itse näkisin, että perustulon ei pidä poistaa lapsilisiä tai elatusmaksuja. Ne ovat tyypillisen sossun asiakkaan, yksinhuoltajan, merkittävät tulot.

Perustulo voisi korvata lapsilisät siten, että myös alaikäisille maksettaisiin perustuloa ja maksu tehtäisiin käytännössä lapsen huoltajille. Lapsen tapauksessa perustulon suuruus kannattaisi porrastaa siten, että lapsi on oikeutettu täyteen perustuloon täytettyään 18 vuotta ja tällöin hän on perustulon saaja, huoltajiensa sijaan.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson Vastaus kommenttiin #26

"...myös alaikäisille maksettaisiin perustuloa..."

Tämä on mielestäni erittäin vakavasti harkittava vaihtoehto ja olen yrittänyt sitä pitää mukana perustulokeskustelussa. Jos ajatellaan, että lapsiperheiltä poistettaisiin kaikki muut taloudelliset etuudet, ei sitä perustulon summaa tarvitsisi edes porrastaa. Raha olisi tällöin myös juridisesti lapsen omaisuutta, ei siis tuki vanhemmille. Tämä selkeyttäisi asumiskustannusten hoitamista vaikkapa erotapauksissa, mutta miksei muutenkin. Kotihoidontukea ei maksettaisi kenellekään jne.

Ville Salonen

"Jos käy niin, että sosiaalitilisi menee nollille, vasta tällöin rahaa alkaa siirtyä valtion rahakirstusta sinulle." Miksi siis kukaan laittaisi rahojaan tuonne sosiaalitilille?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Rahaa menee tilille automaattisesti, koska osa tuloveroistasi maksetaan suoraan sosiaalitilillesi. Ja sinulla olisi jossain määrin kannustin myös maksaa tilille ylimääräistä, koska kun saat tilisi täyteen, pääset nauttimaan pienemmästä veroprosentista.

Ville Salonen

Miten ketään voisi kannustaa maksaa 20donaa johonkin tilille? tiedätkö kauan kestää noin normituloisella sen saavuttaminen?
Tarkoitan sitten normituloisella sitä oikeaa normituloista, en 3500€/kk saavaa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #10

>Miten ketään voisi kannustaa maksaa 20donaa johonkin tilille? tiedätkö kauan kestää noin normituloisella sen saavuttaminen?

Miten ketään voisi kannustaa ottaa asuntolainaa, tiedätkö kauan kestää normituloisella maksaa asuntolaina pois? Aivan, ihmiset ovat valmiita laittamaan osan tuloistaan säästöön, vaikka säästötavoitteen täyttymiseen kuluisi vuosia, kunhan tuo säästötavoite on heitä kiinnostava, myös taloudellisessa mielessä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson Vastaus kommenttiin #18

>Miten ketään voisi kannustaa maksaa...

Tai kannustaa maksamaan työttömyysvakuutus- tai eläkemaksuja, tai kannustaa maksamaan veroja, joilla maksetaan sossusta rahaa jos jää varattomaksi? Aivan.

Käyttäjän SamuliTuomasAssinen kuva
Samuli Assinen

Itsekkin kannatan negatiivistä tuloveroa. Suurin ongelma suomalaisessa sosiaaliturvassa on se valtava byrokratia viidakko johon sen asiakkaat joutuvat. Siellä samoileminen käy joissain tapauksissa melkein työstä, kun ruodailet niitä paperipinoja luukulta toiselle.

Etenkin työmarkkinat on Suomessa onnistuttu sotkemaan melkein totaallisesti byrokratialla. Koko työttömyysturva-järjestelmä on jämähtänyt aika pahasti savupiipputeollisuuden aikaan, jolloin joko olit vakituisessa työsuhteessa tai sitten et. Nykymuotoinen työttömyysturva ei yksinkertaisesti toimi 2010-luvun silpputyömarkkinoilla, joissa saatat joutua/päästä vaihtamaan työpaikkaa kuin paitaa tai olet osa-aikaisesti jossain. Viimeisimmät niitit suomalaisten työmarkkinoiden arkkuun tuli kun työharjoitteluiden, työelämään tutustumisten ynm. tempputyöllistämisen myötä. Kuka vaivautuu palkkamaan vasta-valmistunutta nuorta, jos saman kaverin saa työkkärin kautta ilmaiseksi harjoittelijaksi? Samaten kuka tervejärkinen työttömyystuella elelevä vaivautuu 3kk keikkatyöhön, jos työttömyysturvan takaisin saamiseen palaa saman verran aikaa?

