*

Maailmanloppu peruttu: Luonnonvarat eivät ole loppumassa

  • Näin pitkään luonnonvarat kuulemma riittävät - höpö höpö.
    Näin pitkään luonnonvarat kuulemma riittävät - höpö höpö.

Vuodenvaihde oli kiireistä aikaa maailmanlopun ennustajille. Sitä ei vielä tullut mutta vaara ei ole ohi - luonnonvarat nimittäin ovat loppumassa! Olemme pian käyttäneet kaikki maapallon resurssit! Vai onkohan näin? Minä väitän, että luonnonvarat eivät ole loppumassa ja voin perustella miksi.

 

Luonnonvarojen loppumista on ennustettu jo vuosikymmenten ajan. Vanhojen ennusteiden mukaan esimerkiksi öljyn olisi pitänyt loppua jo kauan sitten. Öljyn lisäksi myös useat teollisuudelle elintärkeät metallit ja mineraalit ovat kuulemma loppumassa. Yksi tällainen aine on fosfori, joka on elintärkeä nykyaikaiselle maanviljelykselle, koska fosfori on tärkeimpiä lannoitteiden raaka-aineita. Joten jos fosfori loppuisi, maanviljely romahtaisi ja tästä seuraisi maailmanlaajuinen nälänhätä.

 

Onneksi fosfori ei ole loppumassa. Esimerkiksi aivan tavallinen kiviaines sisältää noin 0.1 % massastaan fosforia. Jos maapallon kiviaineksen kokonaismäärän arvioidaan olevan 3 x 10^19 tonnia, tämä tarkoittaisi, että vaikka globaali fosforinkulutus kymmenkertaistuisi, fosforia riittäisi maapallolla silti 500 000 000 vuotta. [1, 2, 3]

 

Tällaiset laskelmat kuitenkin sivuuttavat tärkeimmän luonnonvarojen loppumiseen liittyvän seikan: Luonnonvarojen, kuten vaikkapa fosforin käyttäminen ei tarkoita, että nämä aineen atomit käytön yhteydessä jotenkin katoaisivat maapallolta. Luonnonvarojen käyttäminen ei tarkoita, että tämä luonnonvara katoaisi, se ainoastaan siirtyy toiseen paikkaan ja mahdollisesti muuttaa muotoaan.

 

Joten jos onnistuisimmekin jollain tavalla käyttämään kaiken maapallolta löytyvän fosforin, se ei silti olisi kadonnut maapallolta mihinkään! Fosforia voidaan eristää ja ottaa talteen esimerkiksi jätevesistä, jotka ovat käytännössä katsoen loputon luonnonvara.

 

Entä öljy? Kerran poltettua öljyä ei enää saada takaisin, joten voiko öljy loppua? Tässä tapauksessa vastaus on hieman monimutkaisempi, nimittäin: kyllä ja ei. Ei, öljy ei voi koskaan loppua maapallolta mutta kyllä, öljyvarat maapallolla voivat pienentyä niin paljon, että öljyn käyttäminen nykyisessä mittakaavassa ei ole enää mahdollista.

 

Jos jokin luonnonvara, kuten öljy, oikeasti olisi loppumassa, se tapahtuisi vähitellen. Tällöin tämän resurssin saatavuuden huvetessa sen hinta nousisi hitaasti, jolloin vaihtoehtoisten resurssien etsiminen ja uusien, korvaavien teknologioiden kehittäminen tulisi taloudellisesti kannattavaksi. Tämä täysin luonnollinen ja automaattinen markkinatalouden mekanismi estää minkään luonnonvaran täydellisen loppumisen, sekä edesauttaa siirtymistä parempien resurssien käyttöön.

 

Tämän mekanismin ansiosta maailmanloppu ei ole sattunut kohdallemme ennenkään, kun jokin resurssi on huvennut lähes olemattomiin. Tämä resurssi on yksinkertaisesti korvattu jollakin muulla tai tehty kokonaan tarpeettomaksi uuden teknologian myötä.

