*

Dan Koivulaakso ja luova tilastotiede

Helsingin kaupunginvaltuutetun, Dan Koivulaakson eilen julkaisema puheenvuoro herätti mielenkiintoni, koska vasemmistolaisille epätyypilliseen tapaan, Dan perusteli kantojaan pelkän retoriikan ja ideologian sijaan myös tilastotiedoilla. Mutta kestävätkö Danin tilastot lähempää tarkastelua?

 

Jos puramme Dan Koivulaakson eilen julkaiseman Leikattavaa löytyy turhakkeista -puheenvuoron kaikesta ylimääräisestä ja käsittelemme vain sen keskeiset argumentit, ne ovat:

 

1) Ostopalvelut ovat huono asia

Dan antaa ymmärtää, että kuntien menot ovat kasvaneet, koska yhä suurempi osa palveluista tuotetaan ostamalla palvelut yksityiseltä sektorilta. Hän kirjoittaa: "Tilastotiedot osoittavat, että kuntien menojen kustannuskasvu koostuu muun muassa seuraavista luvuista. Vuonna 2009 ostopalveluiden menot ovat kasvaneet 11% ja palkat alle 3%, vuonna 2010 samat luvut ovat yli 9% ja alle 3% ja vuonna 2011 noin 10% ja noin 4%." [1]

 

Dan ei kerro tilastotietojensa lähdettä mutta se lienee THL:n Terveydenhuollon menot ja rahoitus -raportit. Vuoden 2009 raportin mukaan "Kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollon ostopalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta kasvoivat edelleen, ollen 200 miljoonaa euroa. Reaalisesti kasvua ostopalveluissa yksityisiltä oli 11,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna." [2]

 

Joskin vuoden 2010 raportin mukaan "Reaalisesti kasvua ostopalveluissa yksityisiltä oli 4,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna." [3], Danin ilmoittaman yli 9 prosentin sijaan. En osaa sanoa mihin Dan viittaa vuoden 2011 luvuillaan, sillä THL julkaisee vuoden 2011 terveydenhuollon menoraporttinsa vasta ensi kuussa. [4]

 

Tilastotiedot todellakin osoittavat ostopalveluiden kulujen kasvaneen joka vuosi palkkoja enemmän. Mutta Dan Koivulaakso ilmeisesti unohti mainita, että hänen viittaamat luvut kertovat kulujen reaalisesta kasvusta, toisin sanoen, luvut kertovat kuinka paljon enemmän ostopalveluihin käytettiin kokonaisuudessaan rahaa. Luvut eivät kerro, että nousiko ostopalveluihin käytetty rahamäärä siksi, että ostopalvelujen kautta tuotettiin enemmän palveluja vai lisääntyivätkö todella ostopalvelujen kulut suhteessa saatuun palvelumäärään.

 

Todellisuudessa ostopalveluihin käytetyn rahamäärän kasvua selittää ensisijaisesti se, että yhä suurempi määrä palveluista on yksinkertaisesti toteutettu ostopalveluina ja ostopalveluilla on esimerkiksi purettu julkisen terveydenhuollon hitaudesta syntyneet potilasjonot. [2, 3]

 

Kyse ei siis ole siitä, että ostopalvelut tulisivat vuosi vuodelta kalliimmiksi jokaista tuotettua palvelun yksikköä kohden vaan kyse on puhtaasti Dan Koivulaakson käyttämästä luovasta tilastojen lainaamiskeinosta, joka vain antaa tällaisen vaikutelman.

 

2) Julkisen sektorin leikkaaminen on huono asia

Danin mukaan julkisen sektorin leikkaaminen laskee ihmisten ostovoimaa ja täten kiihdyttää lamaa: "Liian kova juustohöylääminen tuottaa kiihtyvän syöksykierteen ja pahoinvointia, josta on vaikeaa toipua. 1990-luvun laman seuraukset ja kerrannaisvaikutusten kautta muodostuneet pysyvät arvet ovat monella päivittäisessä muistissa." [1]

 

Julkisen sektorin leikkaaminen ei laske ihmisten ostovoimaa, mikäli leikkausten yhteydessä verotusta lasketaan leikkauksin säästettyä rahasummaa vastaavalla summalla. Tämä on tietysti vain teoreettinen lähtökohta. Asiaa on onneksi tutkittu myös empiirisesti. Esimerkiksi Harvardin poliittisen taloustieteen professori Alberto Alesina osoitti jo vuonna 1995 tutkimalla OECD maiden lamoja ja julkisen sektorin leikkaamisia, että edes suurilla julkisen sektorin leikkaamisilla ei keskimäärin ole talouden heikkenemiseen johtavia vaikutuksia. Alesina jatkoi tutkimustyötään ja julkaisi vuonna 1998 jatkotutkimuksen jossa hän tutki OECD-maiden talouskehitystä suhteessa julkisen sektorin leikkaamiseen 1960-luvulta alkaen. [5, 6]

 

3) Palvelusetelit ovat huono asia

Danin mielestä palvelusetelit eivät ole järkevä tapa tuottaa palveluita, hän kirjoittaa: "Ehdotankin, että kaupunki tekee itse työnsä eikä osta kalliita turhakkeita markkinoilta palvelusetelillä tai ilman." [1]

 

Palveluseteli tarkoittaa palveluntuotantomallia, jossa palvelun käyttäjällä on vapaus valita, käyttääkö hän julkisen sektorin vai yksityisen yrityksen tuottamaa palvelua. Jos palvelun hinta on ennalta määrätyn tason mukainen, palvelu on käyttäjälleen "maksuton" (eli se maksetaan verovaroista), jos käyttäjä haluaa parempaa palvelua, hän voi maksaa itse ennalta määrätyn tason eli palvelusetelin arvon ylittävän osan palvelun hinnasta. Palvelusetelimallin hienous on siinä, että se mahdollistaa palvelun käyttäjien valita itse minkälaisia palveluita he haluavat käyttää ja mihin hintaan. Sen sijaan, että valtion tai kunnan virkamies kilpailuttaisi eri palveluntarjoajat parin vuoden välein, kuluttaja voi itse kilpailuttaa palveluntarjoajia omien mieltymystensä mukaisesti vaikka päivittäin, aina valiten juuri sen palveluntarjoajan josta hän itse pitää eniten.

 

Palvelusetelien tehokkuutta on tutkittu varsin laajasti, eniten koulujärjestelmään liittyen. Palvelusetelit on otettu käyttöön esimerkiksi Ruotsissa, jossa malli on käytössä lukiojärjestelmässä. Ruotsissa palvelusetelit ovat parantaneet lukio-opiskelijoiden koulumenestystä, koulussa viihtymistä ja luoneet säästöjä. Erityismaininnan ansaitsee huomio siitä, että palvelusetelimalli on parantanut myös julkisen sektorin ylläpitämien lukioiden tasoa, koska myös ne on - vasemmistolaista retoriikkaa käyttäen - "altistettu kilpailulle". Todellakin, kun myös julkisen sektorin palveluntarjoajat joutuvat kilpailemaan asiakkaistaan, myös niiden palvelun taso paranee. [7, 8]

 

Suomessa palvelusetelien käyttöönotto on ollut hidasta lähinnä SDP:n ja Vasemmistoliiton vastustuksen vuoksi. Vuonna 2004 tehdyn lakimuutoksen myötä palvelusetelien käyttö on kuitenkin tullut mahdolliseksi kunnallisissa palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan palvelusetelien käyttöönotto onkin johtanut positiivisiin tuloksiin, yksikään kunta ei esimerkiksi ole raportoinut omien työntekijöidensä tyytymättömyyden lisääntyneen palvelusetelikokeilujen myötä. Eniten palvelusetelistä ovat luonnollisesti hyötyneet palveluiden käyttäjät, jotka ovat asiakastyytyväisyyskyselyissä osoittaneet tyytyväisyytensä palvelusetelimalliin. [9]

 

 

Lähteet:

1. Leikattavaa löytyy turhakkeista. Dan Koivulaakso. http://www.dankoivulaakso.fi/leikattavaa-loytyy-helsingillakin/
2. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr14_11.pdf
3. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr05_12.pdf
4. Tilastojen julkaisukalenteri 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/julkaisukalenteri
5. Fiscal expansions and fiscal adjustments in OECD countries. A. Alesina, R. Perotti. http://academiccommons.columbia.edu/download/fedora_content/download/ac:...
6. Tales of fiscal adjustment. A. Alesina, S. Ardagna. http://dash.harvard.edu/bitstream/handle/1/2579822/Ardagna_TalesFiscal.p...
7. Lessons on School Choice from Sweden. http://www.forbes.com/sites/modeledbehavior/2012/12/03/lessons-on-school...
8. Skolan förbättras med konkurrens. http://www.svd.se/nyheter/inrikes/skolan-forbattras-med-konkurrens_38907...
9. Palvelusetelin käyttö kunnissa. Raija Volk, Tuula Laukkanen. http://pre20090115.stm.fi/ka1181808001802/passthru.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Onkos tuossa nyt jotain uutta? Yleensäkin poliitikot käyttävät luovuutta
asioittensa eteen ajamiseksi. Ainakin luovuutta totuutta kohtaan!

Tosiasiahan lienee, että kaltaisiasi asiaan perehtyviä harvassa on ja riittävän isokenkäisen sanoma "totuus" menee helposti perille. Ainakin perustallaajalle!

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Palveluseteliin sisältyy vain se ongelma, että Suomessa esimerkiksi palvelusetelituottajaksi pääseminen on tehty lainsäädännöllä (ja kuntien omilla lisävaatimuksilla) erittäin hankalaksi. Palveluseteliin liittyen lakeja tai kuntien ohjeita lukiessa päälimmäiseksi nousee tunne, että kuntien omien palveluiden "alistaminen kilpailulle" on haluttu mahdollisimman tehokkaasti estää unohtaen samalla, että tämä heikentää kokonaispalvelutajontaa. Esimerkikis Turku vaatii yksityistä päiväkotia käyttämään omaa tietojärjestelmäänsä ja laatimaan osin melko yhdentekevää seurantaraportointia, jotta tuottajaksi hyväksytään. Toisin sanoen palvelutuottajaksi pääsemistä vaikeutetaan ja kustannuksia keinotekoisesti lisätään vaatimalla sisäistä byrokratia toimitettavaksi raskaimman kautta, eli yksityisen sektorin selkein etu, kevyempi byrokratia, suorastaan kielletään laeilla ja asetuksilla.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Näinpä. Julkisella sektorilla tunnutaan tekevän kaksin käsin töitä sen eteen, että mikään ei toimisi tehokkaasti. Vaikka palveluseteleitä ja muita markkinalähtöisien ratkaisujen tehokkuutta heikennetään sääntelyllä, ovat ne silti keskimäärin vain julkisen sektorin toteuttamia palveluja tehokkaampia ja laadukkaampia.

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen

Saako palveluseteleillä perjantaipulloa?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Saa. Hyvin toteutetussa palvelusetelimallissa setelin saajalla on vapaus myös jättää palvelu käyttämättä (tai ostaa palvelu niin edulliselta palveluntuottajalta, että hänelle maksetaan palvelun käyttämisestä setelin arvon ja palvelun hinnan erotus käteen), jolloin palvelusetelistä saadut rahat voi käyttää vaihtoehtoisiin palveluihin. Vaikkapa perjantaipulloon.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Unohdin muuten mainita, että kirjoituksen idea ei ole puolustella ostopalveluita. Kirjoituksen idea on vain kritisoida Danin argumentteja, erityisesti luovaa tilastojen lainausta.

Ostopalvelut voivat olla julkista palveluntuotantoa tehokkaampia mutta niiden tehokkuus ja järkevyys perustuu puhtaasti kunnan virkamiesten kyvylle kilpailuttaa palveluntarjoajat.

Parasta olisi, mitä lähemmäs kilpailutus vietäisiin itse asiakasta, eli asiakas saisi itse päättää minkäalisia palveluita hän haluaa ostaa ja keltä.

Käyttäjän synti kuva
Sari Niemi

"En osaa sanoa mihin Dan viittaa vuoden 2011 luvuillaan, sillä THL julkaisee vuoden 2011 terveydenhuollon menoraporttinsa vasta ensi kuussa. [4]" :D :D

Eero Tillanen

Olisiko blogistilla esittää vertailulukuja siitä, paljonko jokin yksittäinen terveydenhuollon palvelu maksaa kunnallisesti ja yksityisesti teetettynä? Vain tällä on merkitystä kokonaisuuden kannalta, jos väitetään että yksityistämisellä saadaan säästöjä.

Ja, kuten Mehiläisen esimerkki osoittaa, ainakaan verokertymä ei yksityistämisellä lisäänny, vaan voitot katoavat veroparatiiseihin.

Oma mielipiteeni on, että perusinfra tulisi säilyttää suomalaisissa käsissä ja mielellään valtion kontrollissa. Tämä koskee niin liikenne-, kuin sähköverkkoakin, terveydenhuoltopalveluja ja poliisia unohtamatta. Poliisin toiminnan "tehostaminen" on myös johtanut siihen, että pieniä rikoksia ei enää edes tutkita ja vasteajat ovat kasvaneet haja-asutusalueilla kestämättömiksi. Aina poliisia ei edes saa paikalle, vaikka tarve olisi suuri.

Tällainen kehitys on pysäytettävä! Kataisen hallitus pyrkii ajamaan Suomen alas ja se onnistuu helposti kun tuhoaa perusinfran myymällä sen ihmisille, joiden ainoa intressi on pikainen voitonteko. Näin Suomi saadaan pakotettua liittovaltioon ja sionistien kontrolliin, mikä on homman perimmäinen tarkoitus.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Olisiko blogistilla esittää vertailulukuja siitä, paljonko jokin yksittäinen terveydenhuollon palvelu maksaa kunnallisesti ja yksityisesti teetettynä?

Käytin liiankin pitkän ajan aamun työajastani yrittäessäni etsiä tällaisia lukuja. Joko niitä ei tuoteta tai en vain löydä niitä, en sanoa kummasta on kysymys.

Mutta asia ei ole edes näinkään yksinkertainen. Lähes poikkeuksetta julkinen valta nimittäin asettaa tarkat säädökset sille, miten jokin palvelu pitää tuottaa. Mitä enemmän tällaista sääntelyä on, sen vaikeampi on sanoa johtuuko palvelun kallis hinta palvelun tuottamistavasta vai tästä sääntelystä.

>Ja, kuten Mehiläisen esimerkki osoittaa, ainakaan verokertymä ei yksityistämisellä lisäänny, vaan voitot katoavat veroparatiiseihin.

Höpsistä, kyllähän Mehiläisen työntekijöiden palkoista kerätyt verot jäävät Suomeen. Sitäpaitsi, Vasemmistoliittohan edustaa tunnetusti internationalistista sosialismia, joten mikäs sen solidaarisempaa Mehiläiseltä kuin maksaa veronsa köyhille Karibian meren saarivaltioille, joiden kansalaisten elintaso on huomattavasti Suomea matalampi ;)

>Oma mielipiteeni on, että perusinfra tulisi säilyttää suomalaisissa käsissä ja mielellään valtion kontrollissa. Tämä koskee niin liikenne-, kuin sähköverkkoakin, terveydenhuoltopalveluja ja poliisia unohtamatta. Poliisin toiminnan "tehostaminen" on myös johtanut siihen, että pieniä rikoksia ei enää edes tutkita ja vasteajat ovat kasvaneet haja-asutusalueilla kestämättömiksi. Aina poliisia ei edes saa paikalle, vaikka tarve olisi suuri.

Se on hienoa, että sinulla on tällainen mielipide. On vain valitettavaa, että mielipiteesi tarkoittaa sitä, että sinusta kaikkien muiden on alistuttava tähän sinun tahtoosi ja hankkimaan palvelunsa, ei niin kuten he haluavat, vaan kuten sinä haluat.

Minusta jokainen ostakoon palvelunsa sieltä mistä itse haluaa. Jos sinä haluat maksaa poliitikoille ja virkamiehille siitä, että he päättävät puolestasi mihin terveyskeskukseen sinun pitää kulloinkin mennä ja minkälaisia työntekijöitä siellä sinua on ottamassa vastaan, ole hyvä vaan. Mutta minusta on surullista ja valitettavaa, että pidät omaa mielipidettäsi niin ylivertaisena, että haluat pakottaa oman valintasi myös kaikille muille.

Minusta valtion rooli on tuottaa vain ja ainoastaan palvelut, joita ei muilla tavoin voida tuottaa. Näitä palveluita ovat ns. julkishyödykkeet, jotka voidaan tuottaa joko kaikille tai ei kellekään, kuten maanpuolustus.

Perusteluni on paitsi moraalinen, myös utilitaristinen: yksityisesti tuotetut palvelut ovat historiallisen todistusaineiston valossa edullisempia ja laadukkaampia, mitä julkisen sektorin suhmuroinnin tuloksena syntyneet palvelut.

Eero Tillanen

"Höpsistä, kyllähän Mehiläisen työntekijöiden palkoista kerätyt verot jäävät Suomeen."

Jaha, blogisti siis kannattaa pääoman omistajille veronkierron mahdollisuutta, mutta haluaa evätä sen palkansaajilta.