Suomalainen sosiaaliturva kaipaisi pikaista täysremonttia ja päivittämistä vastaamaan 2010-luvun tarpeita, mutta epäilen vahvasti että nykyinen hallitus tuskin saa mitään tervejärkistä tällä saralla aikaiseksi.

Heikki Aalto

Minun puolestani massit massoille. Mitä nopeammin valtio kaatuu, sitä parempi.

Kristinuskosta päästiin eroon agraariyhteiskunnan jälkeen ja valtiouskovaisuudesta päästään eroon hyvinvointiyhteiskunnan jälkeen.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tämä on ihan hauska ajatus mutta valitettavasti historiallinen todistusaineisto osoittaa, että lähes poikkeuksetta aina kun yhteiskunta on romahtanut julkisen sektorin hallitsemattoman rahankäytön seurauksena, tätä on seurannut entistä sosialistisempi ja vasemmistolaisempi hallinto.

Katsotaan vaikka mitä Kreikassa on tapahtunut. Siellä ennen julkisen sektorin romahdusta edellisissä vaaleissa vasemmistopuolueet saivat muistaakseni vähän yli 50 % kaikista äänistä. Romahduksen jälkeen suurimpia vaalivoittajia ovat olleet juuri kommunisti- ja sosialistipuolueet.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä tällasta sosiaalitiliä hallinnoisi?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Käsittelin kirjoituksessani julkisen sektorin tarjoaman sosiaaliturvan järkeistämistä, eli vastauksena kysymykseesi: julkinen sektori. Toki voisi perustellusti väittää, että yksityisesti toteutettuna järjestelmä olisi vieläkin tehokkaampi mutta tämä nostaisi uusia kysymyksiä, kuten sen, mitä tehdä hätään joutuneille ihmisille, jotka eivät ole ottaneet yksityistä sosiaalitiliä tai muuta vakuutusta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miten asian voisi hoitaa tehokkaammin yksityisellä sektorilla?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #33

Siten, että sosiaalitilin hoitokustannukset jäävät julkisen sektorin vastaavaa pienemmiksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #39

Mieleesi ei tule,että sellainen tili voisi olla jokaisella ihan henk.koht. eikä siihen tarvitse kenenkään yksityisen tai julkisen sekaantua? Ihmettelen tosin kovasti ettei sellaista ole vielä nykyään olemassa,kun kaikki pitää ehdottomasti kierrättää pankkien kautta.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Onko niin, että henkilön kuollessa sosiaalitilin saldo siirtyy valtiolle?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Käytännössä varmasti kyllä, ideaalitilanteessa sosiaalitili laskettaisiin henkilön omaisuudeksi ja hän voisi antaa sen perintönä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Perustulo on kannatettava idea, mutta sanot: "Pelkästään se, että nämä tuhannet ihmiset pääsisivät tuottamattomasta valtion byrokratiatyöstä oikeisiin, tuottaviin töihin synnyttäisi valtiolle huomattavat säästöt..."

Millä perusteella he pääsisivät "oikeisiin" töihin, eivätkä työttömyyskortistoon?

Samalla perusteellahan ne nykyiset 250000 työtöntä pääsisivät milloin vain "oikeisiin" töihin. Vai vihjailetko, että työttömät ovat kaikki laiskureita, joille työ ei maistu vaikka sitä on tarjolla?

Muuten, mitä on "tuottava työ" ja mikä ei? Ja pitäisikö sinusta kaikkien kansalaisten tehdä sitä (siis mikäli sellaista olisi tarjolla)?

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Eikö työn ja yrittäjyyden olemus toisaalta ole se, että etsitään olemassaoleva mutta paikallisesti täyttämätön tarve tai luodaan uusi, usein esim. ihmisten viihtyvyyteen pohjautuva tarve, ja täytetään se? Tai tarjotaan sama asia parempana tai edullisemmin?

Nähdäkseni maailma on täynnä tarvetta turvallisuudelle, hyvinvoinnille, viihtyvyydelle, kokemukselle, koulutukselle jne. mutta ei aina siellä missä osaaja on.

Eikö yrittäjyys ole täyttymättömin tarpeiden etsimistä ja houkuttelua esiin, ja ratkaisun tarjoamista hyvin tuotteistettuna?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Millä perusteella he pääsisivät "oikeisiin" töihin, eivätkä työttömyyskortistoon?

Tietenkään kaikki valtion tukibyrokraatit eivät pääsisi välittömästi töihin yksityiselle sektorille mutta pidemmällä aikavälillä tämä tapahtuisi. Mutta tämä ei ole minusta oleellinen kysymys, sillä ihmisten pitäminen tuottamattomassa työssä työllisyyslukujen parantamiseksi on vain tempputyöllistämistä, mikä tulee pitkällä aikavälillä todella kalliiksi meille kaikille.

>Samalla perusteellahan ne nykyiset 250000 työtöntä pääsisivät milloin vain "oikeisiin" töihin. Vai vihjailetko, että työttömät ovat kaikki laiskureita, joille työ ei maistu vaikka sitä on tarjolla?

Ei, en tietenkään väitä, että työttömyys on ihmisen oma vika. Kaikialla maailmassa työttömyys on kasvanut - yllätys yllätys - sitä mukaa, kuin työn vastaanottamista ja tekemistä on alettu vaikeuttaa eri valtiollisen sääntelytoimien muodossa. Työttömyys johtuu enimmäkseen siis siitä, että ihmisten työntekoa estetään ja kielletään eri laeilla.

>Muuten, mitä on "tuottava työ" ja mikä ei? Ja pitäisikö sinusta kaikkien kansalaisten tehdä sitä (siis mikäli sellaista olisi tarjolla)?

Tuottavaa työtä on sellainen, josta joku on valmis maksamaan vapaaehtoisesti. Jos olet eri mieltä, kuulisin mielelläni sinun määritelmäsi sille, minkälainen työ on tuottavaa.

Mitä suurempi määrä ihmisistä on tuottavissa töissä, sitä enemmän meille syntyy uutta hyvinvointia ja vaurautta, joten kyllä, mahdollisimman monen olisi hyvä tehdä tuottavaa työtä. Tämä on paitsi meidän hyvinvointimme etu, tämä on myös muunmuassa luonnon etu, koska tällöin tuhlaamme mahdollisimman vähän mitään resursseja.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Teenpä jatkokysymyksen: ovatko esim. koulutus, terveydenhuolto ja kulttuuri mielestäsi tuottavaa työtä? Näistä on varakkailla varaa maksaa, mutta köyhemmillä ei, joten lopettaisitko julkisen tuen näiltä?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #36

>Teenpä jatkokysymyksen: ovatko esim. koulutus, terveydenhuolto ja kulttuuri mielestäsi tuottavaa työtä?

Eihän tällainen kysymys ole järkevä, sillä täsmälleen samaan lopputulokseen tähtäävä työ voi yhdellä tapaa toteutettuna olla tuottavaa ja toisella tavalla epätuottavaa.

Esimerkiksi siivous on usein tuottavaa työtä, koska monet ovat valmiita maksamaan siitä vapaaehtoisesti. Näissä tapauksissa se siis on tuottavaa työtä mutta se ei tarkoita, että siivous itsessään olisi tällä perusteella tuottavaa, eli jos vaikka valtio palkkaisi kaikki työttömät puhdistamaan katuja hammasharjoilla työllistämistekona, se ei silti olisi tuottavaa työtä.

>Näistä on varakkailla varaa maksaa, mutta köyhemmillä ei, joten lopettaisitko julkisen tuen näiltä?

Nyt alamme mennä jo vahvasti ohi alkuperäisen kirjoitukseni aiheesta, sekä muutenkin sellaiseen aiheeseen, johon vastaamiseen riittävän perusteellisesti minulla ei tällä hetkellä ole valitettavasti aikaa. Mutta olen kyllä kirjoittamassa tästä aiheesta tulevaisuudessa.

Ajattelusi lähtee ilmeisesti siitä oletuksesta, että julkisesti tuotettu palvelu on halpa ja yksityinen on kallis ja koska köyhillä ei ole varaa maksaa kalliista, tietyt peruspalvelut tulee tuottaa julkisesti, jotta myös köyhillä on varaa niihin.

Tällainen ajatus perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että julkisesti tuotettu palvelu olisi yksityistä halvempi. Tämä ei pidä paikkaansa ja tulen pureutumaan tähän asiaa tulevaisuudessa.

Lauri Niemi Vastaus kommenttiin #37

"Tällainen ajatus perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että julkisesti tuotettu palvelu olisi yksityistä halvempi. Tämä ei pidä paikkaansa ja tulen pureutumaan tähän asiaa tulevaisuudessa."

Jos haluaa tällä aivojaan ennen Jounin kirjoitusta rassata, voi alkaa pohtia esimeriksi kannustimia:
Yrityksen käytössä oleva budjetti kasvaa sitä mukaa mitä tehokkaampi se on tai mitä paremmin se ihmisiä palvelee (eli siis kuinka paljon ihmiset ovat valmiita sen palveluksista vapaaehtoisesti maksamaan - paremmin sopiva tuote oikeassa paikassa yms.), joten sen intresseissä on tehdä asiat mahdollisimman tehokkaasti ja tehdä mahdollisimman hyviä tuotteita. Jos ihmisillä on erimielisyyksiä siitä mikä hyvä on, he yksinkertaisesti ostavat sitä mikä heille itselleen sopii. Jos yrityksen tarjoomus ei ole asiakkaan edun mukainen, hän voi olla ostamatta sen. Asiakas vaatii hyvää tuotetta, yrittäjä yrittää tarjota muita parempaa ja/tai halvempaa, koska muuten ei saa itselleen mitään.

Verotuksessa näin ei tapahdu. Oli mikä oli, kansalainen pakotetaan maksamaan verot vaikka 98% niistä menisi Barroson ja Kataisen kosiskelumenoja esittäviin patsaisiin. Jää siis virkamiehen huoleksi varmistaa, että rahat käyetään tehokkaasti. Mutta!

Julkisella sektorilla homma menee usein hieman hassusti. Jos onnistut tehostamaan toimintaasi, budjettiasi leikataan. Sitten ihmetellään kun kummasti eivät rahat riitä enää mihinkään. Virkamiehen on myös hankala tietää mitä kansa oikeasti haluaa - se ilmaisee tahtonsa neljän vuoden välein ihmeellisissä mutuvaaleissa eriväristen sossudemaripuolueiden välillä joissa harvemmin edes äänestetään mistään oikeista asioista. Muulloin hänen pitää vain yrittää arvailla jotakin.

Yrittäjän palautemekanismi on brutaalin rehellinen ja välitön, hänen kannustimensa tehokkuus omien tienestien tai toimintavapauden maksimoimiseksi. Virkamies palkitaan rahan kuluttamisesta.

Tässä huomionarvoista: Ihminen on monien mielestä itsekäs ja ahne. Yrittäjyys valjastaa ahneuden ja omaneduntavoittelun yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen, koska kukapa jollekin ahnurille noin vain rahojaan antaa. Itsekäs virkamies palkitaan isoille firmoille tai eturyhmille edullisten lakien säätämisestä ja koko budjettinsa kuluttamisesta, tehokkuudesta rangaistaan.

ulf fallenius

Liian monimutkainen järjestelmä ja ei varmasti toisi toivottua tulosta.Mutta reillu veroale samoilla lasku oppeilla voisi piristää yhteiskuntaa paljon enemmän koska pohjalla silti se että työtä pitäisi tehdä saadakseen hyötyä siitä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Olen samaa mieltä, että verojen laskeminen on tarpeen, sekä verojärjestelmän yksinkertaistaminen kokonaisuudessaan. Optimitilanne olisi, että meillä olisi vain yksi vero, esimerkiksi tulovero ja tämän lisäksi eri haittaverot negatiivisten ulkoisvaikutusten, kuten bensan haittavero kattamaan bensan saastuttamisen kuluja sekä ennenkaikkea toimimaan kannustimena bensan säästämiselle.