 

Maailmanloppua ei näkynyt esimerkiksi silloin, kun kupari oli loppua teollisen vallankumouksen yhteydessä. Tällöin suuri osa kehittynyttä maailmaa alkoi täyttyä kuparista valmistetuista sähköjohdoista ja kuparin kysyntä ylitti tuotannon moninkertaisesti. Tämä valtava kysyntäpiikki nosti kuparin hintaa, joka sai aikaan kuparin etsimisen ja siihen liittyvän teknologian kehittymisen ja kuparia löydettiinkin lisää. Nykypäivänä, kun kuparin hinta on jälleen nousussa, sen käyttöä on alettu korvata muilla materiaaleilla. Esimerkiksi merenpohjaan ei enää olla vuosiin laskettu kuparikaapeleita puhelin- tai tietoliikenneyhteyksiä varten, koska se olisi aivan liian kallista. Sen sijaan puhelin- ja tietoliikennekaapelit on nykyään valokuitua, joka on valmistettu lasista, joka puolestaan on pohjimmiltaan hiekkaa. Valokuituteknologia on korvannut kuparikaapelien käytön ja tämän lisäksi noussut kuparin hinta on aikaansaanut kuparin kierrätystä, esimerkiksi vanhoja kuparikaapeleita on nostettu meristä ja korvattu valokuitukaapelilla.

 

Kaikki tämä - myös kierräyts - on tapahtunut puhtaasti markkinatalouden ansiosta. Ei siksi, että joku poliitikko tai virkamies olisi määrännyt ihmiset toimimaan näin, vaan koska ihmiset ovat ajaneet omaa taloudellista etuaan. Markkinataloudessa omaa etuaan ajavien ihmisten keskinäinen yhteistyö ja kilpailu saa aikaa teknologista kehitystä, pääomien syntymistä ja niiden leviämistä huomattavan tasaisesti erittäin laajoille ihmisjoukoille.

 

Lähteet. 1. UNEP Yearbook 2011, http://www.unep.org/yearbook/2011/pdfs/phosphorus_and_food_productioin.pdf
2. U.S. Geological Survey, http://pubs.usgs.gov/of/2004/1368/Soil_PDFs/P_soils_page.pdf
3. American Geophysical Union, http://adsabs.harvard.edu/abs/2007AGUFM.V33A1161P

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola

Öljyn ja kaasun suhteen maailma näyttää kyllä olevan loppusuoran alussa: Ei siksi, ettei niitä olisi, vaan siksi, että niitä tuntuu olevan suorastaan liiaksi asti ajatellen vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä. Ainakin jos tätä artikkelia on uskominen http://www.talouselama.fi/minavaitan/saudiamerica+...

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Hiilipohjaisista polttoaineista ei tule pulaa vuosisatoihin. Peak Oil tai suomalaisittain öljyhuippu voidaan perua ainakin meidän, lastemme ja lastenlastemme elinajaksi.

http://ajattelemista.blogspot.fi/2012/05/metaani-m...

Edullista hiilipohjaista energiaa siis riittää myös kehittyville talouksille. Ainoa este niiden käyttöön saamiseksi on agressiivinen ja ilmastoalarmistinen punavihreä ideologia, joka vastustaa varmaa ja tehokasta energian tuotantoa.

Käyttäjän indy kuva
Torsti Äärelä

öljy ja kaasu eivät kyllä muutu toiseen "olomuotoon". keran poltettua ei saa takaisin.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Palaminen on aineen muuttumista toiseksi, tarkemmin sanottuna yhtymistä happeen. Ja käsittelin tämän "poltettua öljyä ei saa takaisin" -asian kirjoituksessani.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tuollainen kommentti tuntuu omituiselta ja jotenkin absurdilta, kun artikkelin kirjoittaja on jo kirjoittanut öljystä kahden kappaleen verran aloittaen kysymällä "Entä öljy? Kerran poltettua öljyä ei enää saada takaisin, joten voiko öljy loppua?".

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Ei lopu mutta kallistuu kunnes ...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Aivan ja tämä on hyvä asia, resurssin kallistuessa markkinoille syntyy kannustimia kehittää vaihtoehtoja tälle resurssille.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihmiset kilpailevat kiltisti toistensa kanssa toisiaan kunnioittaen ja siksi luonnonvaratkin kestävät loputtomiin...

Näihän se menee.

Pitäisiköhän Flemmingin katsella vähän ympärilleen. Tätä mualimaa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ihmiset kilpailevat kiltisti toistensa kanssa toisiaan kunnioittaen ja siksi luonnonvaratkin kestävät loputtomiin...