"sinusta kaikkien muiden on alistuttava tähän sinun tahtoosi ja hankkimaan palvelunsa, ei niin kuten he haluavat, vaan kuten sinä haluat"

Niin, nythän ollaan sellaisessa tilanteessa, että ne saavat yksityiseltä nopeaa palvelua, joilla on varaa maksaa siitä. Kun julkinen terveydenhuolto on ajettu alas, niin köyhät joutuvat odottamaan jopa päiviä ennen kuin saavat vuoron terveyskeskuksesta. Ei kovinkaan mieltä ylentävä kokemus, tuli kokeiltua kun asuin Töölössä.

Blogisti kannattaa siis tässäkin eriarvoisuuden lisäämistä.

"Minusta jokainen ostakoon palvelunsa sieltä mistä itse haluaa."

Blogisti armeliaasti unohtaa, että monilla ei ole varaa käyttää ostopalveluita, vaan joutuu turvautumaan verovaroilla maksettuihin.

"Mutta minusta on surullista ja valitettavaa, että pidät omaa mielipidettäsi niin ylivertaisena, että haluat pakottaa oman valintasi myös kaikille muille."

Tänä kvartaalikapitalismin "vapauden" aikana köyhät on pakotettu alistumaan siihen, että apua on vaikea saada. Sekö on blogistin mielestä oikein?

"yksityisesti tuotetut palvelut ovat historiallisen todistusaineiston valossa edullisempia ja laadukkaampia, mitä julkisen sektorin suhmuroinnin tuloksena syntyneet palvelut."

Väite, jonka esittäjällä on todistustaakka. Odotan sitä todistamista, edelleen. Tähän mennessä on tullut vain väite.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Sen verran tähän, että kuntien ostaessa itse suuria palvelukokonaisuuksia kilpailutuksen kautta ei voida vielä päätellä mitään siitä, johtuuko mahdollinen kalleus yksityisen palveluntuotannon luonteesta vai ei. Suurimmassa osassa tapauksista joihin olen törmännyt kalliiksi käyneen yksityistämisen suhteen ovat jäljet aina johtaneet sylttytehtaalle, eli sinne kunnassa päätöksiä tekeviin virkamiehiin ja muihin husaareihin, jotka kilpailutukseen ovat liittyneet. Kuinka tyhmä pitää olla, että laittaa kunnan puolesta nimensä paperiin, joka mahdollistaa esimerkiksi hintojen korottamisen yli 30% ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen. Kyllä siinä vika on kunnan toimissa ei siinä, että joku on keksinyt moista pyytää. Vanha kansan viisauskin sanoo, ettei se ole tyhmä, joka pyytää.

Kuntien kilpailuttamisessa on useita sisäisiä ongelmia. Kokonaisuudet ovat liian suuria ja sopimuskaudet pitkiä ja usein juuri raskaan kilpailutusprosessin takia. Asioista päättämässä on enemmän ja vähemmän maallikkoja, jos ei muuten, niin taloudesta ei tunnuta paljoa ymmärtävän. Toiminta on huoletonta, koska saadaa pelata "muiden rahoilla".

Palvelusetelillä on löydettävissä sekä sääsätöjä, että parempaa laatua, jos vaan uskalletaan antaa sen toimia eikä säädellä kuoliaaksi. Parhaassa tapauksessa jokainen pienikin palvelukokonaisuus kilpailuttuu itsestään jopa päivittäin ja tuottajilla on aito kannustin tuottaa parasta ja tehokaasti.

Käyttäjän nuuttihyttinen kuva
Nuutti Hyttinen

Kilpailuttamisen suurin ongelma on juurikin se, ettei etenkään pienissä kunnissa usein ole riittävää osaamista hoitaa kilpailuttamista järkevästi. Kilpailuttaminen ei myöskään kannata silloin, jos palveluntarjoajien osalta ei ole aitoa kilpailua ja kilpailuttamisen seurauksena ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa kunnalla ei ole jatkossa mahdollisuutta palata kohtuullisin kustannuksin tuottamaan kyseistä palvelua itse.

Eero Tillanen

Terveydenhuollon palvelujen yksityistämisen "säästöt" näkyvät parhaiten terveydenhuollon tietojärjestelmissä, joita on nyt rakennettu 150 miljoonalla ja valmista ei ole tullut ja tuskin tuleekaan. Tämä johtuu siitä, että ei lypsävää lehmää kannata tappaa:

http://ohjelmat.yle.fi/mot/mot_2_4/kasikirjoitus

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset