Jouni Flemming

Minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä

  • Minimipalkan vaikutus
    Minimipalkan vaikutus

"Työstä kuuluu saada elämiseen riittävä palkka" on yksi nykyvasemmiston tärkeimpiä iskulauseita - Ei, ei kuulu! Työstä kuuluu saada palkka, johon työntekijän taidot oikeuttavat. Ongelmallisinta on vasemmiston pääasiallinen keino tämän "riittävän palkan" varmistamiseksi eli minimipalkka-ajattelu, kuten vaatimukset "alipalkkauksen" kieltämisestä osoittavat.

 

Minusta on itsestään selvää, että mitä enemmän työn tekemiseen liittyy lakeja, asetuksia ja sääntöjä, sen vähemmän työtä tehdään ja sen vaikeammin erityisesti matalasti koulutetut ihmiset pääsevät työelämään. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että en tarkoita matalasti koulutetulla sitä, kauanko joku on ollut koulussa vaan sitä, onko ihmisellä työmarkkinoilla kysyttyjä taitoja. Feministisen tanssiterapian tohtori voi pitää itseään erittäin korkeasti koulutettuna - onhan hän opiskellut itsensä tohtoriksi asti - mutta tosiasiassa juuri kukaan ei ole valmis maksamaan mitään tällaisesta osaamisesta. Tämä onkin keskeinen syy siihen, miksi Suomessa on lähes 40 000 virallisesti korkeasti koulutettua työtöntä. [1]

 

Minimipalkkalain suhde työttömyyteen ei kuitenkaan ole kaikille yhtä itsestään selvä, joten tutustutaan aiheeseen tutkitun tiedon kautta.

 

Vuonna 1977 Yhdysvaltain kongressi halusi selvittää tieteellisesti minimipalkan vaikutusta talouteen ja erityisesti vastausta kysymykseen vaikuttaako minimipalkka työllisyyteen. Tutkimustyöhön ryhtyi taloustieteen professori Charles Brown Marylandin yliopistosta. Mukaan lähti National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitos, sekä taloustieteen professorit Curtis Gilroy ja Andrew Kohen. Tämän työn tuloksena syntyi laajin ja vaikutusvaltaisin aiheesta tehty tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin havaintoja eri minimipalkkakokeiluiden vaikutuksista työttömyyteen, erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja matalapalkka-aloille.

 

Tämän laajan tutkimuksen tuloksena oli, että minimipalkan nostaminen lisää nuorisotyöttömyyttä - tyypillisimmin minimipalkan nostaminen 10 %:lla nosti havaittua nuorisotyöttömyyttä keskimäärin 1-3 %. Minimipalkan nostaminen heikensi siis jo entuudestaan heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien asemaa. [2]

 

Vuonna 2006 taloustieteen professori David Neumark Kalifornian yliopistosta halusi päivittää minimipalkkaan liittyvää tutkimustyötä ottamalla huomioon uudet minimipalkkakokeilut Yhdysvalloista, sekä muualta maailmasta. Hän keräsi tietoja eri tutkimuksista ja kokeiluista 1990-luvulta eteenpäin. Tutkimustuloksena oli, että minimipalkka heikentää erityisesti pienituloisten asemaa työmarkkinoilla. Tämän lisäksi minimipalkka heikentää matalasti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia ja lisää työttömyyttä lähes jokaisessa tutkitussa tapauksessa. [3]

 

Vuonna 2015 tilastotieteen tutkimusprofessori Paul J. Wolfson kokosi yhteen viidentoista vuoden aikana tehdyt tutkimukset minimipalkan vaikutuksesta työllisyyteen Yhdysvalloissa. Tämä ns. meta-tutkimus kävi läpi 37 vertaisarvioitua tutkimusta ja analysoi uudestaan niiden datan. Tuloksena oli, että minimipalkan vaikutuksen suuruus on pienentynyt 2000-luvulle siirtyessä mutta tulokset edelleen osoittivat, että minimipalkka lisää nuorisotyöttömyyttä. Tutkimuksen tekijät arvioivat minimipalkan vaikutuksen pienentymisen johtuvan työmarkkinoiden muutoksesta, eli siitä, että matalasti koulutetut nuoret ylipäänsä tekevät vähemmän matalapalkkaisia töitä 2000-luvulla mitä 80-luvulla. [4]

 

Viime vuosina aiheen tutkijat ovat etsineet uusia näkökulmia minimipalkan aiheuttaman työttömyyden tutkimukseen. Esimerkiksi vuonna 2018 tohtori Grace Lordan London School of Economics -yliopistosta julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin minimipalkan vaikutusta aloille, joissa ihmistyöntekijän työsuoritus voidaan korvata roboteilla tai automaatiolla. Tuloksena oli, että minimipalkan nostaminen johti ihmistyövoiman korvaamiseen roboteilla, aiheuttaen haittaa siis juuri matalapalkkaisille ja matalasti koulutetuille ihmisille. [5]

 

Nämä neljä tutkimusta edustavat aiheen laadukkainta ja laajinta tieteellistä tutkimustietoa ja niiden tulokset ovat yksiselitteisiä: minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä. Minimipalkan puolustajat eivät aina edes kiellä tätä vaikutusta, sen sijaan he kannattavat minimipalkkaa jonkinlaisena arvokysymyksenä: pienpalkkaisten töiden sopiikin kadota, sillä kukaan ei elä liian pienellä palkalla!

 

Ensinnäkin ongelma on tällaiseen retoriikkaan tyypillisesti kuuluva epämääräisyys - mitä on "elämiseen riittävä" palkka, jota kaikille pitäisi maksaa? Palkka, jolla kukaan ei kuole nälkään vai palkka, jolla perheeseen voi ostaa farmariauton, koiran, asua pääkaupunkiseudulla ja käydä kerran vuodessa Thaimaassa? Kysymykseen on mahdotonta vastata, koska jokaisen ihmisen tarpeet ovat lähtökohtaisesti erilaiset: yhä kotona Kemissä asuvalle 18-vuotiaalle nuorelle ensimmäisessä työpaikassaan "elämiseen riittävä" palkka on aivan eri rahasumma mitä kahden lapsen yksinhuoltajaäidin Helsingissä tarvitsema palkka - silti yhden minipalkan pitäisi suojella heitä molempia "alipalkkaukselta".

 

Toiseksi, kaikella palkalla ei tarvitse voida elää. Esimerkiksi opiskelujen ohessa lisärahaa osa-aikatöillä tekevä ei elä palkallaan - hän elaa opintotuen ja palkan summalla.

 

Tällainen ajattelu "liian pienen" palkan maksamisesta on tietysti ymmärrettävää mutta vasemmistolaiselle ajattelulle tyypilliseen tapaan näköalatonta: he näkevät yhden ei-toivotun asian ja yrittävät korjata tätä kieltojen avulla, näkemättä mitä tällainen kieltäminen myös aiheuttaa. Tässä tapauksessa he siis näkevät, että jotkut saavat pientä palkkaa ja he haluavat auttaa heitä kieltämällä liian pienen palkan maksamisen. He haluavat saada aikaan hyvää mutta tuloksena on lisää työttömyyttä ja pienituloisten kärsimystä. Kuten Bernhard Clairvauxlainen sanoi: "L'enfer est plein de bonnes volontés ou désirs".

 

Lyhyt kertaus talouden perusteista on aina paikallaan: Kaikkien hyödykkeiden hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sama periaate patee myös työn hintaan eli palkkoihin: palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toisin sanoen, mitä kysytympiä taitoja sinulla on, sen parempaa palkkaa sinä voit saada. Taitojen merkitys palkan muodostumiselle onkin äärimmäisen tärkeää - palkkaa maksetaan taitoja ja työpanosta vastaan, ei siksi, että joku lainsäätäjä pakottaa yrityksen maksamaan korkeampaa palkkaa. Jos palkkaamista säädellään ja esimerkiksi ketään ei saa palkata töihin liian pienellä palkalla, tämän tärkein vaikutus on, että ihmisiä jää palkkaamatta.

 

Miksi ketään siis pitäisi voida palkata töihin pienellä palkalla? Eikö se ole riistoa?

 

Pienipalkkainen työ mahdollistaa vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevien ihmisten kehittää omia taitojaan töitä tehden ja täten saavuttaa korkeampi palkka. Taloustieteen professori Ralph E. Smith tutki miten minimipalkkaa tekevät ihmiset kehittyvät työssään. Hän kävi haastattelemassa minimipalkkatyötä tekeviä ihmisiä ja seurasi heidän urakehitystään. Hän havaitsi, että jo vuoden kuluttua minimipalkkatyön aloittamisesta yli 60 % työntekijöistä oli edennyt urallaan ja sai jo suurempaa palkkaa, keskimäärin heidän palkkansa oli noussut 20 % yhden vuoden aikana. Ilman tällaista matalapalkkatyötä, erityisesti nuorilla on suuri riski päätyä työttömiksi ja syrjäytyä kokonaan pois työmarkkinoilta. [6, 7]

 

Voimme myös seurata matalapalkka-alalla työskenteleviä pidemmällä tarkastelujaksolla ja tutkia onko minimipalkasta mahdollista nousta parempaan tuloluokkaan. Tähän vastauksen tarjoaa vuonna 2006 julkaistu tutkimus, jossa seuranta-aika oli kuusi vuotta ja tutkimuksessa seurattiin sekä töitä tekeviä pienituloisia että työttömiä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat merkittävät:


1) Työttömät pysyvät työttöminä. Jopa 80 % kaikista seurantatutkimuksen alussa työttöminä olleista oli edelleen työttöminä kuuden vuoden seurantajakson lopulla!


2) Minimipalkkaa maksavissa töissä olevat ihmiset kehittivät taitojaan ja pääsivät korkeampaan tuloluokkaan. Yli 58 % kaikista matalapalkkaisessa työssä olevista ihmisistä oli pystynyt nousemaan korkeampaan tuloluokkaan kuuden vuoden tarkastelujakson aikana ja pystyneet pitämään palkkansa minimipalkkaa korkeampana. [8]

 

Näiden tutkimustulosten perusteella on siis täysin selvää, että pienipalkkainenkin työ on kaikille osapuolille parempi vaihtoehto mitä työtömyys. Ymmärrän, miksi minimipalkka on houkutteleva ajatus: ihmisille tulee maksaa riittävästi palkkaa - olen aivan samaa mieltä!

 

Minimipalkka ei ole osa ratkaisua, se on osa ongelmaa. Minimipalkka vaikeuttaa huonossa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kuten esittelemäni tutkimukset osoittavat, paras apu pienituloisille on mahdollisimman helppo pääsy töihin - vaikka vain pientä palkkaa maksavaan työhön, sillä vain työtä tekemällä heillä on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa. Työn tekemisen kieltämisen ja rajoittamisen sijaan, parhaiten voisimme auttaa pienituloisia työn tekemisen esteitä vähentämalla ja tietysti myös verotusta laskemalla. Keskituloinenkin suomalainen maksaa 50 % - 70 % tuloistaan veroina, kun kaikki verot huomioidaan. Jos laskisimme veroja, se mahdollistaisi pienemmälläkin palkalla pärjäämisen ja toisaalta nostaisi ihmisten ostovoimaa ja täten mahdollistaisi uusien työpaikkojen syntymisen. Verojen laskeminen ja minimipalkka-asetusten purkaminen edistäisi Suomessa merkittävästi erityisesti pienituloisten asemaa. [9, 10]

 

===


Lähteet:
1) https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_ty...
2) https://www.nber.org/papers/w0846.pdf
3) https://www.nber.org/papers/w12663.pdf
4) https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2705499
5) https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537118300228
6) https://www.jstor.org/stable/2524739
7) https://tem.fi/documents/1410877/3346190/Nuoret%20ty%C3%B6markkinoiden%2...
8) https://www.bls.gov/opub/mlr/2006/07/art4full.pdf
9) https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/04/10/keskituloinen-perhe...
10) http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

PS. Arvaan, että "Mene itse töihin minimipalkalla!" -tyylisiä kommentteja on tulossa, joten voin vastata siihen jo etukäteen. Kyllä, kuulen tätä useasti, kun puhun aiheesta. Mutta ei, en tietenkään menisi itse tällä hetkellä toihin minimipalkalla, koska minulla on jo taitoja, joista maksetaan enemmän mitaä minimipalkan verran. Sen sijaan kun olin nuori, aloin työnteon 0 euron palkalla ja tein töitä ilman palkkaa useamman vuoden verran - samalla oppien ja kehittäen taitojani. Ja tuon pitkän työssäoppimisen vuoksi olen nyt missa olen. Joten kyllä, olen itse ollut töissä minimipalkalla ja pienemmälläkin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Sosiaalietuuksista on muodostunut eräänlainen kansalaispalkka. Eräskin kaveri kertoi julkisesti, ettei aikoaan työllistyä, hänelle riittää "Kelan palkka". Ehkä sosiaalietuuksia voisi ainakin jonkin verran ryhtyä jakamaan muuten kuin rahana. Perustarpeet valtio voisi tarjota halvemmalla muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Totta, joskin sosiaalietuuksien huono puoli kansalaispalkkaan nahden on, etta sosiaalietuuksien kanssa pitaa kikkailla. Kansalaispalkan ts. perustulon etuna olisi, etta sen avulla olisi mahdollista vahentaa tukien hakemista ja mahdollistaa kaikenlaisen tyon vastaanottaminen. Erityisen kannattavaa olisi ns. negatiivisen tuloveron perustulomalli.

Minimipalkkaan liittyen sosiaalituet ovat myos mielenkiintoisia, silla sosiaalituet muodostavat jonkinlaisen de facto minimipalkan - vaikka minimipalkat poistettaisiin Suomesta, meilla olisi silti de facto minimipalkka, jonka alle kenenkaan ei kannattaisi lahtea toihin sosiaalitukien ja ylipaansa elinkustannusten vuoksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Minimipalkka on hyvä, mutta sen tason pitää olla riittävän matala. Minimipalkka selkeyttää ja yksinkertaistaa työelämää. Valitettavasti Suomessa ei ole minimipalkkaa, vaan liittokohtaiset sopimukset.

Lakko-oikeus pois, valtion määräämä minimipalkka perustasoksi, ja loput säädöt kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tarvitaan myös maksimi veroaste, esim. 25%, jotta virkamiesten palkat pysyvät kohtuullisina.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Olen samaa mielta monesta mainitsemastasi asiasta mutta miksi minimipalkka on hyva?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Työelämän yksinkertaisemmalla tasolla palkkaneuvottelut ovat työntekijälle ja usein myös työnantajalle liian vaikea asia. Minimipalkan avulla asia on selvä ja palkka menee oikein. Ilman minimipalkkaa liitto hoitaa neuvottelut, sotkee selvät asiat, ja tuloksena on esittämäsi piirrustuksen mukaisia tikapuita.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #7

Jos palkkaneuvottelut ovat liian vaikea asia tyontekijalle tai tyonantajalle, he voivat ulkoistaa neuvottelut jollekin kolmannelle osapuolelle, vaikkapa ammattiliitolle tai vastaavalle. Mutta en ymmarra miten minimipalkka auttaisi kumpaakaan osapuolta - painvastoin.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Työnantaja haluaa pitää työvoimakustannuksensa mahdollisimman alhaisina huolehtiakseen kilpailukyvystään. Se on lähtökohta.

Siksi halutaan mm. yleissitovuudesta eroon, saada vapaa työpaikkakohtainen sopimisjärjestelmä, päästä eroon sote-muutosten myötä kallista työterveysjärjestelmästä, saada vapaa irtisanomisoikeus, sekä vapaa omamäärittely työaikoihin.

Edellä mainitut halut, ääneenkin lausutut, ovat edellytys EK:oon, Kokoomuksen ja Keskusta toiveelle päästä eroon kokonaan tarveharkintaan perustuvasta maahanmuutosta. Toisin sanoen työperäinen maahanmuutto tulisi niiden mukaan sallia.

Asia on myös periaatteellinen. Kilpailu työvoimasta nostaa työvoimakustannuksia, mikä on markkinataloudessa normaalia. Siitä halutaan eroon työperäisellä maahanmuutolla. Vapaa työperäinen maahanmuutto lisäksi valuisi nopeasti työvoimatarpeen kaikille tasoille. Myös koulutuksestaan huolehtineiden, kuten kirjoittaja on tehnyt.

Halpatyövoiman tulo, sillä se tulee varmasti, on kuitenkin talousjärjestelmien evoluutiossa vain suhteellisen nopeasti poistuva vaihe. Robotisaatio ja tekoäly korvaavat myös pitkälle koulutettuja, kuten lääkäreitä jatkossa.

Suurin ongelma mantraan "palkalla tulee voida elää" tulee siitä, että 3 euron tuntipalkan ja hengissä pysymisen erotusta valtioiden taloudet sosiaalitukina, tai kansalaispalkkoina, eivät pitkään kestä. Erityisesti, kun samat piirit vaativat edelleen verotuksen keventämistä trendin jatkumona.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tyonantaja haluaa maksaa mahdollisimman pienta palkkaa ja tyontekija haluaa saada mahdollisimman suurta palkkaa. Kun nama eli kysynta ja tarjonta kohtaavat, syntyy yhteistyota eli tassa tapauksessa tyon tekemista ja sen oheistuotteena hyvinvointia kaikille.

Olen samaa mielta: Pitaisi paasta eroon yleissitovuudesta ja saada vapaa irtisanomisoikeus.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksassa ja Sveitsissä yleissitovuus toteutuu sopijapuolten yhteisestä hakemuksesta.
Sveitsissä useammin.Saksassa työehtosopimusten kirjo on taas laajempi kuin missään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Yksi tapa, jolla "elämiseen riittämätön palkka" on tullut pääkaupunkiseudulla näkyväksi, on asumistukimenojen kasvu. Työssäkäyville maksetaan myös soviteltuja päivärahoja ja täydentäviä toimeentulotukia. En ole oikein nähnyt hyviä perusteita sille, miksi osan palkanmaksusta ulkoistaminen yhteiskunnalle eli veronmaksajille olisi minimipalkkaa ja minimityöehtoja parempi ratkaisu.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Kirjoitin juuri blogitekstissani miksi: Koska pienipalkkainenkin tyo - vaikkapa siten tukien kera - on kaikkien kannalta parempi vaihtoehto mita tyottomyys.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Matala palkkataso ja palkkatuet vähentävät automatisoinnin ja rationalisoinnin hyötyjä, ja johtavat siten alentuneeseen tuottavuuteen ja hitaanpaan BKT kasvuun. On melko typerää katsoa tehtyjä pelkästään tehtyjä työtunteja, jos niistä saatu tuotto jää useassa tapauksessa yhteiskunnalle tappiolliseksi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #16

Luitko kirjoitustani? Meilla on realistisesti kaksi vaihtoehtoa: Joko suuri maara kroonisesti tyottomia syrjaytymassa kortistossa, tai nama ihmiset toissa, kehittamassa taitojaan ja paasemassa parempaan asemaan - vaikka sitten niin, etta alussa heita pitaa tukea palkan lisaksi. Kumpi tuhoaa tuottavuutta ja BKT:ta enemman?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen Vastaus kommenttiin #17

Sosiaalitukien maksettu summa nousee kaiken aikaa,mikään alipalkka tai ilmaistyöt,nollasopimukset,osa-aika -määräaikaiset 1-11 pvä:n keikat jne.eivät lisää mitään verotuloja tai ostovoimaa.Päinvastoin,veronmaksajien verotus nousee halpatyövoiman kasvattamisen myötä jota varten kokoomus -keskusta haalivat merkelin nuorukaisiakin suomeen lisää.Eli 1.4.2019 lakimuutos joka s tuo suomeen halpatyövoimaa joka elätetään sos.luukulta.

Ihannoimasi malli auttaa tosin firmoja(joita vielä tuetaan yritystukien muodossa veronmaksajien rahoilla) siinä mielessä että nehän eivät enää oikeata työvoimaa haluakkaan kun ilmais-halpa-kokeilu ynm.paskan lisäkisi on saatavilla ammattilaisia ilman ikävää palkanmaksua.

UUtta tilalle kun "jakso"päättyy jne.Nyt tällä systemillä firmojen voitot maksatetaan veronmaksajilla.Sosialismia kokoomuksen ja keskustan tapaan,jonka alkuperäinen malli on sdp:n käsialaa,josta leikkauslinjan ja kyykyttämisen mestarit ottivat esikuvansa aktiivimalliinsa.Suomen työttömyyspolitiikka nojaakin orjatyömalliin jota tukeakseen aktiivimalli on kehitetty,eli suomalaisten työttömiksi potkittujen /joutuvien,nuorten ja ammatti-ihmisten leimaaminen moniongelmaisiksi te- ja kela-palvelujen käyttäjinä johtaa.

Näin saaaan sdp:n filatovin mallin mukaan työnantajille ilmaista työvoimaa ja tulevaisuudessa siis nämä leimatut ihmiset eivät todellakaan kelpaa oikeina työntekijöinä yhteenkään työpaikkaan.Tässä se koko kupletin juoni onkin.

Terveet ihmiset laitetaan kuntouttavaan työtoimintaan jne.kun koulutusta ei ole tarjolla ,eikä muitakaan palveluja,ainoastaan näitä leimaavia ja pakkopalveluja.Vihanhallina kursseja,pupukursseja-virkkaamista vuosikausia jne.Jopa 5 vuoden "kuntoutus-kokeilu ynm.huu haa toimia.EU tarvitsee työttömien reservinsä,siihen koko halpatyövoimamalli nojaakin,ja sen 1% eu-usa kolhoosin voittojen tahkoaminen.

Vielä keskiluokka nielee tätätkin sirkusta jonka kokoomus ja keskusta suomeen toivat merkelin avustamana.Viime ja tässä kuussa potkittiin taas satoja pihalle eli tosiasiassa voittojen maksimoimisen takia ihmisiä työpaikoistaan ulos:koska säästöjä eli voittoja ei saa tarpeeksi suomesta,on firma joko siirrettävä verotukseltaan parempiin maihin ja tietysti se halpa työvoima ,joka ei vielä ole noussut ajamaan omia etujaan on käytettävissä.

Ei ulkomaillakaan pärjää ellei ole koulutusta,ei edes eu kolhoosin sisällä:se on nähtyy kun kymmenet miljoonat työttömät vaeltavat eu alueella kielitaidottomina ja perseaukisina.Suomen sopsiaalitoimisto jakaa almuja tosin kaikille,ilman rajoituksia.Ei muut eu alusmaat.Saksan ihannemallikin kusee ja pahasti,köyhien määrät ovat ainoastaan kasvaneet ja nuorisotyöttömyys pilvissä.100 000 ihmistä nousi mielenositukseen josta ei tosin suomen ennakkosensuuri mediassa näkynyt silloinkaan mitään uutisia.

Eivät suomalaiset mitään sos.tukia saa saksaan duuniin mennessään,tai muihinkaan maihin.Kyllä se pitää itse opetella kieli ja hommata asunto jne.Edes pohjoismaihin ei mennä elelemään sos.tukien varassa,ei edes sinne viroon,jota mainostettiin yhteen aikaan suomalaisten paratiisina.Ei todellakaan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #25

Luitko laisinkaan kirjoitustani? Vastasin suurinpaan osaan mainitsemistasi ongelmista jo alkuperaisessa tekstissani. Erityisesti viitaten lahteeseen numero 8.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko Vastaus kommenttiin #17

Rahan tunkeminen erittäin alhaisen tuottavuuden töihin johtaa vain lisääntyneeseen alhaisen tuottavuuden työn tarjontaan. Tästä Suomi on kärsinyt työvoimapolitiikallan jo kohta 25 vuotta (90-luvun lamasta alkaen).

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #38

Parempi paljon alhaisen tuottavuuden tyota kuin paljon tyottomyytta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toteamus "palkalla on voitava tulla toimeen" on tietysti empaattinen ja kaunis ajatus, mutta sen toteutuminen on syytä jättää jokaisen kansalaisen omaksi tavoitteeksi.

Ei palkkatulo ole sen arvostettavampaa tuloa kuin vaikkapa yrittäjätulokaan. Miten suutariverstaan perustaja voisi kiukutella kenellekään, että häntä kodellaan väärin, kun hän ei katso tulevansa toimeen omalla yrittäjätulollaan. Hänen palkkaamalleen apurille puolestaan pitäisi sitten maksaa sellaista tuloa, jolla tämä takuuvarmasti "objektiivisesti" mitaten tulisi toimeen.

Yllättävän monet suomalaiset hahmottavat yhteiskunnan edelleen sellaiseksi tyänantajat vastaan palkanansaitsevat -asetelmaksi. USA:ssa esimerkiksi on kautta aikojen käytetty ilmaisua "make money" brittiläisen ilmaisun "earn money" sijasta. Noihin ilmaisueroihin liittyy fundamentaalisempaa perustaa kuin pelkkä verbaalinen semantiikka. Koko ajattelutapa rahan tienaamiseen ja yhteiskunnan vastuuseen on erilainen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Miten suutariverstaan perustaja voisi kiukutella kenellekään, että häntä kodellaan väärin, kun hän ei katso tulevansa toimeen omalla yrittäjätulollaan."

Lähes päivittäin joku yrittäjä on itkemässä tästä asiasta mediassa.

Miksiköhän se on okei?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos joutuu mielivaltaisen kohtelun osksi ja perusteettomaksi maksumieheksi jossain tilanteessa, niin silloin valitukselle on olemassa kohde ja se on ymmärrettävää.

Mutta en tiedä mnkälaisista "jokapäiväisistä" itkuista kirjoitat. Voitko antaa yhden tai pari esimerkkiä, niin niiden pohjalta voi analysoida asiaa konkreettisemmin?

Toistaiseksi en muista yhtään parturia, joka olisi ruikuttanut, että asiakkaat eivät maksa hänelle tarpeeksi. Hän saa vapaasti laskuttaa mitä ikinä lystää tukanleikkuusta, kunhan vain kertoo hinnan etukäteen, jos sitä kysytään.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Minusta Suomessa pitäisi muutella noita asetuksia ja lakeja.. Esim. Rekkakuskin hommat. Minusta jos työantaja palkkaa, niin työntekijän pitäisi saada tehdä työtä pelkästään kun on C-kortti taskussa... Jos työnataja vain palkkaa.. En usko että kukaan palkkaa opettamatta liinojen käyttöä ja kuorman sitomista.. Joten noista ei ongelmia tulisi. Ja kaikki Hyg.passit poistettaisiin jne. Ensiapu kortti voisi olla ihan ok. Mutta esim. Kioskin myyjältä vaaditaan hyg.passi... Aivan älytöntä.

Minusta meidän tulisi näihin keskittyä ja tarkastella onko näissä järkeä vai ei.. Toinen on tietysti kun sanot että palkalla ei elä, niin mistä sitten lisärahaa? Mistä saa tukea ja miten jos saat vaikka 400€kk? Kelalta/Soskusta? Jos näin on, niin millä aikataululla? Nykyisin tuollainen kk kertatulo voi vaikuttaa seuraavan kk tukeen, niin että saat vasta 2kk päästä rahaa seuraavalla kerralla. Ja se paperisodan määrä? Nykyisin monet ei uskalla mennä osa-aika duuneihin, koska pelkää miten voi elää seuraavat kuukaudet.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006087572....

Tässä hyvä esmierkki, mikä pitäisi korjata pikaisesti, jos sinun ehdotustasi, ja sinun esimerkkiäsi haluttaisiin noudattaa!

Ei voi ymmärtää tätä hommaa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

1.4.2019 ei enää tarvitse odottaa tukien maksamista,koska tulot vaikuttavat vasta seuraavan kuukauden työttömyysturvaan.Tosin kukaan ei elä edellisen hallituksen tempputyöllä ,eikä siitä kerry eläkettäkään,jonk akokoomus-keskusta jätti mainitsematta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tämän ketjun avaus pyörii varsin paljon asiasta Yhdysvalloissa käydyn keskustelun ympärillä ja se ei ole sellaisenaan sovellettavissa Suomen työmarkkinoihin. Merkittävänä erona on se, ettei Suomessa ole lakisääteistä minimipalkkaa vaan minimipalkat seuraavat työehtosopimuksista.

Lisäksi minimipalkka ei kuitenkaan Suomessa kaikkein raskain työmarkkinoiden sääntelyn muoto eikä se tule kovin usein täällä kynnyskysymykseksi työllistämisessä. Erityisesti ravintola-alalla on nähty, että työntekijöitä on ollut vaikea rekrytoida, vaikka olisi tarjonnut työehtosopimuksen minimipalkkaakin. Työn vastaanottamista haittaakin näissä tilanteissa usein sosiaaliturvaloukku, jos tarjottu työ ei ole säännöllistä ja täysipäiväistä.

Lapin matkailualan on hankala rekrytoida Etelä-Suomesta työttömiä työnhakijoita kun esteeksi nousee esimerkiksi työnantajan puolelta kunnollisen majoituksen puute, työnhakijan puolelta ajokorttien ja autojen puute ja olosuhteet, joissa muutto ja asioiden järjestäminen kohteessa aiheuttaisivat enemmän kustannuksia kuin palkkaa olisi tarjolla.

Osittain näihin kysymyksiin vaikuttaa Pohjoismaissa tehty arvovalinta, jossa asunnottomuutta torjutaan paljon järeämmällä kädellä kuin Yhdysvalloissa tai monissa muissakaan Euroopan maissa. Suomessa katsotaan karsaasti etenkään majoittamista tiloihin, jotka eivät ole varsinaisesti majoitukseen tarkoitettuja. Muualla päin nähdään sitten enemmän konttimajoituksia, komeroasuntoja, kapseleita, hökkeleitä ja vaikka auton takapenkillä yöpymistä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Suomessa ei ole laissa maarattya minimipalkkaa mutta Suomessa on de facto minimipalkka eri tyoehtosopimusten ja niiden yleissitovuuden kautta.

Olen samaa mielta, etta minimipalkka ei ole Suomen tyottomyyden suurin ongelma mutta ongelma joka tapauksessa. Kirjoitin tasta ongelmasta siksi, etta alipalkkauksen kieltamis -meemit ovat talla hetkella esilla.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Miten se on ongelma kun sellaista ei suomessa edes ole?Mikä mielestäsi olisi sopiva kyykytyspalkka sitten es.7 euron palkan lisäksi,joka suomessa on palkka monella alalla?6 euroa kuten helsingissä maksoivat ulkomaalaistaustaisille 12 tunnin työpäivistä?Sekö?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #22

Suomessa ei ole minimipalkkaa kirjattuna lakiin, vaan erinaisiin tyoehtosopimuksiin jotka taysin eriskummallisesti koskevat myos ihmisia, jotka eivat ole ikina tuollaisia sopimuksia allekirjoittaneet.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen Vastaus kommenttiin #23

Mitä oikein tarkoitat??Tottakai on liittoihin kuulumattomien oikeudet olemassa jotta turvataan liittojen ulkopuolisten palkka,ettei nyt ihan ilman joudu duunia tekemään.Tosin suomessa ei täyty edes minimipalkka eli se 8euroa tunti.Vai mikä on mielestäsi sopiva tapa?Ei mitään oikeuksia kellään työntekijöillä .Ainoastaan firmoilla kyykytysmallit joita kokoomus suomeen haluaa?1 euron liksaa jota saksassa jo on väläytelty?

Nuorten siis pitäisi tehdä ilmaiseksi töitä vuosikausia tai vaikkapa niiden satojen tuhansien ammattilaistenkin joita nyt aktiivimalli laittaa kuntouttavaan jne.joista hyöty menee erilaisten huu haa firmojen kurssien maksamisiin ja työnantajien taskuun voittojen muodossa?

Eikö ne firmatkin pitäisi laittaa konkurssiin jos eivät pärjää ilman näitä veronmaksajien maksamia tukia sos.luukun kautta?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #27

Tarkoitan, etta on lansimaalaisen oikeusvaltioperiaatteen vastaista, etta jotkut jarjestot voivat tehda keskenaan sopimuksia ja nuo sopimukset koskevat myos muita kuin jarjestojen jasenia. Tata tyoehtojen yleissitovuus tarkoittaa.

Jos haluat suojella tyontekijoiden oikeuksia niin ole hyva vaan: suojele tyontekijoiden oikeuksia missa jarjestossa tahansa mutta ala pakota ihmisia mukaan, ja suojele vain niita jotka haluavat suojelustasi.

"L'enfer est plein de bonnes volontés ou désirs".

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #28

"... suojele vain niita jotka haluavat suojelustasi."

Joskus liitto joutuu suojelemaan jäsenenään olevaa työntekijää, paitsi työnantajan mielivallalta, myös esimerkiksi lakonrikkureilta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming Vastaus kommenttiin #30

Varsin erikoista uuskielta: "suojelet" siis ihmisia toiden teolta. Mielestasi siis aikuinen ihminen ei saa itse paattaa meneeko toihin, vaan sina tai joku muu taysin ulkopuolinen taho saa paattaa tasta, jonkun "suojelun" nimissa. Mitapa jos "suojelisit" itsesi ja nenasi pois muiden asioista?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #23

Se sopimus, minkä itse allekirjoittaa on työsopimus. Työehtosopimus on siis määritelmällisesti kollektiivisesti sovittu sopimus. Jos se on normaalisitova, niin työntekijä on liittoon liittyessään hyväksynyt sen, että liiton johto saa allekirjoittaa sellaisen puolestaan. Jos se taas on yleissitova, se on sellaiseksi vahvistettu siksi, että alan työntekijöistä merkittävä enemmistö kuuluu liittoon. Yleissitovaksi vahvistaminen ei ole mikään itsestään selvyys.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suomen valtio siis elätti teidät koska ilman palkkaa ei suomessa elä,jollei saa asumistukea tai/ja toimeentulotukea .Veronmaksajien rahoilla siis elit,opiskelit vai maksoivatko vanhemmat alkujaan kaikki kulusi??Vaiko muu perheesi ?Koulutuksesi on kuitenkin suomalaisten maksama,kuten muidenkin kaltaistesi jotka suomesta lähtivät thaimaahan tai muihin vast.maihin verotusta pakoon /tai muista syistä.JOS KELAN takaama opintolaina jolla opiskelit,eli sosiaaliturvaa sekin,kuten lasketaan olevan,vaikka laina onkin henkilökohtainen pankkilaina,tosin se kela takaus,eli valtion takaus.

Saksassa on minimipalkka 8 euroa tunti ,suomessa ei ole minimipalkkaa.Täällä taas matalapalkka aloilla alkupalkka 7 euroa ja risat(NUORILLA EI SITÄKÄÄN),jolla ei kukaan elä.Eli siis elämän rahoittaa KELAn kautta veronmaksajat asumistuella ja toimeentulotuella,kuten niiden 700 000 tempputyöllistetynkin joiden lisäksi kokoomus -keskusta haluaa tänne vielä lisää takuueläkeläisiä tulevaisuudessa.

Luuletko todellakin että ihminen elää jollakin kelan sos.tuilla tai näillä matalapalkoilla ,ilman sosiaaliluukulle menoa?Ei elä ja piste.Näitä halutaan suurtyöttömyyden maahan lisää elätettäväksi.1.4.2019 lakimuutoisten avulla toteutuukin.

Tempputöistä kun ei eläkettä kerry.Siitä tosin kokoomus on hiljaa,kuten kaverinsa keskustakin.Onhan se paskamaista jos ihmiset tajuavat koko kusetuksen kokonaisuudessaan.Matalapalkka aloilla tempputyöllistettyjen määrät ovatkin kasvaneet kohisten,kuten toki muillakin aloilla kun irmat haluavat halpatyövoimaa ,palkanmaksun sijaan ja koska sen mahdollistaminen ,yritystukien tapaan,on kokoomuksen 1.tavoite ollutkin.Ei suomeen mitään ammattilaisia ole tullut,eikä tule.Siihen on eri systeemit jotka ovat toimineet tähänkin asti,ilman mitään kokoomuksen halpatyövoiman tuontirajoitusten poistojakin.

Suomessa on verotus tosin kiristynyt kaiken aikaa,ja lisää keksitään veroja verojen päälle.Orjatyömalli oli muotia 1600 luvulla,nythän se on kielletty vaikkei sitä eu kolhoosissa noudatetakkaan.EDES minimipalkka on suomeen saatava,liittojen hörhöt eivät ole enää vuosikausiin ajaneet kenenkään muiden etuja,kuin suojatyöpaikkalaisten.Yksityisellä duuneissa olevien etuja ne eivät aja.Valtion suojatyöpaikat kuntien suojatyöpaikat erikseen,joihin päästään pärstä ja suhde/kaveri/sukukertoimien/kielen perusteella ,eivät ole suurimman osan suomalaisten työpaikkoja.Kuten eivät näiden veronmaksajien piikkiin loisivien Arkadianmäen hukkasyöjienkään,puhumattakaan eu sadoista veronmaksajien piikkiin elostelevista.

Suomessa suurin osa palkansaajista kuluu siihen alle 2000 kk.liksaa saaviin vaikka kokoomuksen ministerit eivät sitä tietäneetkään(Räty kok ),tai se verorahoilla elävien lauma arkadianmäellä vieläkään .Te amerikanihalilijat täällä menkää sinne duuniin 1,50 tuntiliksaa ,ei työterveyttä,ei vakuutusta tipeillä sitten vaan elelette,jos joku sitä teille antaa.Viroon jne.muuttaneet jotka saavat vielä kunnon eläkettä,ovat myös vääriä ihmisiä täällä mainostamaan amerikan unelmia,kun olette suomesta saaneet sos.turvanne ja koulutuksenne alkujaan.Sitä mahdollisuutta ei nyky nuorilla enää ole,tai 700 000 työttömälläkään.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Luitko lainkaan kirjoitustani? Vastasin esittamiisi kohtiin jo tekstissani.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Vapaiden markkinoiden" ja mystisten "markkinavoimien" ylistäminen on pelkkää taloususkoa, ja uskoa siihen, että talous olisi mukamas jokin luonnonvoima jonka armoille kaikkien pitäisi lopulta heittäytyä. Reaalitodellisuus on ihan toinen, talous pyörii tiettyjen tahojen tietoisten ja harkittujen päätösten eikä minkään luonnonvoimien pohjalta.

"Pienipalkkainen työ mahdollistaa vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevien ihmisten kehittää omia taitojaan töitä tehden ja täten saavuttaa korkeampi palkka."

Tämä on vain tekosyy, jolla yritetään oikeuttaa palkkojen ja työehtojen polkeminen. Jos pienituloiset työntekijät luopuvat joistain oikeuksistaan, niin kohta heitä vaaditaan luopumaan kaikista muistakin. Eivätkä pienituloiset voi myöskään luottaa siihen, että heidän palkkansa nousisi "ahkeralla työllä", koska monille työnantajille se ei merkitse mitään miten "ahkera" joku työntekijä on. Jos työnantajilla on valta polkea palkkaa ja työnehtoja niin suurella todennäköisyydellä ne myös tekevätkin mitä haluavat. Eivät työnantajat tuosta noin muutu miksikään hyväntekijöiksi.

Nämä uusliberaalin oikeiston sumutukset ja huijausyritykset on niin nähtyjä. Uusliberaalit eivät ole koskaan olleet kiinnostuneita pienituloisten asemasta eivätkä ne yhtäkkiä myöskään muuta suhtautumistaan. Ne vain teeskentelevät olevansa kiinnostuneita pienituloisista, ja tosiasiassa ne muutokset mitä uusliberaalit vaativat, edistävät ainoastaan korporaatioiden, ei siis yksilöiden, vallan kasvamista. "Työllistämisen helpottaminen" mistä uusliberaalit usein myös puhuvat, tarkoittaa aina pelkkää työnantajien mielivallan lisäämistä eikä koskaan mitään muuta.

Työttömät pysyvät työttöminä myös uusliberaalien keinoilla, paitsi että uusliberaalien päättäessä pienituloisten asema olisi vieläkin heikompi kuin aikaisemmin sillä uusliberaalit pyrkivät myös leikkaamaan sosiaaliturvaa ja sen liäsksi vielä kiristämään pienituloisia orjatöihin sosiaaliturvan menetyksen uhalla. Sitäpaitsi jos ne tarjolla olevat työt on paskatöitä joissa on surkea palkka tai muuten huonot työehdot, niin on vain hyvä asia että työtön ei "pääse" tuollaiseen työhön.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Luitko lainkaan kirjoitustani? Naytin seurantatutkimuksia, jotka empiirisesti todistavat miten matalapalkkatoista noustaan omalla ahkeruudella paremmille palkoille samaan aikaan mita tyottomaksi joutuneet pysyvat tyottomana vuodesta toiseen.

Mitapa jos keskustelisimme siita, mista kirjoitin ja mita sanoin, etka kaada koko tayslaidallista pahoja karikatyyri-kapitalisteja vastaan?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Unohda minimipalkka, mieti miten paljon työttömyyttä orjuuden kielto aiheutti! 1800-luvulla maailmahan oli parempi paikka, talous tuskin rakastaisi mitään muuta enempää kuin asiakkaiden ostovoiman romahduttamista.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Vertauksesi orjuuteen on mieleton: vaikka joku haluaisi ottaa vastaan palkkaa 1 euron tuntipalkalla, kyse on silti lahtokohtaisesti taysin eri asia mita orjatyo. Orjatyo perustuu vakivallan uhkaan. Tyosuhde perustuu kahdon tahon valiseen yhteistyohon ja vapaaehtoisuuteen. Tyo yhden euron tuntipalkalla on huomattavasti parempi mita palkaton harjoittelu, noin esimerkiksi.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Olet aika kovakalloinen kun et sitten millään usko että työläiset eivät ryhdy tekemään työtä alle torihintojen. Eli palkalla millä ei kohtuudella sen hetkisessä yleisessä talouden tilassa elä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

En ole mitaan sellaista ehdottanutkaan, vaan ehdotan, etta minimipalkat poistetaan, jotta jokainen voi vapaasti paattaa milla hinnalla haluaa tyotaan myyda.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Suomi on täysin omanlainen maa verrattuna Pohjois-Amerikan valtioihin ja Europaan valtioihin. Elämme täysin syrjässä kaikesta eikä pienimuotoinen kaupankäynti naapureiden kanssa ole mahdollista. Ihan mutulla uskon, että täällä ei ole väkeä pitämään yllä vapaita markkinoita vaan hyvinvointi valtion rahat on revittävä kaikenlaisilla veroilla. Mutta maan linja näyttää olevan se, että 1/4 - 1/3 väestöstä elävät alle köyhyysrajan. Muualla tuo sama määrä ahertaa pää punaisena kahta työtä peräkkäin. Parempi näin työttömälle ja varattomalle.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Lähes kaikissa yrityksissä on tekemätöntä työtä, se joku on kovasti kaivattu kaveri. Lainsäädäntö, työehtosopimukset sekä vähänkään isommassa firmassa oma byrokratia ja HR omalta osaltaan tekevät rekrytoinnista sen verran ison prosessin, ettei siihen kannata lähteä ellei ole vähintään parin kk kokoaikainen pesti.

Ilmeisesti ihmisten pitää alkaa toimia enemmän yrittäjinä, mutta siihen taas liittyy Kelan byrokrtian kasvu ja riski, että verottaja katsookin homman palkkatyöksi.

Minimipalkka ja koko järjestelmän jäykkyys on huono yhdistelmä.

Toimituksen poiminnat