Ei, en kirjoittanut näin. Luitko ylipäänsä mitä kirjoitin?

>Pitäisiköhän Flemmingin katsella vähän ympärilleen. Tätä mualimaa.

On yksi asia, mitä tapahtuu tällä hetkellä maailmassa. On täysin toinen asia, tapahtuuko näin markkinatalouden vai sääntelytalouden tai vaikkapa sosialismin vuoksi. Jos haluat nostaa esille jotain esimerkkejä maailman ongelmista niin tee niin mutta samalla voisi perustella, mikä osoittaa juuri näiden ongelmien johtuvan juuri markkinataloudesta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ironissävyinen kommenttini ei nähtävästi auennut.

Tarkoitan että markkinatalouden ongelma on sama kuin esim sosialismin: elleivät kaikki noudata kiltisti sen sääntöjä, järjestelmän toimimiseksi sellaiset on pakotettava mukaan tai eliminoitava.

Kumpikin toimisi jos kaikki noudattaisivat sääntöjä. Mutta niiden osoittaminen toimimattomaksi ei vaadi kuin hiukkasen ihmistuntemusta ja elämänkokemusta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #11

Jos joku ei markkinataloudessa tavoittele omaa etuaan, se on hänen ongelmansa. Ei se kaada markkiantaloutta, se kaataa korkeintaan kyseisen yksilön talouden. Vai kerrotko tarkalleen ottaen mihin markkinatalouden sääntöihin viittaat, jos et tähän?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #13

Esim korruptio, kartellit, ja epämääräinen (joskin pieni) joukko talous- ym. rikoksia. Nämä lienevät markkinataloudessakin kiellettyjä (riippuen vapausasteesta), ja houkutus oman edun tavoittelussa käyttää mm. näitä keinoja kaataa asianomaisen talouden lisäksi enemmän tai vähemmän muita, tai sitten onnistuessaan ei kaada omaa, vaan monen muun talouden.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #25

Mitä tarkoitat korruptiolla tässä yhteydessä? Yritykset korruptoivat toisiaan vai viranomaisia?

Kartellit eivät ole ongelma markkinataloudessa, vain sääntelytaloudessa. Markkinataloudessa kilpailu hajottaa kaikki mahdolliset kartellit. Jos olet eri mieltä, kerro minulle vaikkapa viisi esimerkkiä pitkään pystyssä pysyneistä karteilleista erittäin vapaan markkinatalouden yhteiskunnista, esimerkiksi 1800-luvun Yhdysvalloista. Ainoat esimerkit menestyvistä kartelleista ovat tapauksista, joissa kartelli pysyi pystyssä siksi, että valtiovalta esti tavalla tai toisella kilpailun alalla.

Kerrotko minkälaiset talousrikokset tässä tapauksessa liittyvät aiheeseen?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #27

Miten ihmeessä kilpailu hajottaisi kartellin? Kartellihan perustetaan määräävän markkina-aseman saavuttamiseksi. Kun kartelli määrää, muut lähinnä vikisevät ja lopulta kuolevat ja vot, meillä on monopoli, jota mikään ei hajota, jos ei valtion kaltaisia sääntelyelimiä ole olemassa.

Korruptiota ei vissiin sinun yhteiskunnassasi voisi harrastaa viranomaisia kohtaan, jos viranomaisia ei olisi olemassakaan? Mutta kartelli ja lahjonta ovat korruptiota. Miten markkinataloutesi estäisi lahjonnan? Siis yritysten välillä. Miten markkinataloutesi estäisi esim. kilpailijan raivaamisen pois tieltä vaikkapa tappamalla tämän, tms? Millä estäisit kilpailun muuttumisen veriseksi sodaksi? Aseistamalla kaikki ja uhraamalla tolkuttomasti voimavaroja yksityiseen turvallisuuteen ja aseelliseen kilpavarusteluun?

Esitätkö siis vakavissasi että täydellisesti vapautettu markkinatalous olisi jonkinlainen jumalallinen käsi, joka johtaisi kaikkeen hyvään ja panisi kaiken toimimaan?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #28

>Miten ihmeessä kilpailu hajottaisi kartellin?

Kartelli tarkoittaa tilannetta, jossa joukko yrityksiä sopivat keskenään markkinoilla toimimisesta siten, että se hyödyttää niitä eniten. Ne voivat esimerkiksi jakaa markkinat keskenään, sopia keskenään tuotteiden hinnoista ja niin edelleen. Olipa kartelli minkälainen tahansa se tarkoittaa aina sitä, että kartellin yritykset asettavat itse itsensä huonompaan asemaan kilpailijoihin nähden. Tällöin markkinataloudessa nuo kilpailijat vievät kartelliyrityksen asiakkaita ja markkinaosuuksia, kunnes kartelli hajoaa siihen kuuluvien yritysten tajutessa asiakaskadon.

Eräs erityistapaus on tietysti se, jos kaikki alan yritykset ovat mukana kilpailussa. Tällöin markkinoille syntyy kysyntää paremmista tuotteista, jota lähtee täyttämään uudet, markkinoille tulevat yritykset. Joko täysin uudet pienet yritykset tai toiselta alalta laajentuvat isommat yritykset. Pientenkin yritysten on helppo kilpailla kartellia vastaan, koska kartelli ylläpitää keinotekoisen huonoa markkina-asemaa, esimerkiksi myymällä tuotteitaan ylihintaan. Kun markkinoille tulee joku, joka myy tuotteita halvempaan hintaan, sen on helppoa kerätä asiakkaita.

Jos olet eri mieltä, vastaa haasteeseeni ja näytä ne kartellit, jotka ovat pysyneet pystyssä edes suhteellisen vapaassa markkinataloudessa. En usko, että pystyt tähän, koska tällaista ei ole tapahtunut. Vastaavasti on monopolien kanssa. Monopolit ja kartellit ovat markkinatalouden rajoittamisen seurauksia, ei syitä rajoitta markkinataloutta.

>Korruptiota ei vissiin sinun yhteiskunnassasi voisi harrastaa viranomaisia kohtaan, jos viranomaisia ei olisi olemassakaan?

En ole sanonut, että viranomaisia ei olisi olemassa. En kannata anarkiaa.

>Miten markkinataloutesi estäisi lahjonnan? Siis yritysten välillä.

Mitä on yritysten välinen lahjonta ja miten se eroaa normaalista sopimuksesta?

>Miten markkinataloutesi estäisi esim. kilpailijan raivaamisen pois tieltä vaikkapa tappamalla tämän, tms?

Markkinatalous ei tätä voi estää, kuten ei mikään muukaan järjestelmä. Mutta markkinatalouteen kuuluva poliisi ja oikeuslaitos hillitsevät murhahimoja, aivan kuten nyky-yhteiskunnassammekin.

>Esitätkö siis vakavissasi että täydellisesti vapautettu markkinatalous olisi jonkinlainen jumalallinen käsi, joka johtaisi kaikkeen hyvään ja panisi kaiken toimimaan?

En. Esitän, että erittäin vapaa markkinatalous olisi huomattavasti nykyjärjestelmää parempi. Ei täydellinen mutta vähiten huono.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

"Kaikki tämä - myös kierräyts - on tapahtunut puhtaasti markkinatalouden ansiosta. Ei siksi, että joku poliitikko tai virkamies olisi määrännyt ihmiset toimimaan näin, vaan koska ihmiset ovat ajaneet omaa taloudellista etuaan"

. . . totta. Toisaalta tuohon sisältyy myös tuo maailman loppuminen.

Ongelma on, että tekninen kehitys ei ole lisännyt työn tuottavuutta julkisissa palveluissa niin kuin teollisuudessa on tapahtunut.

Ulkomainen työvoima ei ole ratkaisu. Samalla luodaan voimakkaasti epätasa-arvoinen paikka. Informaation kasvu ja helpppo saatavuus tuo mukanaan tietoa ja myös mukanaan eripuraa. Palkkojen ja kulttuurierojen korostuminen luo riistoyhteiskuntaa ja kasvattaa oikeistopopulisimia ja toisaalta lisää muukalaisvastaisuutta. Likaisetkin työt tuottavat viimekädessä vain yrityksille, jotka maksavat alipalkkaa työntekijöilleen. Palkka sekä kultturierojen korostuminen ja ihmisten tietoisuuden lisääntyminen johtaa lopulta väkivaltaan. Tämä väkivalta voi alkaa ja esiintyä missä vain ja alkaa milloin vain - se tulee kuin varas yöllä. Luonnovarojen loppuminen ei siis ole ongelma mutta luonnonvarojen keskittäminen vain harvoille tuottamaan hyvinvointia on globaali ongelma ja näin se johtaa maailmanpaloon,joka tuntuu olevan katseiltamme salattu. Maailmaloppua ei ole siis peruttu.

En näe tähän mitään toimivaa ratkaisua mutta voiko kukaan todellakaan väittää, että on olemassa joku ratkaisu? Mikä ihmeellisintä - on vaikea nähdä, että ei ole mitään salattuja tarkoituksia vaan kaikki on tässä mutta se on mieletämme salattu.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ongelma on, että tekninen kehitys ei ole lisännyt työn tuottavuutta julkisissa palveluissa niin kuin teollisuudessa on tapahtunut.

Tämä johtuu siitä, että julkinen sektori on aina luonteeltaan epätehokas. Tämä on julkisen sektorin valuvika, josta olen kirjoittanut paljon. Yksityisellä sektorilla teknine kehitys on moninkertaistanut työn tuottavuuden.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Julkinen sektori on epätehokas silti se seuraa palkkatasossa yksityistä sektoria. Ellei seuraa syntyy taas kitkaa joka johtaa väkivaltaan.

"Euroopan Unionin tilastotoimiston Eurostatin mukaan 120 miljoonaa unionin kansalaista on nyt virallisen köyhyysrajan alapuolella. Köyhiksi luokitellaan kansalaiset, joiden tulot ovat korkeintaan 60 prosenttia keskiarvotulosta" HS

Maailmaloppua ei ole peruttu, salattu se on "silmiltämme"

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Julkinen sektori on epätehokas silti se seuraa palkkatasossa yksityistä sektoria.

Johtuisikohan siitä, että julkinen sektori rahoitetaan viemällä rahaa yksityiseltä sektorilta...?

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

"resurssin saatavuuden huvetessa sen hinta nousisi hitaasti,"
Väärin. Jokaista raaka-ainetta kohden on yksi kakku, mutta kakun jakajia on jatkuvasti enemmän ja jokainen haluaa kakusta isomman palasen.

"jolloin vaihtoehtoisten resurssien etsiminen ja uusien, korvaavien teknologioiden kehittäminen tulisi taloudellisesti kannattavaksi."
Teoreettisesti täydellisesti kilpailluilla markkinoilla näin voisi ollakin, mutta suuria pääomia vaativien alojen markkinoilla toimii harvainvalta, oligopoli, jotka ovat läheisesti kytköksissä keskenään, joten korvaavien teknologioiden jää R&D usein pahasti jalkoihin (patenttien osto ja hautaaminen), kuten auto- ja energiateollisuudessa on käynyt.

"Tämä täysin luonnollinen ja automaattinen markkinatalouden mekanismi estää minkään luonnonvaran täydellisen loppumisen, sekä edesauttaa siirtymistä parempien resurssien käyttöön."
Riippuu markkinoiden rakenteista, kakun koosta ja kakun jakajien määrästä. Yhtälailla "luonnollinen ja automaattinen markkinatalouden mekanismi" voi estää uusia innovaatioita ja johtaa koko talous- ja yhteiskuntarakenteen romahdukseen, kuten ihmiskunnan historia on moneen otteeseen osoittanut.
1980-luvun ja 2010-luvun innovaatiokehityksessä ja -innostuksessa on valovuosien ero. Se kertoo lähinnä siitä, että tieto ja ymmärrys resurssien rajallisuudesta ja rajojen läheisyydestä ja rajojen ylittämisen seurauksista on lisääntynyt.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Väärin. Jokaista raaka-ainetta kohden on yksi kakku, mutta kakun jakajia on jatkuvasti enemmän ja jokainen haluaa kakusta isomman palasen.

Eli raaka-aineen hinta ei mielestäsi nouse sen huvetessa, vai haluatko halkoa hiuksia käyttämästäni hitaasti-sanasta?

>Teoreettisesti täydellisesti kilpailluilla markkinoilla näin voisi ollakin, mutta suuria pääomia vaativien alojen markkinoilla toimii harvainvalta, oligopoli, jotka ovat läheisesti kytköksissä keskenään, joten korvaavien teknologioiden jää R&D usein pahasti jalkoihin (patenttien osto ja hautaaminen), kuten auto- ja energiateollisuudessa on käynyt.

Ei ole suuri yllätys, että kun markkinatalouden ei anneta toimia, se ei useinkaan toimi. Mainitsemasi ongelmat ovat sitä suurempia, mitä enemmän valtion sääntelemiä kyseiset alat ovat. Tähän kun lyödään päälle patentit, jotka ovat myös yksi valtiollisen sääntelyn muoto eivätkä kuulu markkinatalouteen, ongelmat ovat valmiina. Eli ongelmat ovat todellisia mutta ne eivät johdu markkinataloudesta vaan sen puutteesta.

>Yhtälailla "luonnollinen ja automaattinen markkinatalouden mekanismi" voi estää uusia innovaatioita ja johtaa koko talous- ja yhteiskuntarakenteen romahdukseen, kuten ihmiskunnan historia on moneen otteeseen osoittanut.

Mihin historiallisiin esimerkkeihin tarkalleen ottaen viittaat?

Johan Lom

Sitä on tähän ikään mennessä elänyt niin monen maailmanlopun skenaarion läpi, että niille on jo tullut immuuniksi.

Ainoa konsistentti asia on, että jostain syystä ihmiskunta haluaa koko ajan ylläpitää jonkinlaista uhkakuvaa. Se muuttaa muotoaan ja vaihtuu toiseksi, joskus jopa päinvastaiseksi, aina tilanteen mukaan.

(Ydinsota, liikakansoitus, ilmansaasteet, otsonikato, happosateet, öljyn loppuminen, jääkausi, ilmaston lämpeneminen, AIDS, kuivuus, tulvat, kansainvaellus, Islam, terrorismi, ...)

Käyttäjän TeroTakamki kuva
Tero Takamäki

Siinä fosforin erottelussa kivestä saattaa olla pari muuttujaa.
Puhtaat fosforiesiintymät ovat aikas harvassa täälä pallolla. Sitä kadniumilla kyllästettyä fosforia kyllä löytyy....loppuu heikomman aineksen lisääntyminen, kun siitä pullaa leivotaan?!

Tosiaan, ei se fosfori lie justiin loppumassa, mutta loppua kohden se tulee niin kalliiksi, että silloiset valtavat ihmismassat eivät kykene lannoitteita ostamaan.
Mitälie +/- 100v vielä. Tuonjälk. alkaa olemaan raatoja ojanpohjat täys.

Lauri Niemi

Ei sitä lannoitetta välttämättä alkuunkaan tarvitse. Jos haluaa viljellä nykytyylillä, niin kyllä, mutta öljyn ja fosforin hinnannousu ja saatavuuden huonontuminen eivät lupaa hyvää nykymallin maataloudelle.

Löysin joku vuosi sitten sangen mielenkiintoisen opin nimeltä permakulttuuri. Ajatus on suht simppeli: Luonto hoitaa itsensä sangen hyvin, tehdään viljelykset imitoiden tätä. Ajatus on simppeli. Nykypelto on ruohotasankoa joka pidetään sellaisena hirveällä määrällä työtä aiheuttaen samalla kivoja asioita kuten eroosion ja maaperän köyhtymisen.

Työtä tarvitaan paljon koska suurin osa pellosta tuppaisi luonnollisesti kehittymään metsäksi. No, hyvä. Annetaan sen. Jippona on että koska me istutimme metsän voimme varmistaa että siellä on paljon monimuotoista syötävää. Oikein suunniteltuna työmäärä on alun jälkeen sangen vähäinen koska luonnon omat prosessit hoitavat leijonanosan ylläpitotyöstä. Teolliseen tuotantoon se ei sovi, mutta on helppo ja pelkästään auringon varassa toimiva tapa ruokkia ihmisiä - pitää vain tehdä työtä käsin ja ennenkaikkea paikallisesti. (Toiminnan paikallinen luonne mahdollistaa myös paljon kevyemmät hallintorakenteet mikä miellyttänee klassisia liberaaleja)

Menetelmällä saadaan aikaan (todistetusti) kaikenlaisia hauskoja juttuja kuten kurpitsojen ja muistaakseni sitruunojen kasvatus 1,5 kilsan korkeudessa Alpeilla ilman kasvihuoneita ja myrkkyjä. Yksi projekti Jordaniassa työstää suola-aavikkoa hedelmälliseksi viljelysmaaksi.

Enemmän asiasta, plus siitä miksi teknologinen ratkaisu on epätodennäköinen:
http://nytpuhuunyrkki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124...

Jouko Koskinen

Ennen koiralta kusi loppuu ennenkuin meiltä konstit.

Geenimuuntelulla voidaan kehittää levä joka tuottaa sokereita
ilman fosforia. Levämassa tuottaa proteiineja hyönteistoukkien
muodossa - nälkä kyllä hoitelee YÄK -ilmiöt.

Johannes Korpijaakko

Fosforin riittävyyden argumentointi vie valitettavasti pohjaa kaikelta sanomiseltasi, koska missään luonnonvaroissa ei voida puhua riittävyydestä siten että otetaan kaikki olemassa olevat luonnonvarat huomioon. Vaan laskenta täytyy mitoittaa helppoihin tai edes mahdollisiin esiintymiin.

Hinnan noususta olen samaa mieltä. Siihen tämä "loppuminen" johtaa. Fosforin tapauksessa hintojen nousu vaan voi olla rajua, koska jos tarjonta ylittää rajusti kysynnän tuotteessa, jota ei voida korvata helposti ja joka on elintärkeä jokaiselle on exponentiaalinen nousukin mahdollinen.

Siihen se öljyssäkin voi mennä, kun kysyntä ei ole vähenemässä, mutta tarjonnassa on ongelmia näkyvissä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Pelkästään tällä hetkellä tunnetut, helposti käytettävissä olevat fosforivarat kestävät tällä kulutuksella vähintään 50 vuotta. Mutta tämä ei ollut kirjoitukseni pointti. Pointtini olivat, että luonnonvarojen käyttö ei tarkoita niiden poistumista maapallolta ja, että jonkin resurssin väheneminen nostaa sen hintaa, mistä seuraa markkinataloudessa tiettyjä asioita.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tietenkään fosfori ei poistu, se kiertää systeemissä. Totuus on kuitenkin se, että on äärimmäisen vaikea hyödyntää "hukattua" fosforia. Onneksi ympäristöalalla on kiinnostavaa kokeilua ja tutkimista. Pidän itse kovasti uusista hankkeista, joissa esim. Itämeren alueella kasvatetaan sinisimpukoita, joiden satoa korjaamalla ja käyttämällä rehuna ja lannoitteena saadaan fosforia hieman takaisin agroaqua-systeemistä. Pientä mutta sinnikästä yritystä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kalat loppuvat. Tämän huomaa siitä, että kalan hinta on noussut koko ajan vuosien kuluessa. Enää ei saa tonnikalaakaan halvalla, niin kuin opiskeluaikoinani. Vain viljeltyä lohta saa suunnilleen lihan hintaan. Maailman meret kalastetaan globaaleihin tarpeisiin, eikä uusia kalapaikkoja tai kalastettavia uusia kalalajeja enää löydy.

Kalan loppuminen on meille ensimmäinen varoitus siitä, miten tulee käymään monien muiden raaka-aineiden ja lähteiden kohdalla.

Lauri Niemi

Kalaviljely on hassu juttu. Mainostetaan ympäristöystävällisenä, mutta monasti viljellään petokaloja joille pitää troolata villiä ruokaa. Tai sitten kasvatetaan jotain Monsanto-mutantteja.

Hälyttävintä on kai menhaden-nimisen eväkkään kannan lasku. Ihmiset eivät sitä juuri syö, mutta jotakuinkin kaikki merenelävät kyllä. Otuksia troolataan merestä jotta niitä voitaisiin jauhaa karjan rehuun mikäli oikein muistan. Saattoi olla lannoitteeksi, en muista kumpaa. Päistikkaista toimintaa joka tapauksessa.

Käyttäjän AuvoRyynnen kuva
Auvo Ryynänen

Jouni Flemmin taitaa unohtaa erään "pienen" yksityiskohdan kirjoittaessaan jotakuinkin näin että "hupeneva luonnonvara (tässä tapauksessa öljy)voidaan korvat toisella tai uudella teknologialla" ja että markkinavoimat huolehtii asiasta !!!

Toinen merkittävä pointti on se, että ainahan kaikkea "riittää". Timanttejakin riittää jokaiselle... Asia erikseen on kuinka PALJON niitä riittää. Samalla tavalla myös energiaa, öljyä, elintasoa ja kaikkea muutkin kivaa riittää kaikille.

Kun puhutaan luonnoverojen riittävyydestä pitää määritellä riittävätkö ne 1800 -luvun elintasoon, nykyisen kaltaisen elintason ylläpitämiseen vai voidaanko elintaosa (bkt:t-) kasvattaa totutuun tahtiin jolloin nykyinen meno voisi jatkua.

aki suokko

Voi olla palautekytkentöjä ja luonnontieteellisiä seikkoja, jotka estävät markkinatalouden logiikan toiminnan. Esimerkiksi öljyn tuottaminen voi kääntyä laskuun, kun esiintymien hyödyntäminen kallistuu ja öljy-yhtiöt a) eivät saa lainaa riittävän halvoilla ehdoilla tai b) mieluummin antavat tuottonsa osinkoina kuin investoivat öljyesiintymiin. Jälkimmäinen voi tapahtua silloin jos öljyn kallistuminen aiheuttaa taantumia ja siitä seuraavaa väliaikaista kysynnän ja hinnan laskua kovin usein.

Luonnontieteellinen seikka puolestaan on esimerkiksi se, että korvikkeiden energiantakaisinmaksukerroin on liian alhainen. Esimerkiksi maissietanolin, joka korvaa öljypohjaista bensiiniä, saattaa kuluttaa tuotannossaan enemmän enemmän energiaa kuin se luovuttaa palaessaan. Tästä maissietanolin EROEI-arvosta kiistellään, että onko se yli vai alle yksi. Se on joka tapauksessa liian pieni ollakseen aito korvike.

Valitettavasti markkinoiden toiminta ei välttämättä toimi "primäärihyödykkeiden" kuten kalakannat (kuten joku aiemmin jo osuvasti mainitsikin) ja öljyn kohdalla, kuten sekundäärihyödykkeiden silloin kun niiden pohjana oleva primääritalous on kunnossa. Talouden "lait" eivät välttämättä ole ajasta riippumattomia kuten fysiikassa. Vuonna 1800 ("tyhjä maailma") ja vuonna 2050 ("täysi maailma") voivat vallita aivan eri reunaehdot taloudessa. Siksi olisin hiukan varovaisempi uskossa markkinoiden kykyyn ratkoa tulevaisuuden resurssihaasteita. Nykyinen erittäin korkea öljyn hinta saattaa kertoa jo karua kieltään, että sekä substituutio että tarjonnan lisääminen on todella vaikeata. Jos näissä kummassakaan ei onnistuta, on talouden koko se joka joustaa?

Käyttäjän IlkkaVirkkala kuva
Ilkka Virkkala

"Johtuisikohan siitä, että julkinen sektori rahoitetaan viemällä rahaa yksityiseltä sektorilta...?"

Julkisen sektorin kasvu on yksityisen sektorin voiton kasvua! Vai mihin se raha menee???

Öljyn tuotanto huippu oli ja meni jo!

https://www.google.fi/search?q=the+growing+gap+oil...

Jup eihän se maailmaloppu ole MUTTA kun otta huomioon että nykyinen elintasomme on vain ja ainoastaan halvan öljyn ansiota ja ihmisten määrä vain kasvaa niin täytyy olla aika markkinauskovainen jos ei näe yhtäläisyyttä tuleviin ongelmiin!
Vai onko markkinatalouden näkymätön käsi jo keksinyt halvalle öljylle korvaajan?

Me elämme nykyään reaali vapaatamarkkinataloutta tämän kummemmaksi se ei ikinä muutu!

Susanna Kaukinen

Joo, tää artikkeli on niin päin prinkkalaa, että oksat pois, mutta koska pitäisi vielä töitäkin tehdä, niin en ehdi tätä kaikkea korjata.

Suosittelen kuitenkin katsomaan tämän näin alkajaisiksi:

Accelerated Crash Course (ACC) 2014
=> https://www.youtube.com/watch?v=pYyugz5wcrI

Jos ei englanti taitu, niin sitten vaikka tämä:

=> https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/tapahtumat/s...

Susanna Kaukinen

Jos jollakulla on liikaa rahaa, niin please pelasta suomalaisia metsiä omaan omistukseesi:
=> http://www.laatumaa.fi/metsatilat/

Tai jeesaa tässä:
=> http://www.luonnonperintosaatio.fi/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset