Jouni Flemming

Mahdottoman kallis hyvinvointivaltio?

  • Terveydenhuollon kulut Suomessa kansalaista kohden, inflaatiokorjattu. Lähde: OECD.
    Terveydenhuollon kulut Suomessa kansalaista kohden, inflaatiokorjattu. Lähde: OECD.
  • Suomen valtion kokonaiskulutus kansalaista kohden, inflaatiokorjattu. Lähde: Maailmanpankki.
    Suomen valtion kokonaiskulutus kansalaista kohden, inflaatiokorjattu. Lähde: Maailmanpankki.

Suomessa on joukko totuuksia, joita vastaan ei kannata väittää. Yksi näistä on ilmainen terveydenhuolto.

Viime kuussa yhdysvaltalainen demokraatti Bernie Sanders twiittasi, että Yhdysvalloissa lapsen saaminen maksaa keskimäärin 12 000 dollaria ja Suomessa kuusikymmentä dollaria. Tähän republikaani Nikki Haley vastasi, ettei vertaaminen ole näin yksinkertaista - ja sai verbaalisesti kimppuunsa arviolta puolet suomalaisista Twitterin käyttajistä. Haley nimittain tietämättään koski suomalaiseen tabuun: hyvinvointivaltion pyhyyteen.

Eri arvioiden mukaan jopa yli 80 % suomalaisista kannattaa hyvinvointivaltiota [1]. Ei siis ihme, että Nikki Haleyn kommentit saivat aikaan kiivaitakin puheenvuoroja.

 

Mutta tutkitaanpa asiaa rationaalisesti: Paljonko synnyttäminen oikeasti maksaa?

Synnyttämisen hinta on tietysti monimutkainen kysymys, sillä synnytystapoja on erilaisia - esimerkiksi ilman komplikaatioita tapahtuva alatiesynnytys on yksinkertaisempi ja nopeampi ja täten siis kuluiltaan edullisempi mitä sektiolla tapahtuva synnytys. Tämän lisaksi on huomioitava, että yksityissairaalat Yhdysvalloissa usein laskuttavat eri palveluista eri tavoilla, sekä vakuutuksien ehdot ja hinnat vaihtelevat suuresti.

Vuonna 2015 Health Affairs -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu tutkimus keräsi tiedot yli 200 000 synnytyksestä ja näiden sairaalamaksuista. Näiden tietojen perusteella Yhdysvalloissa synnytyksen sairaalamaksujen keskihinta vaihtelee 1189 dollarista 11986 dollariin, mediaanihinnan ollessa 4215 dollaria eli noin 3752 euroa. [2]

FAIR Health on yhdysvaltalainen terveydenhuollon hintojen tutkimusjarjestö, joka käy vuosittain läpi yli puolitoista miljardia terveydenhuollon vakuutuskorvaushakemusta ja näiden tietojen perusteella laskee eri lääketieteellisten operaatioiden keskihinnat. FAIR Healthin mukaan synnytyksen  lääkarikäyntikulut Yhdysvalloissa ovat keskimäärin 5200 dollaria. [3]

Näistä kahdesta luvusta voimme siis laskea, että keskimäärin synntyksen hinta Yhdysvalloissa on todellakin Bernie Sandersin mainitseman 10 000 dollarin luokkaa eli noin 8 900 euroa.

Vastaavien numeroiden löytaminen Suomesta on haastavampaa. Esimerkiksi mediassa on esitelty lukuja synnytyksen hinnasta Suomessa alkaen 2140 eurosta aina 9500 euroon asti. Halvimmissa hinnoissa ei kuitenkaan ole huomioitu kaikkia kuluja, esimerkiksi sairaalarakennusten rakentamista ja yllapitoa vaan ainoastaan synnytyksen suorat kulut palveluntuottajalle, kuten kaytetty henkilokunnan aika, lääkkeet ja tarvikkeet. Jotta saamme mukaan kaikki kulut ja täten vertailukelpoisen hinnan on perusteltua käyttää yksityisen HYKsin Oy:n hinnastoa. HYKSin Oy tuottaa yliopis­to­sai­raa­la­ta­soisia palve­luita yksityi­sesti suoma­lai­sille ja ulkomaa­lai­sille potilaille ja heidän hinnastonsa mukaan synnytys maksaa 7500 euroa alatiesynnytyksena ja 9500 euroa sektiona. Suomessa keskimaarin 83 % synnytyksista on alatiesynntyksiä, joten tästa voimme laskea Suomessa tapahtuvan synnytyksen keskimääräishinnaksi 7885 euroa. [4, 5]

 

Voimme siis huomata, että synnytyksen kokonaishinta ei merkittavasti eroa Yhdysvaltojen (noin 8900 euroa) ja Suomen välillä (noin 7885 euroa). Erityisesti jos huomioimme, että Yhdysvalloissa ihmisillä on merkittävästi suurempi ostovoima.


Seuraava kysymys on tietysti kuka maksaa synnytyksen. Yhdysvalloissa noin 85 %:lla synnyttajista on vakuutus, joka kattaa synnytyksen kulut joko kokonaan tai ositain, ja loput maksavat synnytyksen kulut joko itse rahastoimastaan potista tai muilla keinoin. [2]

Suomessa pysyvästi asuvalta laskutetaan synnytyksen hinnasta yleensä vain sairaalan vuodeosaston vuorokausimaksut, joka on noin 50 euroa vuorokaudelta ja loput maksetaan verorahoista. Keskimäärin Suomessa synnytykset vaativat kolmen vuorokauden vuodeosastoajan, josta maksettavaa kertyy siis yhteensa noin 150 euroa (hinta on noin 300 euroa mikali potilas haluaa isomman perhehuoneen). [6, 7]

Edellä mainitut luvut eivät tietenkaan ole vielä vertailukelpoisia, koska suomalaiset maksavat lahes koko terveydenhuollon kulut verotuksensa kautta ja Yhdysvalloissa suuri osa terveydenhuollon kuluista katetaan yksityisesti, kuten vakuutusten kautta.


Joten seuraava kysymys on, että paljonko siis Suomessa maksetaan veroja. Tähän kysymykseen moni kuvittelee vastauksen löytyvän helposti verokortin tuloveroprosentista. Tämä on kuitenkin vain yksi vero, eikä kerro meille koko totuutta.

Suomessa keskiansio on noin 3400 euroa kuukaudessa. Joten otetaan keskimääräinen suomalainen, joka ansaitsee suomalaista keskiansiota, asuu Helsingissä keskihintaisessa keskisuuressa asunnossa. Hän maksaa 3400 euron keskisuuresta palkastaan 27 % nimenllistä tuloveroprosenttia. Kun huomioimme kaikki palkasta maksettavat verot, sosiaalimaksut, eläkemaksut, työnantajamaksut ja muut verojenkaltaiset maksut, sekä huomioimme miten esimerkkihenkilömme kuluttaa kuten keskivertosuomalainen hän maksaa veroja joka kuukausi kokonaisuudessaan vähintään 2035 euroa. Tällöin hänen todellinen, kokonaisveroprosenttinsa on 49.3 % eikä vain verokortin 27 % tuloveroprosentti. [8, 9, 10]

Näistä luvuista voimme arvioida, että mikäli keskivertosuomalaisemme tekee 40 vuoden työuran ja hän saavuttaa 3400 euron keskiansionsa kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen, jonka jälkeen hänen palkkansa ei koskaan enää nouse ja mikäli huomioimme tälle 40 vuoden aikana kertyvälle pääomalle vaatimatttoman 5 % markkinakoron, keskivertosuomalaisen hyvinvointivaltion kassaan tuottama potti on vähintään 3 miljoonaa euroa. [10, 11]

Kun siis huomioimme miten paljon todella maksamme veroja - yli kolme miljoonaa euroa keskimääräisen työuran aikana - on perusteltua kysyä kuinka kalliiksi hyvinvointivaltion tarjoama "ilmainen" terveydenhuolto oikeasti tulee? Toki voidaan sanoa, että hyvinvointivaltio takaa kaikille suomalaiselle "ilmaisen" koulutuksen, terveydenhuollon, työttömyysturvan ja eläkkeen - toisaalta, kolmen miljoonan euron potilla esimerkkikansalaisemme voisi helposti kustantaa vastaavat palvelut myös itse ja rahaa jäisi luultavasti vielä jälkipolvillekin. Tämän lisäksi on mainittava, että jos esimerkkikansalaisemme voisi itse hallinoida kolmen miljoonan euron pääomaansa, hän voisi itse valita esimerkiksi minkälaista hoitoa hän haluaa ja minkä ikäisenä hän jää eläkkeelle.


Tarkastellaan asiaa seuraavaksi valtion budjetin tasolla. Vuonna 1970, suomalaisen terveydenhuollon kulut olivat 691 euroa jokaista suomalaista kohden, rahan arvon muuttuminen huomioituna. Vuoteen 1985 mennessä kulut olivat jo tuplaantuneet. Seuraavan kerran kulut tuplaantuivat uudestaan vuoteen 2007 mennessä. [12] Olen piirtänyt tämän kehityksen seuraavaan kuvaajaan:

 

 

 

Terveydenhuolto on tietysti vain yksi hyvinvointivaltion menoerä, eikä valttämättää pidä sisällään aivan kaikkia terveydenhuollon kuluja, sillä niistä osa voidaan laskea sosiaalikulujen alle. Tarkastelkaamme seuraavaksi siis Suomen valtion kokonaiskulutusta, käyttamäni mittari on ns. General government final consumption expenditure -luku Maailmanpankin tietokannasta. Tämä luku pitää sisallään lähes kaiken valtion kulutuksen (mutta ei aivan kaikkea). Vuonna 1970, suomalaisen hyvinvointivaltion kustantamiseksi valtio käytti rahaa noin 4300 dollaria jokaista suomalaista kohden, rahan arvon muuttuminen huomioituna. Vuoteenn 1987 mennessa menot olivat tuplaantuneet. [13] Olen piirtänyt tämän kehityksen seuraavaan kuvaajaan:


Näitä kahta kuvaajaa tarkastellessa on syytä huomioida miten Suomen valtion menot ovat kasvaneet lähes joka vuosi. Ainoa suurempi hidaste menojen kasvulle oli 90-luvun lama, jolloin valtion menoja leikattiin. Tämä leikkaus oli kuitenkin hyvin lyhytkestoinen - jo vuonna 1998, valtion kulutus oli noussut leikkauksia edeltävän tason yli ja tämän jälkeen menot ovat jatkaneet kasvuaan.

Jonkinlainen hyvinvointivaltion menojen kasvu väeston keski-iän kasvaessa on tietysti ymmärrettavää. Mutta Suomessa valtion menojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa mitä vaestön ikääntyminen. Voidaan myös kysyä miksi kehittyvä teknologia ei ole laskenut terveydenhuollon kuluja samoin mitä teknologinen kehitys on laskenut monia kuluttajahintoja yksityisellä sektorilla.


Onko synnyttäminen Suomessa siis kallista vai halpaa? Kuten asian tarkastelu osoitti, kyseessä on huomattavan monimutkainen kysymys. Bernie Sandersin puheet 60 dollarista ovat selvästi vähintäänkin harhaanjohtavia sillä jos puhumme synnytyksen todellisesta hinnasta, hinta on lähes sama Suomessa ja Yhdysvalloissa. Jos tarkastelemme paljonko synnyttäminen tai yleisemmin ottaen hyvinvointivaltiossa eläminen kokonaisuudessaan maksaa, hintalappu on todellisuudessa huomattavasti kalliimpi mita ihmiset yleensä ajattelevat. Kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa ja joku voi sanoa, että hyvinvointivaltion luoma turvallisuudentunne on itsessään arvokas. Mutta onko todella niin, että vain hyvinvointivaltio pystyy luomaan turvallisuudentunteen ja mihin hintaan? Sen lisäksi meidän pitaa kysyä kuinka kauan voimme edes luottaa suomalaisen hyvinvointivaltion kykyyn toimia, sillä kuten huomasimme sen kulujen kasvavan jatkuvasti eikä tämä kehitys voi jatkua loputtomasti. Suomalaistyylinen hyvinvointivaltio on kestämättöman kallis ja tarvitsemme lähitulevaisuudessa asia- eikä tunnepohjaista keskustelua ja ennen kaikkea toimia tämän kestävyysvajeen korjaamiseksi.


===
Lähteet:

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/125340
2) Health Affairs journal. https://www.healthaffairs.org/doi/full/10.1377/hlthaff.2014.1088
3) FAIR Consumer -tutkimusjärjestö. https://www.fairhealthconsumer.org/
4) Ilta Sanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html
5) Hyksin Oy. https://www.hyksin.com/palvelut/hinnat/
6) Suomen laki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912
7) HUS. https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/synnytys/na...
8) Tilastokeskus. https://www.tilastokeskus.fi/til/ati/2018/04/ati_2018_04_2019-02-06_fi.pdf
9) Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
10) EVA:n verokone. http://www.totuusveroistasi.fi
11) Korkoa korolle -laskuri. https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
12) OECD. Total health expenditure, Finland, 1970-2017. Per capita, constant prices, OECD base year. https://stats.oecd.org/
13) Maailmanpankki. General government final consumption expenditure, Finland, 1970-2017. Per capita, constant 2010 USD. https://databank.worldbank.org/data/home.aspx

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Kirjoitin tanne blogia 2010-2013 ja tama on nyt ensimmainen kirjoitukseni pitkaan aikaan. Tarkoitukseni on jatkossa julkaista vahintaan kerran kuukaudessa. Koska tama on tallainen come back -kirjoitus pitkan hiljaiselon jalkeen, pahoittelen mahdollisista virheista ja otan mielellani vastaan korjauksia!

Käyttäjän KikkaCoombes kuva
Kikka Coombes

Mitenkäs sitten kun kodin ainoa tyossäkävijä sairastuu Amerikassa? Ei ole turvaverkkoa ei. Menetät usein kaiken, kenen etu se on? Australian lehti kutsui pohjoismaita nimellä: sosialistinen systeemi. Olen täysin samaa mieltä viimeisen lauseesi kanssa. Ehkä tarvitsisi luoda kultainen keskitie Suomalaisen terveydenhuollon ja Amerikkalaisen systeemin välille.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Yleisella tasolla kysymyksesi on, etta mita tehdaan jos jotakuta kohtaa yllattava ja mahdollisesti kallis ongelma, kuten sairaus. Tallainen on tietysti aina valitettavaa, olipa kyse hyvinvintivaltiosta tai mista tahansa jarjestelmasta. Tuskin kukaan Suomessakaan toivoo itselleen esimerkiksi akillista tyokyvyttomyytta, vaikka meilla olisi minkalainen hyvinvointivaltio.

Tallaisiin epatodennakoisiin mutta mahdollisesti kalliisiin ongelmiin markkinatalouden tarjoama ratkaisu on vakuutus, se on yksityinen turvaverkko. Suomessa on valitettavan yleinen ajattelutapa, etta jos valtio ei tee jotain, kukaan ei tee. Eli jos valtio ei luo turvaverkkoa, ei ole olemassa mitaan turvaverkkoa. Tama on tietysti taysin virheellinen ajatus ja esimerkiksi tassa tapauksessa vakuutukset voivat toimia yksityisena turvaverkkona.

Tottakai voimme menna tata ajatusketjua pidemmalle: mita jos jotain tapahtuu eika ole hyvinvointivaltiota eika ole vakuutusta, eika kukaan auta. Ihmiset kuolevat katuojiin nalissaan ja sairaina, sitako mina haluan? En tietenkaan, ja tallainen retoriikka on virheellista siinakin mielessa, ettei tallaista tilannetta ole ikina tapahtunut missaan hoidon kalleuden tms vuoksi (sita on tapahtunut tilanteissa, jossa hoitoa ei yksinkertaisesti ole ollut saatavilla, mutta talloin ongelman perimmainen syy on ollut koyhyys, ei se, onko kyseessa hyvinvointivaltio vai jokin muu jarjestelma). Fakta kuitekin on, etta Suomessakin ihmisia kuolee hoitojonoihin, joten selvastikaan hyvinvointivaltiokaan ei pysty huolehtimaan aina kaikista kaikissa tilanteissa, joten emme tietenkaan voi olettaa, etta yksityinen jarjestelma vakuutuksineen voisi huolehtia kaikista. Mutta oleellisinta on tietysti se, etta voimme maksimoida hyvinvoinnin ja lopuksi pitaa muistuttaa, etta emme kauaa enaa voi edes keskustella hyvinvointivaltiosta suhteessa johonkin muuhun silla nykymuotoista hyvinvointivaltiota ei Suomessa pystyta rahoittamaan ikuisesti. Jonkin on pakko muuttua.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Miten nuo menot ovat kehittyneet muissa maissa? Mikäli nyt yhtään muistaan, niin samanlaista se meno on ollut muuallakin, ettei Suomen kehitys ole irrallaan muusta maailmasta.

Tietenkin 40 vuoden työuran tekevä voisi maksaa hoitonsa tai vakuutuksensa itse. Käsittääkseni pohjoismainen malli onkin kehitelty kaikille, eritoten heille jotka eivät syystä tai toisesta voi tehdä sitä 40 vuoden uraa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Valitettavasti valtioiden roolit ovat kasvaneet 1900-luvun alusta lahtien lahes kaikkialla maailmassa, myos usein markkinatalouden esimerkkimaana kaytetyn Yhdysvaltojen suhteen tilanne on sama, joten meilla ei edes ole kahtiajakoa hyvinvointivaltioiden ja ei-hyvinvointivaltioiden valilla - kysymys on lahinna erilaisten hyvinvointivaltiomalleista. Joten julkisten sektoreiden menot ovat olleet nousussa lahes kaikkialla valtioiden roolien kasvaessa. Suomen kehitys ei valttamatta ole ollut irralaan muista maailmasta mutta valitettavasti tama ei ole hyva asia - eihan ole jarkea seurata muita kohti konkurssia.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

(Valtioiden roolien laajenemisella tarkoitan siis sita, etta valtiot ovat ottaneet tehtavikseen yha enemman asioita ja siina samalla valtion ydintoimien suorittaminen on tuntunut jaavan toiselle sijalle.)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kekkosen aikaan oli parempi hyvinvointivaltio ja sen kustannukset paljon matalammat. Nykyään hyvinvointia on vähennetty ja kustannuksia lisätty.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Sopisi mainiosti leikata hyvinvointivaltion kuluja Kekkosen ajan tasolle - se olisi hyva ensiaskel valtion konkurssin estamiseksi!

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Epäselväksi jäi vielä se tieto, kuinka paljon vastaavan tuloluokan palkansaaja maksaa Yhdysvalloissa veroja? Nythän niitä on mennyt pääosin sellaisiin kuluihin kuin Afganistanin, Irakin ja Syyrian sodat?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Minulla ei valitettavasti ollut aikaa laskea sita, silla jo taman tekstin taustatutkimukseen meni viisi tuntia. Yhdysvaltain verojarjestelma on jopa Suomen jarjestelmaakin monimutkaisempi, seka eri osavaltioiden omat verot vaikuttavat asiaan.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Näin varmaa onkin mutta olisi hyvä tietää, koska sen vertailu toisi riittävästi tietoa ja parantaisi vertailevuutta keskenään. Sen tiedän, että palkasaajien palkkasumma on huomattavasti pudonnut 1970-luvun lopulta yhdysvalloissa mm. teollisuudessa. Robert Reich entinen Clintonin työministeri aikoinaan esitteli talousdokumentissä tästä käppyrän. Siinä teollisuustyöntekijän palkka on laskenut 1978-2012 noin 15 000 $. Eli hyviä joustoja ovat saaneet amerik. autoteollisuus mutta kilpailukykyä ei silti ollut.

No, oliko se yhdysvaltojen velka tällä hetkellä 22 000 miljardia dollaria ja lisää joutuu ottamaan, koska infra on jäänyt monilta osin kunnostamatta sitten sotavuosien jälkeisen kasvuvuosien. Se lienee moninkertainen tuohon velkaan nähden. Suomessakin sitä vähätellään. Olen lukenut, että korjausvelka olisi jotain 3-4 miljardia euroa, mutta taitaa kyllä alkaa kymmenluvulla 1 ja jotain.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Jos nyt oikein katselin OECD:n taulukkoa ja Wikipediaa, niin keskituloisen tuloverot ym olisivat 25% pintaan ja alv jotain 11% pintaan. Ei ne vakuutuketkaan ilmaisia olisi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Vakuutukset eivat ole ilmaisia mutta suurin ongelma niissa on, etta valtio saantelee niita(kin). Esimerkiksi Yhdysvalloissa vakuutusten saantely maarittaa, etta kaikkien terveysvakuutukset on pakko kattaa tiettyja sairauksia - siis vaikka asiakas ei halua vakuuttaa itseaan jotain sairautta vastaan (esimerkiksi mielenterveyden ongelmat), valtio pakottaa, etta kaikkien on pakko maksaa myos tasta. Toinen vakuutusten hintaa merkittavasti nostava saantely on, etta yhdysvaltalainen ei saa ottaa terveysvakuutusta toisesta osavaltiosta missa itse asuu. Tama de facto pakottaa vakuutusyhtioiden perustavan toimistoja joka osavaltioon, vaikka nykyaikana vakuutusyhtio voisi toimia puhtaasti nettisivujensa kautta ilman fyysista toimistoa joka paikassa.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ja vakuutusyhtiöhän voi mennä konkurssiin väärien sijoitusten johdosta, jolloin kuitenkin yhteiskunnan pitänee antaa tukea, kuten ovat tehneet muille finanssialan yrityksille, kun ovat mokanneet esim. pankit.

Oikeastaan ei voi koskaan erottaa julkista ja yksityistä taloutta niin kauan kuin rahapolitiikkaa säädellään julkisen vallan tai sen alaisten laitosten johdolla. Raha on vallanpitäjien antamaa luottamusta. Asia on täysin erilainen, jos jokainen ihminen voisi jakaa luottamustaan tuotteita tai palveluita vastaan, siis kirjoittaa paperille tai luomalla oman virtuaalirahan. Tällöin siirryttäisiin täysin yksityiseen talouteen. Mutta sitä tuskin nähdään koskaan.

Petteri Numminen

Sitten on nämä luvut...

Äitiyskuolemat per 100 000 synnytystä:
Suomi: 3
Yhdysvallat: 14

Lasten kuolemat per 1000 lasta (ennen 29:tta elinpäivää)
Suomi: 1,8
Yhdysvallat: 3,6

Raha on vain rahaa, mutta nämä luvut ja kertoimet avaavat silmät.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Jos jotenkin paasee Yhdysvaltojen rajojen sisapuolelle ja synnyttaa siella lapsen, lapsi saa automaattisesti kansalaisuuden. Taman vuoksi maahan tulee laittomasti tuhansia ihmisia joka vuosi synnyttamaan kotioloissa ja puoskaritohtoreiden luona. Nama synnytykset nostavat Yhdysvaltojen lapsi- ja aitikuolleisuutta.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Loistava kirjoitus ja tarpeellinen keskustelunaihe suomalaisille herkästä asiasta, joka perustuu lähes poikkeuksetta tunteisiin eikä siitä haluta keskustella järkiperusteisesti.

Toimituksen poiminnat