Mutta perustulo on nykyjärjestelmää yksinkertaisempi, se on juuri osa perustulon ideaa. Perustulo on mahdollista toteuttaa yhdellä tietokoneohjelmalla. Jos Suomen valtio ottaa käyttöön perustulon, voin toteuttaa tämän järjestelmän avoimena lähdekoodina täysin ilmaiseksi, meidän ei tarvitsisi edes maksaa miljardia tästä julkisen sektorin IT-hankkeesta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi verojen lasku on tarpeen?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #34

Ehkä kuvitellaan sen kannustavan ahkeruuteen, mene ja tiedä?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #34

Verot ovat pohjimmiltaan taloudellisen toiminnallisuuden siirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle. Voidaan sanoa, että mitä vähemmän veroja, sitä vähemmän julkista sektoria ja sitä pienempi rooli julkisella sektorilla on yhteiskunnassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #40

Juu tottakai,mutta verot on paljon muutakin kuin teidän yksinkertainen ja ideologinen esitys asiasta.

Vastaavasti voidaan ideologisesti esittää,että verot ovat vapauden hinta.

ulf fallenius

Kun tyhjästä maksaa niin kukaan ei tee mitään.Perustana täytyy kyllä aina olla tekemisen vaiva mistä se loppullinen palkinto voidaan antaa.

Käyttäjän IlkkaJrvel kuva
Ilkka Järvelä

Jouni Flemmingin esittelemässä negatiivisessa tuloveromallissa lienee suurin ero nykysysteemiimme se, että ensinmainittua ei tarvitse hakea mutta jälkimmäistä pitää. Ilmeisesti on niin että tuossa negatiivisessa tuloverossa uskottaisiin suoraan verottajan antamiin tietoihin kun nykyisin päivärahan hakijan on itse toimitettava työ- ja palkkatodistukset. Tossa ajatellaan kuitenkin niin että nykysysteemiimme olisi ikäänkuin sisäänrakennettuna tuo todistusten toimituksen pakollisuus, miksi yhtä hyvin nykysysteemiä ei voisi kehittää siihen suuntaan että päivärahaa ei tarvitsisi edes hakea vaan uskottaisiin verottajan tietoja? Ja jos niin tehtäisiin niin mitä etuja negatiivisesta tuloverosta jäisi? Joitakin tulee toki mieleeni mutta en kirjoita nyt niistä, nämä tosin kasvattaisivat yhteiskunnan menoja.

Mitenkähän negatiivisessa tuloverossa kävisi vaikka keikkamuusikolle joka tienaa 5000€ sekä tammi- että maaliskuussa mutta ei saa mitään helmikuussa? Ilmeisesti hän saisi sen 500€ myös helmikuussa, nyt luulen että ei saa päivärahaa ainakaan ilman karenssia mutta jos tuota asiaa muutettaisiin niin en tiedä korjattaisiinko siinä jokin asia joka nykyisin koetaan epäkohdaksi.

Edelleen, jos henkilö vastaanottaa kolmen kuukauden urakan jonka palkan saa vasta urakan päätyttyä (voipi olla esim rakennusalalla) hän saisi ilmeisesti rakennusajalta "päivärahaa" negatiivisen tuloveron mallissa joka jälkikäteen pitäisi periä pois. Tokihan kyseinen työntekijä voisi lähestyä virkamiehiä kertoen että älkää nyt lähettäkö mulle mitään ettei tartte periä pois, tosin en tiedä olisiko byrokratiaa siivottu niin tehokkaasti pois ettei olisi kelle lähettää hakemusta. No tuon takaisinperinnän takia byrokratiaa pitäisi olla ainakin jonkin verran.

Käyttäjän JaanaPellikka kuva
Jaana Pellikka

Eihän nyt perustuloon mitään takaisinperintää kytketä. Idea nimenomaan on se, ettei työssäkäynti aiheuta joka hemmetin kuukausi sitä ongelmaa byrokraattien kanssa että rahaa tarvitsisi maksaa takaisin. Kun saa paljon palkkaa, niin sitten siitä maksetaan enemmän veroa, ihan niinkuin tähänkin asti. Eikös se käytännössä ole sitten valtio omansa pois saanut, jos veroja on maksettu työnteon ajalta vastaanotetun "ylimääräisen perustulon" verran enemmän?

Ihan hyvin voitaisiin perustulomalli ottaa käyttöön myös siten, että jokaisella varmistettaisiin olevan maksussa joku työttömyysetuus/opintotuki/lapsilisä/sairaspäiväraha/eläke, ja lopetettaisiin se jatkuva byrokratian rassaus "olosuhteen muutosten" takia. Laitetaan etuudet samansuuruisiksi ja vuodenvaihteessa vaikka veroilmoituksen (tai -ehdotuksen) yhteydessä sitten laskettaisiin että montako päivää nyt oli sitten mitäkin tukea. Lasketaanhan se nykyäänkin, tosin asiakas joutuu laittamaan hakemuksia, odottamaan käsittelyä, hakemaan sossutukea odotusajalle, kun päätös tulee -> takautuva tuki menee sossulle, uusi tuki tulee voimaan ja vanha tuki peritään liikaa maksettuna takaisin.... eiköhän tälle byrokratiapelleilylle ja rahan edestakaisin siirtelylle olisi jo aika panna stoppi?

Käyttäjän IlkkaJrvel kuva
Ilkka Järvelä

Ensimmäisen kappaleesi sisältävä kommentti on mielenkiintoinen ja vaikuttaisi toimivalta. Kun tätä mietin niin minua kuitenkin alkoi hieman pelottamaan.

Flemming ei sano kirjoituksessaan sitä mikä perustulon yhteydessä usein mainitaan: vaikka perustulo maksettaisiin kaikille, verotusprogressiota kiristetään niin että ylimmissä tuloluokissa olevat ihmiset maksavat veroina saamansa perustulon takaisin. Tämä on välttämätöntä lähinnä siksi että perustulo ei tulisi maksamaan yhteiskunnalle liikaa ja "ilmaista rahaa ei annettaisi sellaisille jotka eivät sitä tarvitse". Negatiivisessa tuloverossa näin ei näyttäisi käyvän kun ylemmille tuloluokille ei edes anneta mitään perustuloa. Vai annetaanko?

Tossa esimerkissäni kaveri teki kolme kuukautta työtä ja sai palkan vasta sitten kun urakka oli valmis. Oletetaan että se palkka on aika kova, sanotaan vaikkapa 100.000€, siis kolmen kuukauden ajalta. Tämän lisäksi hänelle on ehditty maksaa "perustuloa" kahden kuukauden ajan yhteensä 1000€. Kysymys kuuluu: kuinka suuri osuus tuosta tuhannesta eurosta pitää "takaisinperiä" verotuksen avulla?

Jos vastaus on että koko 1000€, niin silloin voitaisiin todeta että yhtä lailla on niin että jos kyseinen työntekijä saisi samansuuruisen palkankorotuksen niin sekin menisi kokonaisuudessa veroihin, sillä eihän nyt veroihin voi vaikuttaa se millä tavalla ansio on saatu: palkkana vai "perustulona". Jos tonnista perittäisiin takaisin vaikka 800€, sekin tuntuisi todella rankalta progressiiviselta verotukselta: noissa tuloluokissa ei edes kannattaisi saada palkankorotuksia eli siis tehdä lisää työtä. En usko että nykysysteemissä verotus on läheskään noin rankka ylemmissä tuloluokissa ja nyt ei pidä vastata että kyseessä on ennakonpidätys, joka tilanne korjataan lopullisessa verotuksessa. No, jos vastaus olisi se että tolla kaverilla verotus veisi tuosta 1000€ "perustulosta" vaikka 500€ niin silloin ollaan tilanteessa jossa "perustuloa" on maksettu aika huikea summa ihmiselle joka ei sitä tarvitse. Verotuloja voi varmaan käyttää huonomminkin kuin jakaa niitä hyvätuloisille ihmisille mutten oikein usko että kansalaisemme kannattaisivat moista.

Jaanan toinen kappale on hieman samankaltainen ajatukseltaan kun mulla oli siinä edellisessä viestissä alkuosa. Tai siinähän mietin vaihtoehtoa jossa työttömyyspäivärahaa ei tarvitsisi edes hakea. Tota voi kehittää lisää siihen suuntaan jossa hakuprosessi olisi aika kevyt, esim tyyliin kerran vuodessa, kuten Jaanalla.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson Vastaus kommenttiin #47

Verotuksessa huomioidaan etukäteen se, että kaikki saavat perustuloa. Jos vaikka tienaa 100´000€ kolmessa kuussa, niin siitä maksetaan veroa sen verran enemmän (kuin nykyään) että sillä katetaan paitsi ne kolme tonnia, niin myös ainakin osa loppuvuoden perustuloista.

Käyttäjän IlkkaJrvel kuva
Ilkka Järvelä Vastaus kommenttiin #53

Jani, mulle esityksesi ei kyllä selviä. Minä en kannata sellaista perustuloa josta hyvätuloinen hyötyisi euroakaan. Työttömyyspäivärahan yms tarkoitus on antaa tuloja henkilölle jolla ei tuloja ole taikka ne on pienet. Ei käy että saadakseen 500€ perustuloa hyvätuloinen rahoittaisi kohonneilla veroillaan järjestelmää vaikka 499€:lla jolloin se euro olisi väistämättä muilta pois. Sen sijaan kannatan sitä että hyvätuloiselle jää palkankorotuksesta kuitenkin kohtuullisesti ja näitä kahta asiaa ei saa sekottaa keskenään kuten käy jos asia hoidetaan vain verotuksen keinoin. Tai jos se onnistuu verotuksella haluain nähdä jonkinlaisen esimerkin joka selventää tätä menetelmää.

Mutta, tuo järjestelmä ei ole Jouni Flemmingin kuvaavan negatiivisen tuloveron ominaisuus.

Ja kun se ei ole sen ominaisuus, siitä seuraa myös se että esimerkkihenkilön saama perustulo on otettava takaisin perimällä ja täysmääräisesti. Johon tarvitaan byrokratiaa. Jotta jälkiperiminen voitaisiin estää ennalta (työntekijän ennakkoilmoituksella), siihen tarvittaisiin entistä enemmän byrokratiaa, joka tällaisia ilmoituksia käsittelisi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson Vastaus kommenttiin #55

Asia ei ole monimutkainen, mutta (kuten juuri osoitin) sen voi esittää hyvin monimutkaisesti.

Viittasin vain tuohon 100'000 euron esimerkkiin.

Kaikki ihmiset saisivat (esim.) 500 €/kk perustuloa.

Kaikki jotka ansaitsevat, maksaisivat veroja tulojensa mukaan.

Näillä veroilla kustannetaan perustulo.

Aivan sama, saako 100'000 € kuukaudessa, päivässä, sekunnissa, kolmessa kuukaudessa vai koko vuoden aikana, jos muita tuloja ei ole - veroprosentti lasketaan vuosituloille.

Sata tonnia on niin hyvä tulo, että todennäköisesti sellainen joka tienaa sen saman kalenterivuoden aikana, maksaa siitä pelkästään perustulon takia enemmän kuin oman osuutensa 12 x 500 = 6000 €, eli 6%.

Negatiivinen verotus erotuksena sosiaalimaksuna maksettavaan perustuloon ei liittynyt edelliseen kommenttiini.

Käyttäjän IlkkaJrvel kuva
Ilkka Järvelä Vastaus kommenttiin #56

Jani,
vastauksesi selvensi, kysymykseni perusta olikin se että ajattelin liian vaikeasti.

Aiemmissa kommenteissani oli osia joihin toivoin ja olen odottanut vastausta itse bloggaajalta ja ovat edelleen avoimina, mutta näyttäisi siltä että hällä on joulukiireitä taikka vastaavaa, ei ole käynyt täällä vähään aikaan kommentoimassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset