Jouni Flemming

Vapaa markkinatalous ei aiheuta lamoja

Yleisesti esitetty väite vapaata markkinataloutta vastaan on se, että vapaa markkinatalous aiheuttaa lamoja. 1930-luvun lama oli kuulemma muistutus siitä, mitä talouden vapaus tuo tullessaan - kurjuutta ja köyhyyttä. Tästä syystä monet ihmiset vastustavat vapaata markkinataloutta. Todellisuudessa kyseessä on myytti, markkinatalous ei aiheuta lamoja. 


Vapaalla markkinataloudella tarkoitetaan järjestelmää, missä ihmiset ovat vapaita käymään keskenään kauppaa, keskenään sopimillaan ehdoilla ja hinnoilla. Tällaisessa järjestelmässä valtion rooli on ensisijaisesti turvata ihmisten turvallisuus, sekä ylläpitää lakia ja oikeuslaitosta, eikä puuttua ihmisten väliseen kaupankäyntiin ellei kaupasta synny haittaa muille. 

 

Nykypäivänä monet ihmiset vastustavat vapaata markkinataloutta. Yksi yleinen peruste on se, että markkinatalous aiheuttaisi lamoja ja tätä kautta tuhoaisi ihmisten hyvinvointia. Mutta onko tämä totta?

 

Aloitetaan tällaisen väitteen tarkastelu tutkimalla ensin itse väitettä, ottamatta kantaa sen todenperäisyyteen. Kaikilla teoilla taloudessa tai missä tahansa järjestelmässä on hintansa. Joudumme esimerkiksi sananvapauden vuoksi lukemaan joskus lehdistä asioita, joita emme haluaisi lukea ja jotka saattavat jopa loukata meitä. Mutta tarkoittaako tämä, että poliitikkojen tulisi puuttua asiaan ja rajoittaa sananvapautta? Mielestäni ei, sillä tämä on pieni hinta minkä maksamme sananvapaudesta.

 

Joten ajatelkaamme erästä jokapäiväistä esimerkkiä vapaista markkinoista - sosiaalista elämää. Sosiaalinen elämä on todellakin osa vapaita markkinoita, näillä markkinoilla ihmiset saavat vapaasti tutustua toisiinsa, ihmisellä on vapaus valita ystävänsä, seurustelukumppaninsa ja jopa aviopuolisonsa. Kuten aina, tästä vapaudesta seuraa myös ongelmia. Sosiaalisen elämän vapailla markkinoilla toiset menestyvät paremmin kuin toiset, toisilla on enemmän ystäviä ja seurustelukumppaneita, toiset jäävät jopa kokonaan vaille ystäviä ja ihmissuhteita.

 

Sosiaalisen elämän vapaus siis selkeästi aiheuttaa ongelmia. Joten mitä voisimme tehdä asialle? Tulisiko poliitikkojen säätää laki, jonka mukaan ihmisellä saa olla vain enintään viisi hyvää ystävää, jotta yhden suuri määrä ystäviä ei ole poissa toisilta? Ystävien keskittymien harvojen käsiin on ongelma mutta vielä suurempi ongelma ovat avioliitot. Nimittäin yhä useammat avioliitot nykypäivänä päätyvät avioeroon. Tämäkin lienee osittain vapauden syytä. Emme ehkä tohdi kieltää ihmisiä eroamasta mutta pitäisikö poliitikkojen luoda avioliittovirasto, joka arvioi ketkä saavat avioitua keskenään? Tällä hetkellähän - uskokaa tai älkää - lähes kuka tahansa pari voi avioitua keskenään ja tuloksena on, että ihmiset tekevät epärationaalisia valintoja aviokumppaninsa suhteen. Tämä epäilemättä on osatekijänä monissa avioeroissa. Joten miksi valtio ei suojelisi ihmisiä ja auttaisi heitä arvioimaan, keiden tulisi avioitua keskenään? Ehkä olisi myös syytä harkita sitä, tulisiko avioliittoon pakottaminen jälleen ottaa käyttöön yhteisen hyvän nimissä - näinhän voisimme jakaa rakkautta ja avio-onnea yhteiskunnassa mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tasaisesti kaikille kansalaisille.

 

Kuten huomaamme, vaikka itse väite vapaiden markkinoiden tuomista ongelmista olisikin totta, se ei vielä automaattisesti tarkoita, että meidän olisi syytä alkaa rajoittaa vapautta, koska tämä vapauden rajoittaminen saattaisi itsessään olla vielä huonompi vaihtoehto. En tietenkään kannata sitä, että poliitikot puuttuisivat ihmisten sosiaaliseen elämään. Uskoisin, että yllä esittämäni mahdolliset keinot sosiaalisen elämän markkinoiden kontrolloimiseksi kuullostavat useimmille ihmisille täysin absurdeilta ja vastenmielisiltä, jopa ihmisille, jotka kannattavat täysin vastaavia kontrollitoimia ihmisten väliseen kauppaan vaikka molempien asioiden taustoilla vaikuttavat täsmälleen samat periaatteet.

 

Tarkastelkaamme seuraavaksi sitä aiheuttaako talouden vapaus todellakkin lamoja ja kurjuutta. Voimme osoittaa useita aikakausia eri maiden historiassa, jolloin ne olivat taloudellisessa mielessä erittäin vapaita verrattuna nykypäivään. Tunnetuin esimerkki lienee 1800-luvun Yhdysvallat, joka oli tulleja lukuunottamatta hyvin vapaa markkinatalous.

 

Esimerkiksi vuosien 1854 ja 1890 välisenä 36 vuoden aikana Yhdysvaltojen taloudessa oli 8 laskukautta. Tämä tarkoittaa taloudellista laskukautta keskimäärin joka 4-5 vuosi. 
Vuosien 1891 ja 2009 välisenä 118 vuoden aikana Yhdysvaltojen talous oli muuttunut vuosi vuodelta vähemmän vapaaksi. Tänä aikana oli 26 laskukautta, eli keskimäärin joka 4-5 vuosi. [1]

 

Riippuen siitä, mitä vuosilukua käytetään erottelemaan enemmän vapaan ja vähemmän vapaan markkinatalouden aikakaudet Yhdysvaltojen historiassa, vapaassa markkinataloudessa oli määrällisesti suurinpiirtein yhtä paljon laskukausia mitä vähemmän vapaassa markkinataloudessa. Vastaavasti nousu- ja laskukausien pituudet ovat varsin samanlaiset. [1]

 

Mikäli otamme huomioon Yhdysvaltojen valtion ja kansan velkaantumisen, voimme helposti todeta, että vähemmän vapaan talouden aikakautta on kuvastanut erittäin voimakas velkaantuminen. 

 

Toisin sanoen, vapaan markkinatalouden aikana markkinoilla tapahtui ajoittain ylilyöntejä mitkä johtivat nousu- ja laskukausien kaltaisiin häiriöihin mutta tilanne korjaantui aina itsestään ilman poliitikkojen puuttumista asiaan. Nousu- ja laskukaudet ovat itsessään hyvin luonnollisia ilmiöitä, historiallisesti nousukausiin ovat vaikuttaneet esimerkiksi hyvät sadot ja esimerkiksi luonnonkatastrofit ja sodat ovat aiheuttaneet laskukausia.

 

Kun taloutta yritettiin alkaa kontrolloida, se ei suinkaan lopettanut laskukausien esiintymistä mutta tämä kontrolli on tullut erittäin kalliiksi ja se on luonut valtavat määrät velkaa. Vastaava ilmiö on nähtävissä kaikkialla länsimaissa.

 

Poliitikkojen puuttuminen markkinoiden toimintaan on myös luonut velkaantumisen lisäksi suuren joukon muita ongelmia. Valtaa kontrolloida markkinoita käytetään väärin lobbauksen ja korruption seurauksena ja tuloksena on se, että  suuryrityksille annetaan erityisoikeuksia, tämä häiritsee entisestään markkinoiden toimintaa ja antaa suuryrityksille huomattavat määrät valtaa. Useimpien ihmisten mielestä lobbausta ja korruptiota tulee vastustaa lisäämällä kontrollia ja valvontaa vaikka juuri nämä ovat poliitikkojen lobbauksen ja korruption perimmäiset syyt. 

 

Keskustelen aiheesta usein ja yksi asia mikä nousee toistuvasti esille on se, että lähes kaikki vastustavat vapaata markkinataloutta juuri siksi, että vapaat markkinat antaisivat suuryrityksille lisää valtaa. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin! Vapaa kilpailu on suuryritysten mahtavin vihollinen ja ne tekevät kaikkensa välttääkseen kilpailua. Minun pitää onnitella niitä suuryrityksien edunvalvojia, jotka ovat saaneet ihmiset uskomaan tähän myyttiin vapaiden markkinoiden olevan suuryritysten etujen mukaisia. Tällä tavoin ihmiset saadaan vastustamaan vapaata kauppaa ja omia etujaan. 

 

Lopuksi, aiheutuiko muuten 1930-luvun lama edes vapaista markkinoista? Ei aiheutunut. Yksi merkittävä 30-luvun laman syntyyn vaikuttanut tekijä oli Yhdysvaltain keskuspankki. 30-luvun Yhdysvallat ei enää ollut erityisen vapaa markkinatalous vaan markkinoita kontrolloitiin monilla tavoin ja keskuspankin toimet rahan määrän kontrolloimisessa oli merkittävä tekijä laman syntymiseen, ei vapaa markkinatalous. [2] 

Jos 30-luvun lama osoitti jotain, se osoitti miten markkinoihin puuttuminen aiheuttaa lamoja, köyhyyttä ja kurjuutta. Vapaa markkinatalous aiheuttaa juuri päinvastaista: vapaa markkinatalous aiheuttaa ihmisten vaurastumista ja koko kansan hyvinvoinnin lisääntymistä. 

 

--


Kirjoittaja on Liberaalit ry:n hallituksen jäsen ja ehdokkaana eduskuntavaaleissa Piraattipuolueen listalta. Esitetyt mielipiteet eivät ole Piraattipuolueen virallisia kantoja vaan kirjoittajan omia. Kirjoittajan viralliset sivut löytyvät osoitteesta: http://liberaalit.fi/jouni-flemming/


Lähteet:

1. http://www.nber.org/cycles/cyclesmain.html
2. The Role of Monetary Policy, Milton Friedman, The American Economic Review (Luettavissa esim http://stevereads.com/papers_to_read/friedman_the_role_of_monetary_polic...)

 

PS. Olen tänään torstaina osallistumassa Liberaalimafia-nimiseen säännölliseen keskustelutapahtumaan Helsingissä Olutravintola Kaislassa kello 18:00 alkaen.

Jos kommentoijia, tai ketä tahansa, kiinnostaa jutella aiheesta kasvotusten kanssani niin tänään siihen olisi hyvä tilaisuus.

Tapahtuman lisätiedot ja facebook-eventti löytyy: http://www.facebook.com/event.php?eid=125212920880746

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Visitor (nimimerkki)

Korjailehan tuosta virheet...

"Vuoden 2000 toukokuussa kansaivälinen valuuttarahasto julkaisi raportin nimeltä "Maailmantalous 1900-luvulla" johon kuuluva käyrä-se oli painettu hyvin pienellä tekstillä, ehkä siinä toivossa, ettei kukaan huomaisi sitä-että vuosien 1950 ja 1973 välinen ajanjakso oli ylivoimaisesti 1900-luvun menestyksekkäin. Tälle aikakaudelle olivat luonteenomaisia pääoman kontrolloiminen, kiinteät vaihtokurssit, voimakkaat ammattiliitot, laaja julkinen sektori ja se, että hallituksen rooli kysynnän säätelyssä hyväksyttiin yleisesti. Todellisen bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu asukasta kohti oli kautta maailman 2,9 prosenttia-täsmälleen kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeinen keskiarvo.

Myttiä, että kahden vuosikymmenen liberalisointia on seurannut nopea taloudellinen edistys, varsinkin kehitysmaissa on vaikea saada kumotuksi. "Harvat taloustieteilijät ja vielä harvemmat journalistit ovat katsoneet asiakseen nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä tullaan epäilemättä rekisteröimään historiassa 1900-luvun huomattavimpana taloudellisena epäonnistumisena suuren laman ohella" kirjoitti Mark Weisbrot. Siitä huolimatta, että Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmapankin aineisto on täysin yksiselitteistä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian bruttokansantuote kasvoi vuodesta 1960 vuoteen 1980 70 prosentilla asukasta kohti; seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana se kasvoi vain 7 prosenttia. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kasvu oli noin 34 prosenttia 1960- 1970-luvuilla; vuosien 1980 ja 2000 välillä ansiot asukasta kohti itse asiassa laskivat 15 prosenttia. Vaikka mukaan otettaisiin Etelä-ja Itä-Aasian nopeasti kasvavat taloudet, niidenkin kasvu asukasta kohti oli vuosina 1980-2000 alle puolet edellisten kahden vuosikymmenen keskiarvosta. Ja kuten arvata saatta, sellaiset "sosiaaliset indikaattorit" kuin elinikä, lukutaito, lapsikuolleisuus ja koulutus ovat huonontuneet entisestään."

http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Annatko lähteet näille luvuille niin voisin tutustua tarkemmin?

Visitor (nimimerkki)

"Annatko lähteet näille luvuille niin voisin tutustua tarkemmin?"

Löytyy tarjotusta linkistä kysytty lähde.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Löytyy tarjotusta linkistä kysytty lähde.

Löydän vain viittauksia eri kirjoittajiin ja yleisiin lähteisiin kuten "Maailmantalous 1900-luvulla" -raportti. Voitko antaa tarkemmat lähteet tiedoillesi? En esimerkiksi löytänyt kyseistä raporttia antamallasi nimellä Googlella.

Olisi kaikkien kannalta miellyttävämpää, että antaisimme toisillekin mahdollisuuden tutustua esimerkiksi tutkimuksiin mihin viittaamme.

Visitor (nimimerkki)

"Löydän vain viittauksia eri kirjoittajiin ja yleisiin lähteisiin kuten "Maailmantalous 1900-luvulla" -raportti. Voitko antaa tarkemmat lähteet tiedoillesi?"

IMF:n raportti vaikea löytää? Tuolla linkissä oli kirjailija ja kirjan nimi, josta tieto on otettu...Koko kirja on muuten nykyisin netissä luettavissa, tai oli ainakin vielä kuukausi sitten. Se kysytty lähde, tai linkki...

"Chapter V.
268k pdf file The World Economy in the Twentieth Century..."

käyttävät ajasta nimeä,“Golden Age”...

http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2000/01/in...

Vieras (nimimerkki)

Ja mitähän oli tapahtunut 40-luvulla? Ihmiskunnan historian tuhoisin sota jonka jälleenrakennus sai aikaan valtavan talouden kehityksen. Myös sotien yhteydessä tehtiin paljon uusia keksintöjä jotka sitten jälleenrakennuksen yhteydessä levisivät siviiliteollisuuteen.

Näiden kasvu- ja taantumakausien selittäminen pelkästään liberalisoinnilla tai sen puutteella on äärimmäisen lapsellista.

jussi vaarala (nimimerkki)

ADAM SMITHIN ESITTÄMÄ NÄKYMÄTÖN KÄSI ON KESKITTYNYT JA MENETTÄNYT VAIKUTUKSENSA

Näkymätön käsi on maailmantalouden vallitsevan taloustieteen keskeinen uskonkappale ja hokema:

Näkymätön käsi on taloustieteilijä Adam Smithin Kansojen v. 1776 esittelemä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista - jonka mukaan yksilön oma etu toimii myös yhteisen edun hyväksi - ihmiset toimivat ikään kuin markkinoiden näkymättömän käden ohjaamina.

Mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti - jolloin tuote on hyvä ja halpa - saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan - kaupassa kaikki saavat mitä haluavat.

MUTTA. On käynyt niin että niin taloudellisen, poliittisen kuin institutionaalisen vallan keskityttyä - etenkin pääoman ahneuden kohdalla - on myös samalla näkymätön käsi ihmisiltä kadonnut ja se on keskittynyt - ennenkaikkea kansainväliselle pääomalle.

Näkymättömästä kädestä on tullut - tai se on jo kauan ollut - keskittynyt kaukaa ohjaava käsi vieden tavallisen kansalaisen ja markkinamekanismien tason mahdollisuuden vaikuttaa.

Näkymättömästä kädestä on tullut kansainvälisen pääoman näkymätön liikuttaja - joka manipuloi laillisia
demokratioita pankkikriisien kautta, luontoa geenimanipuloinnilla ja nanotekniikalla vastuuttomia raiskioita jälkeensä jättäen sekä ihmisyyttä lisääntyvää kärsimystä tuottaen.

Ja näin se toimii - historiassa on esimerkki kansainvälisen pääoman keskittyneen näkymättömän käden manipuloinnista - joka jatkuu edelleen. Esimerkki on Rotschildeista jotka edustavat asiassa esimerkkiä pääoman näkymättömän käden keskittymän toimista - siis on olemassa muitakin vastaavia näkymättömiä käsiä:

Rothschildit rahoittivat usein sodissa molempaa puolta, esimerkiksi Waterloon taistelu toi suvulle suuret voitot ja suvulla olikin tiedusteluverkko ympäri Eurooppaa.

Kun Ranskan kuningas yritti päästä eroon Rothschildien vaikutusvallasta, suku keinotteli koko Ranskan pörssin polvilleen ja kuninkaan oli pakko ottaa Rothschildit takaisin pankkiireikseen. Yhdysvaltain sisällissodassa Englannin Rothschildit rahoittivat Unionia ja Pariisin Rothschildit taas konfederaatiota.

Meidän on päästävä kansainvälisen pääoman keskittyneestä manipuloivasta näkymättömän käden otteesta.

27.1.2011
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Meidän on päästävä kansainvälisen pääoman keskittyneestä manipuloivasta näkymättömän käden otteesta.

Ja miten tekisit tämän?

jussi vaarala (nimimerkki)

Ensimmäiseksi tiedostaisin että tuo tahtotila on välttämätön.

Toiseksi alkaisin tutkia a. miten b. ketkä c. miksi manipuloivat maailman asioita keskittyneen näkymättömän käden eteen.

Ja tietenkin eettis-realistisen kaksoisvalaisun lyömättömällä metodilla -

mitä enemmän asiassa on sekä etiikkaa että realismia molempia niin sitä parempi se on ratkaisuna.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ensimmäiseksi tiedostaisin että tuo tahtotila on välttämätön.

Voisitko kertoa konkreettisia menetelmiä kuvailemasi ongelman ratkaisemiseksi?

jussi vaarala (nimimerkki)

Enpä taida tässä kohdin tämän enempää - ja asia on sen verran kokolias että se on laajan ratkaisuvallan asia.

Visitor (nimimerkki)

Jussin ongelma on siinä, että Jussi poisteli aiheesta käydyt kekustelut ja bloginsa, lopulta Jussin blogi katosi kokonaan, eettis-realistisesta ideologiasta on Jussin toisessa blogissa jonkin verran, mutta se on Usarin ulkopuolella ja toistaiseksi ainakin, varsin lyhyt...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Sinulla ei siis ollut tarjota mitään konkreettisia keinoja kuvailemiesi ongelmian korjaamiseksi. Pureudutaan siinä tapauksessa itse esittämiisi ongelmiin.

>MUTTA. On käynyt niin että niin taloudellisen, poliittisen kuin institutionaalisen vallan keskityttyä - etenkin pääoman ahneuden kohdalla - on myös samalla näkymätön käsi ihmisiltä kadonnut ja se on keskittynyt - ennenkaikkea kansainväliselle pääomalle.

Kerrotko millä tavalla taloudellisen vallan keskittyminen vaikuttaa näkymättömän käden toimintaan? Ja osaatko sanoa miksi taloudellinen valta on nykyään niin keskittynyttä? Esimerkiksi monopolithan syntyvät ensisijaisesti poliitikkojen toimesta, ei vapailla markkinoilla. Onkohan tällä markkinoiden kontrolloimisella jotain tekemistä asian kanssa?

jussi vaarala (nimimerkki)

Bisneksen ydin on markkinat - bisneksen omat markkinat - mahdollisimman hyvin ja vakaasti ja kasvuhakuisesti omissa käsissä - mahdollisimman laajat markkinat - mahdollisimman sujuva ja vähäkuluinen tuotto bisnekselle.

Jos tuo ei ole kutsu kaikenlaisiin monopolitouhuihin oli kyse kirpputorin myyjästä tai monikansallisesta öljy-yhtiöstä niin mikä sitten - eli asiaan ei laisinkaan tarvita selittä'väksi tekijäksi politiikkaa. Selitys on bisneksessä itsessäään.

Toisin sanoen käsityksesi sekä bisneksestä että politiikasta että yhteiskunnasta on yksinkertaisesti naivi. Mutta siitäkin on hyvä lähteä kehittelemään näkemyksiään eteenpäin.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Jos tuo ei ole kutsu kaikenlaisiin monopolitouhuihin oli kyse kirpputorin myyjästä tai monikansallisesta öljy-yhtiöstä niin mikä sitten - eli asiaan ei laisinkaan tarvita selittä'väksi tekijäksi politiikkaa. Selitys on bisneksessä itsessäään.

Tottakai lähes kaikkien yritysten tavoite on saavuttaa monopoli mutta tämä on vapailla markkinoilla huomattavan vaikeaa, ja tämän monopoliaseman ylläpitäminen lähes mahdotonta.

Tämän vuoksi yritykset kääntyvät nykyään poliitikkojen puoleen jotta ne saisivat erityisoikeuksia tai jotta poliitikot rajoittaisivat alalla käytävää kilpailua - työllisyyden, kuluttajien suojelemisen tai yhteisen hyvän nimissä tottakai.

Vieras (nimimerkki)

Kaikkien sotien, lamojen ja kriisien takana on jonkin sortin sosialismi/sosialistit.

Jopa maanjäristyksiin voidaan vastata vastuullisella politiikalla.

Visitor (nimimerkki)

Tälle vieraalle suosittelen kirjaa: "Suuri kaalihuijaus",

"Se on runsain tapausesimerkein kuvitettu, opastettu tutkimusmatka poliittisen järjettömyyden monimuotoiseen viidakkoon. Lyömäaseeksi kirja ei taivu, koska siinä joutuvat yhtä noloon valoon kaikki: vasemmisto ja oikeisto, nuoret ja vanhat, rikkaat ja köyhät, poliitikot ja heidän vihaajansa."

http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=328

"Tietämättömyys heikentää demokratiaa

600 000 suomalaista
pihalla politiikasta

Pohjoismaissa ei eletä yhtä syvässä tietämättömyydessä. Kun Yhdysvalloissa on laskettu, että suurin piirtein kolmannes kansasta ei ymmärrä politiikasta käytännössä mitään, Suomessa päädytään vastaavin laskelmin 14 prosenttiin. Sekin on iso joukko: 600 000 äänioikeutettua yli 18-vuotiasta kansalaista.

– Yleiskuva on synkempi kuin yleensä annetaan julkisessa keskustelussa ymmärtää, Uschanov sanoo..."

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/242470...

Vieras (nimimerkki)

Vapaa markkinatalous on sosialismia, koska se vastustaa kapitalismia, joka on Walt Streetiltä johdettu komentotalous.

ab (nimimerkki)

Jossain mielessä joo, mutta olisi kiva jos asioista puhuttaisiin oikeilla nimillä.

Kimmo Tuomaala

Presidentit Calvin Coolidge ja Herbert Hoover edustivat antaa mennä (laissez faire) -kapitalismia. Yhdysvaltojen nykyinen keskuspankkijärjestelmä luotiin vastaa vuoden 1928 pörssiromahduksen jälkeen. Presidentti Franklin D. Rooseveltin presidenttikaudella perustettiin tehokas pankkivalvontajärjestelmä, joka kumottiin presidentti George W. Bushin valtakaudella vuonna 2004. Sen myötä pankit pääsivät taas mellastamaan kuin siat pellossa, mikä johti vuonna 2008 alkaneeseen maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Yhdysvaltojen nykyinen keskuspankkijärjestelmä luotiin vastaa vuoden 1928 pörssiromahduksen jälkeen.

Yhdysvalloissa oli olemassa keskuspankkijärjestelmä myös ennen vuotta 1928. Katso esim: http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_central_ba...

>Presidentti Franklin D. Rooseveltin presidenttikaudella perustettiin tehokas pankkivalvontajärjestelmä, joka kumottiin presidentti George W. Bushin valtakaudella vuonna 2004.

Kerrotko tarkalleen ottaen mitä Rooseveltin presidenttikaudella säädettyjä lakeja kumottiin Bushin valtakaudella?

>en myötä pankit pääsivät taas mellastamaan kuin siat pellossa, mikä johti vuonna 2008 alkaneeseen maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Pitäisiköhän sinun mainita myös siitä miten poliitikot osallistuivat tämän viimeisimmän talouskriisin syntymiseen?

Vieras (nimimerkki)

"Presidentti Franklin D. Rooseveltin presidenttikaudella perustettiin tehokas pankkivalvontajärjestelmä, joka kumottiin presidentti George W. Bushin valtakaudella vuonna 2004.

Kerrotko tarkalleen ottaen mitä Rooseveltin presidenttikaudella säädettyjä lakeja kumottiin Bushin valtakaudella?"

Jouni, eihän tuossa sanottu, että Rooseveltin aikakaudella säädettyjä lakeja kumottiin Bushin kaudella. Siinä lukee, että R:n aikana perustettiin tehokas pankkivalvonta. Lakeja on säädetty tuolloin ja jälkeenpäin. Voi jopa olla, että yhtään tuolloin säädettyä lakia ei ollut enää edes 200-luvulla voimassa, en tiedä.

Eli ota itse selvää, mitä lakeja on kumottu Bushin toimesta ja milloin ne on luotu, jos asia kiinnostaa.

- (nimimerkki)

Tiedoksi junteille:
Vapaa markkinatalous on mahdollisimman tasa-arvoinen KAIKILLE

ab (nimimerkki)

Tiedoksi idiootille: noin ei käännetä mielipiteitä.

Vieras (nimimerkki)

Mistä näitä tyyppejä oikein sikiää? Kuinka voi jonkun elämän tarkoitus olla pelkästään se numero siellä omalla pankkitilillä? Sitten oma antisosiaalinen maailmankuva selitetään järjettömällä kasalla olkinukkeja ja yritetään työntää muidenkin kurkusta alas.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mistä näitä tyyppejä oikein sikiää? Kuinka voi jonkun elämän tarkoitus olla pelkästään se numero siellä omalla pankkitilillä?

Mikäli viittaat minuun niin olet ymmärtänyt kirjoitukseni aivan väärin. Minusta jokaisen taloudellisen tai poliittisen järjestelmän ylin päämäärä on ihmisten vapaus sekä hyvinvoinnin lisääntyminen, ei numerot pankkitilillä.

Kannatan vapaata markkinataloutta, koska se on elinehto ihmisten vapaudella. Vapaa kaupankäynti ei vielä takaa ihmisten vapautta, mutta ihmisten vapautta ei mielestäni voi saavuttaa ilman suurta määrää vapautta kaupankäynnissä. Tämä johtuu siitä, että kaikki ne mekanismit millä rajoitetaan taloutta yhteisen hyvän nimissä, kääntyvät ennemmin tai myöhemmin rajoittamaan ihmisten hyvinvointia ja vapautta. Tämä kehitys on nähtävillä myös Suomessa.

- (nimimerkki)

Vapaasta markkinataloudesta. Kannattaa sijoittaa 15 min tähän puheeseen!
http://www.ted.com/talks/alex_tabarrok_foresees_ec...

C.E. (nimimerkki)

1. Sinun ideologiset vakuuttelusi kysymys-vastaus tekniikoin alkavat mennä vähän jo ostos-tv:n tasolle. Eli et edes yritä hyväksyä kritiikkiä ja avautua aidolle keskustelulle liberalismin ongelmille ja sen vaikutuksille ihmisille, vaan yksiviivaisesti tyrkytät ja tuputat Friedmanilaista ideologiaa koko tekstin läpi lähes uskonnollisella hartaudella.

2. Oletko ymmärtänyt että olet ehdokkaana Suomen eduskuntavaaleissa, et USA:n, joten miksi vedät perustelut väitteillesi aina amerikan taloushistoriasta. Kansanedustajaehdokkaana sinun tulisi tuntea oman maasi taloudellinen kehityshistoria, ja pystyä sitä kautta tuomaan väitteillesi kritiikin kestävät perustelut Suomen omasta taloushistoriasta. Ei Friedman mitään uutta ja ainutkertaista luonut, vaan hänen esittämänsä laisia talousmallien sovelluksia on ollut käytössä myös Suomessa itsenäisyyden alkupuolella ja autonomian aikoina.

Sitten vielä muutama itseäni silmään pistävä huomio.

3. "Joudumme esimerkiksi sananvapauden vuoksi lukemaan joskus lehdistä asioita, joita emme haluaisi lukea ja jotka saattavat jopa loukata meitä. Mutta tarkoittaako tämä, että poliitikkojen tulisi puuttua asiaan ja rajoittaa sananvapautta? Mielestäni ei, sillä tämä on pieni hinta minkä maksamme sananvapaudesta."
Mitä ihmettä tämäkin tarkoittaa, vastustatko siis ennakkosensuuria, vai kaikkea julkista puuttumista joukkoviestintään. Siis sinustakin saisi jälkimmäisessä tapauksessa kirjoittaa vaikka mitä kun ilmeisesti vastustat lausunnollasi näitä kunnianloukkaussäännöksiä? Et siis usko että ihmisille kuuluisi yksityisyyden suoja tai että alaikäisestä saisi kirjoittaa vaikka mitä netissä?

4."Joten miksi valtio ei suojelisi ihmisiä ja auttaisi heitä arvioimaan, keiden tulisi avioitua keskenään? Ehkä olisi myös syytä harkita sitä, tulisiko avioliittoon pakottaminen jälleen ottaa käyttöön yhteisen hyvän nimissä - näinhän voisimme jakaa rakkautta ja avio-onnea yhteiskunnassa mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tasaisesti kaikille kansalaisille."
Oletko koskaan ajatellut etteivät vaihtoehdot ole koskaan vain joko täydellinen sääntely tai täydellinen vapaus. Itse asiassa molemmat ovat poikkeuksia, sillä tavalliset ihmiset tahtovat että jotkin asiat olisivat säädeltyjä, ilman että kaikesta pitäisi sopia erikseen.

Siis avioliiton säätelystä luopua? Eli moniavioisuus tulisi sallia, lapsiavioliitot tulisi sallia, avioliitosta voisi erota vain jos niin avioliittoa solmittaessa sovittu jne?

5. "Kun taloutta yritettiin alkaa kontrolloida, se ei suinkaan lopettanut laskukausien esiintymistä mutta tämä kontrolli on tullut erittäin kalliiksi ja se on luonut valtavat määrät velkaa. Vastaava ilmiö on nähtävissä kaikkialla länsimaissa."
Oletko ajatellut että kyse on ollut kokonaan toisenlaisesta talousajattelusta, eli Keynesiläisyydessä velka nähdään yhdeksi osaksi taantumien hoitoa. Sen sijaan uusliberalistit ovat nähneet julkisen velan, ja sääntelyn ja lähes kaiken muunkin julkisen lähes "pahan" ja "huonon" synonyymeina. Ja miksi? No kun ideologia sanoa että vapaa kilpailu on hyvää, niin kaikki joka rajoittaa sitä täytyy silloin olla pahaa.

6."Valtaa kontrolloida markkinoita käytetään väärin lobbauksen ja korruption seurauksena ja tuloksena on se, että suuryrityksille annetaan erityisoikeuksia, tämä häiritsee entisestään markkinoiden toimintaa ja antaa suuryrityksille huomattavat määrät valtaa. "
Oletko ajatellut että suuryritykset pystyvät ottamaan nämä etuoikeudet ilman lobbausta ja korruptiotakin, yksinkertaisesti vain käyttämällä resurssejaan ja joko ajamalla kilpailijat pois markkinoilta, ostamalla ne, tai liittoutumalla niiden kanssa.

7."Useimpien ihmisten mielestä lobbausta ja korruptiota tulee vastustaa lisäämällä kontrollia ja valvontaa vaikka juuri nämä ovat poliitikkojen lobbauksen ja korruption perimmäiset syyt. "
Esität vahvan vastaväitteen, muttet jaksa perustella sitä mitenkään.

8. "Keskustelen aiheesta usein ja yksi asia mikä nousee toistuvasti esille on se, että lähes kaikki vastustavat vapaata markkinataloutta juuri siksi, että vapaat markkinat antaisivat suuryrityksille lisää valtaa. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin! "
Tätäkään vastaväitettä et jaksa perustella mitenkään.

9 "Vapaa kilpailu on suuryritysten mahtavin vihollinen ja ne tekevät kaikkensa välttääkseen kilpailua."
Kai ymmärrät että käytännön talouden sääntöjen mukaan suuryritystä vastaan voi realistisesti kilpailla vain toinen suuryritys. Mutta miksi ihmeessä suuryritys olisi edes huolissaan muiden aiheuttamasta kilpailusta, sillä on aina reservissä keinoja joilla päästä pienemmästä kilpailijasta eroon.

ab (nimimerkki)

Kiteytät hyvin nykyisen Suomen liberaalien pahimmat ongelmat :(

Mitenhän näitä lähtisi sitten korjaamaan...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Eli et edes yritä hyväksyä kritiikkiä ja avautua aidolle keskustelulle liberalismin ongelmille ja sen vaikutuksille ihmisille, vaan yksiviivaisesti tyrkytät ja tuputat Friedmanilaista ideologiaa koko tekstin läpi lähes uskonnollisella hartaudella.

Olen täysin avoin kritiikille ja sen vuoksi osallistun aktiivisesti blogitekstieni kommentointiin. Jos löydät tekstistäni asiavirheitä tai muuta huomautettavaa niin luen kommenttisi mielelläni ja teen tarvittaessa korjauksia.

>2. Oletko ymmärtänyt että olet ehdokkaana Suomen eduskuntavaaleissa, et USA:n, joten miksi vedät perustelut väitteillesi aina amerikan taloushistoriasta.

En ole mielestäni kirjoittanut kovinkaan usein Yhdysvaltojen taloushistoriaan perustuen. Kirjoitin tästä aiheesta ensisijaisesti koska kuulen usein kommentteja vapaan markkinatalouden johtaneen 30-luvun lamaan Yhdysvalloissa.

>Kansanedustajaehdokkaana sinun tulisi tuntea oman maasi taloudellinen kehityshistoria, ja pystyä sitä kautta tuomaan väitteillesi kritiikin kestävät perustelut Suomen omasta taloushistoriasta. Ei Friedman mitään uutta ja ainutkertaista luonut, vaan hänen esittämänsä laisia talousmallien sovelluksia on ollut käytössä myös Suomessa itsenäisyyden alkupuolella ja autonomian aikoina.

Valitettavasti Yhdysvaltojen taloushistoriasta löytyy runsaammin lähdemateriaalia mitä Suomen taloushistoriasta.

>Mitä ihmettä tämäkin tarkoittaa, vastustatko siis ennakkosensuuria, vai kaikkea julkista puuttumista joukkoviestintään.

Esimerkkini viittasi yleisesti ottaen sananvapauteen. Sananvapauden vuoksi esimerkiksi uskovainen ihminen saattaa joutua lukemaan sanomalehdestä artikkeleja vaikkapa homojen oikeuksista mitkä voivat loukata häntä. Toisin sanoen, lehdistönvapaus saattaa haitata joitakin ihmisiä mutta en silti kannata sananvapauden rajoittamista nykyisestään.

>Oletko koskaan ajatellut etteivät vaihtoehdot ole koskaan vain joko täydellinen sääntely tai täydellinen vapaus. Itse asiassa molemmat ovat poikkeuksia, sillä tavalliset ihmiset tahtovat että jotkin asiat olisivat säädeltyjä, ilman että kaikesta pitäisi sopia erikseen.

Kunhan esitin, että samat periaatteet mitä käytetään talouden kontrolloimisen puolustamiseksi pätevät myös sosiaalisen elämän kontrolloimiseksi. En tarkoita, että kaiken pitäisi olla 100% vapaata.

>Siis avioliiton säätelystä luopua? Eli moniavioisuus tulisi sallia, lapsiavioliitot tulisi sallia, avioliitosta voisi erota vain jos niin avioliittoa solmittaessa sovittu jne?

Minusta poliitikoilla ei ole oikeutta puuttua aikuisten ihmisten asioihin, mikäli kaikki tapahtuu vapaaehtoisuuteen perustuen eikä toisille aiheuteta haittaa. Toisin sanoen, mikä minä olisin sanomaan jos kolme ihmistä haluaisivat avioitua keskenään tai aviopari haluaisi erota?

>Oletko ajatellut että kyse on ollut kokonaan toisenlaisesta talousajattelusta, eli Keynesiläisyydessä velka nähdään yhdeksi osaksi taantumien hoitoa.

Olen tietoinen asiasta.

>Sen sijaan uusliberalistit ovat nähneet julkisen velan, ja sääntelyn ja lähes kaiken muunkin julkisen lähes "pahan" ja "huonon" synonyymeina. Ja miksi? No kun ideologia sanoa että vapaa kilpailu on hyvää, niin kaikki joka rajoittaa sitä täytyy silloin olla pahaa.

Minun on vaikea nähdä sääntelyssä saati velassa mitään hyvää.

>Oletko ajatellut että suuryritykset pystyvät ottamaan nämä etuoikeudet ilman lobbausta ja korruptiotakin, yksinkertaisesti vain käyttämällä resurssejaan ja joko ajamalla kilpailijat pois markkinoilta, ostamalla ne, tai liittoutumalla niiden kanssa.

Olen ajatellut ja käsittelin tämän aiheen jo aikaisemmin:
http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5455...

>Esität vahvan vastaväitteen, muttet jaksa perustella sitä mitenkään.

Perusteluni oli, että poliitikkojen valta kontrolloida markkinoita on keskeinen syy miksi heitä korruptoidaan. Jos vähennemmän poliitikkojen valtaa, eri tahojen intressi korruptoida poliitikkoja luonnollisesti laskee.

>Tätäkään vastaväitettä et jaksa perustella mitenkään.

Perustelin asiaa jonkin verran kirjoituksessani, sekä täällä:
http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5455...

>Kai ymmärrät että käytännön talouden sääntöjen mukaan suuryritystä vastaan voi realistisesti kilpailla vain toinen suuryritys.

En ymmärrä. Miksi pieni yritys ei voisi kilpailla isoa yritystä vastaan?

>Mutta miksi ihmeessä suuryritys olisi edes huolissaan muiden aiheuttamasta kilpailusta, sillä on aina reservissä keinoja joilla päästä pienemmästä kilpailijasta eroon.

Vapaassa kilpailussa nämä keinot maksavat, suuryrityksen on jossain vaiheessa saatava lisää rahaa ja tämä onnistuu esimerkiksi hintoja korottamalla. Tämä luo automaattisesti ja aina uutta kysyntää uusille kilpailijoille.

C.E. (nimimerkki)

"En ole mielestäni kirjoittanut kovinkaan usein Yhdysvaltojen taloushistoriaan perustuen. Kirjoitin tästä aiheesta ensisijaisesti koska kuulen usein kommentteja vapaan markkinatalouden johtaneen 30-luvun lamaan Yhdysvalloissa."
Tästä on olemassa eri koulukunnissa eri näkemyksiä, eli Friedmanin näkökulma ja tulkinta ei ole mikään lopullinen totuus.

"Toisin sanoen, mikä minä olisin sanomaan jos kolme ihmistä haluaisivat avioitua keskenään tai aviopari haluaisi erota?"
Olet siis poliitikko joka ei vastusta moniavioisuutta?

"Minun on vaikea nähdä sääntelyssä saati velassa mitään hyvää."
Tiedän, siksi luokittelen sinut näihin idealisteihin, jotka yksisilmäisesti kannattavat jotain valitsemaansa aatetta. Keynesiläisyydessä velan avulla pystytään estämään laman syventymistä, ja kiihdyttämään talouskasvua, ja toisaalta kasvun ollessa kuumimmillaan velan maksulla voidaan hidastaa talouden kuumentumista liiaksi. Sääntelyllä ja sen takana olevalla demokratialla ihmiset pystyvät vaikuttamaan yrityksiin niin, etteivät ne aiheuta toiminnallaan haittaa, ja toimivat enemmän yhteiskunnan eduksi.

"Olen ajatellut ja käsittelin tämän aiheen jo aikaisemmin:
http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54559-vapaa-markkinatalous..."
Kovin yksipuoliselta ajattelulta näytti.

"Jos vähennemmän poliitikkojen valtaa, eri tahojen intressi korruptoida poliitikkoja luonnollisesti laskee."
Eli näet poliitikot ongelmallisina korruption kohteena? Jos poliitikot ovat pois pelistä, niin korruptiohan siirtyy entistä enemmän ja puhtaammin yrityksiin sisälle, muttei katoa?

"Perustelin asiaa jonkin verran kirjoituksessani, sekä täällä:
http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54559-vapaa-markkinatalous..."
Kyllä esittämänsä väitteet pitää pystyä perustelemaan väitteen esittämisen yhteydessä tiiviisti, ilman että pitää jälkikäteen viitata linkeillä omiin teksteihinsä.

"En ymmärrä. Miksi pieni yritys ei voisi kilpailla isoa yritystä vastaan? "
Niin, miksei 60-kiloinen kalpea ja kumarassa kulkeva nörttikin voisi hyvin voittaa 140-kiloisen kokeneen useita taistelulajeja osaavan ammattilaisen samassa kehässä vapain säännöin tapellen. Optimismia toki aina tarvitaan. Realismistakin on kuitenkin joskus myös apua.

"Vapaassa kilpailussa nämä keinot maksavat, suuryrityksen on jossain vaiheessa saatava lisää rahaa ja tämä onnistuu esimerkiksi hintoja korottamalla. Tämä luo automaattisesti ja aina uutta kysyntää uusille kilpailijoille."
Tiedät kai, että kilpailua markkinoilla ei laiteta tuosta vain pystyyn, vaan se edellyttää rahoitusta, tuotannon suunnittelua ja rahaa sen toteuttamiseen, tuotekehitystä, markkinointia, jakeluteitä jne. Puhutaan ns. markkinoille tulon kitkasta, lisäksi jos markkinoille tulija toimii velkarahoilla, se ei voi lähteä kovin aggressiiviseen hintasotaan, koska sen on saatava tulorahoitusta. Ja tietenkin edelleenkin vastustavalla suuryrityksellä on käytössään suuret resurssit, valmiit tuotanto- ja jakelutiet, markkinointi sekä jo vakiintunut ja uskollinen asiakaskunta.

Vieras (nimimerkki)

Jounista on kehkeytymässä janikorhosmainen näsäviisas inttäjä, joka kommentoi kysymys-vastaus akselilla hyvin suppeista kokonaisuuksista. Suuri kuva hukkuu yksityiskohtien taakse.

C.E.:ltä erinomainen, analysoiva, syvällinen ja sivistystä osoittava kommentti!

Sen olen ymmärtänyt, että Jouni kannattaa vapaata yhteiskuntaa, vaikka ei täysin ymmärrä vapauden käsitettä. Vastuusta hänellä on erittäin vajavaiset tiedot ja etenkin ymmärrys. Jouni kannattaa heroiinin vapaata kauppaa, mieluiten R-kioskeista koulujen läheltä. Lisäksi hän haluaisi rantauttaa laajemmin metamfetamiinin ja crackin (toinen valkoisten, toinen tummien jenkkien suosikkihuumeita) maahantuonnin, kaupan ja käyttämisen. Ihminen kun saa päättää mitä itse tekee ruumiillaan. Tuosta tulikin mieleen, että Jouni kannattaa köyhien ihmisten uudeksi tulonlähteeksi omien ruumiinosien kauppaa varakkaille: munuainen, silmä, korva, jalka, käsi, jopa sydän. Ihminen kun saa päättää omasta kehostaan. Mutta, houkuttaisiko elinkauppa köyhää isää tai äitiä myymään lapsensa ruumiin osia, kun se olisi sallittua ja kannatettavaa toimintaa? Tuossa kontekstissa jos Jouni edes hiukan pohtisi vapauden ja vastuun käsitteitä, niin olisi hyvä. Mutta luulen, että aika ei ole vielä siihen kypsä. Kenties 10-20 vuoden päästä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Tästä on olemassa eri koulukunnissa eri näkemyksiä, eli Friedmanin näkökulma ja tulkinta ei ole mikään lopullinen totuus.

Olen tietoinen asiasta.

>Olet siis poliitikko joka ei vastusta moniavioisuutta?

En sanoisi, että olen poliitikko mutta en tietenkään vastusta moniavioisuutta. Miksi toisten aikuisten ihmisten väliset suhteet kuuluisivat minulle?

>Keynesiläisyydessä velan avulla pystytään estämään laman syventymistä, ja kiihdyttämään talouskasvua, ja toisaalta kasvun ollessa kuumimmillaan velan maksulla voidaan hidastaa talouden kuumentumista liiaksi. Sääntelyllä ja sen takana olevalla demokratialla ihmiset pystyvät vaikuttamaan yrityksiin niin, etteivät ne aiheuta toiminnallaan haittaa, ja toimivat enemmän yhteiskunnan eduksi.

Tunnen kyseisen teorian mutta en ole vakuuttunut sen toiminnasta käytännössä.

>Eli näet poliitikot ongelmallisina korruption kohteena? Jos poliitikot ovat pois pelistä, niin korruptiohan siirtyy entistä enemmän ja puhtaammin yrityksiin sisälle, muttei katoa?

Millä tavalla korruptio toimisi vapaassa markkinataloudessa? Kenelle suuryritykset maksaisivat lobbausrahoja?

>Kyllä esittämänsä väitteet pitää pystyä perustelemaan väitteen esittämisen yhteydessä tiiviisti, ilman että pitää jälkikäteen viitata linkeillä omiin teksteihinsä.

Pyrin kirjoittamaan lyhyesti ja tiiviisti, on valitettavaa jos joskus joudun perustelemaan jotain viittamalla aikaisempiin kirjoituksiini. Onneksi internet tarjoaa tähän hyviä työkaluja kuten linkkejä.

>Niin, miksei 60-kiloinen kalpea ja kumarassa kulkeva nörttikin voisi hyvin voittaa 140-kiloisen kokeneen useita taistelulajeja osaavan ammattilaisen samassa kehässä vapain säännöin tapellen. Optimismia toki aina tarvitaan. Realismistakin on kuitenkin joskus myös apua.

Kilpailu taloudessa ei ole verrattavissa katutappeluun. Tälläkin hetkellä tuhannet pienet yritykset kilpailevat isoja yrityksiä vastaan, esimerkiksi HTC oli vielä muutama vuosi sitten pieni kännykkävalmistaja mahtavan Nokian rinnalla. Hyvien tuotteiden ansiosta se on kilpaillut menestyksekkäästi suurta Nokiaa vastaan ja tällä hetkellä HTC:n markkinaosuudet ovat kasvussa, Nokialla laskussa.

>Tiedät kai, että kilpailua markkinoilla ei laiteta tuosta vain pystyyn, vaan se edellyttää rahoitusta, tuotannon suunnittelua ja rahaa sen toteuttamiseen, tuotekehitystä, markkinointia, jakeluteitä jne. Puhutaan ns. markkinoille tulon kitkasta, ...

Tiedän, siitä huolimatta kysynnällä on aina taipumus luoda tarjontaa.

Anna-Leena Nieminen

C.E:lle,

"Keynesiläisyydessä velka nähdään yhdeksi osaksi taantumien hoitoa. Sen sijaan uusliberalistit ovat nähneet julkisen velan, ja sääntelyn ja lähes kaiken muunkin julkisen lähes "pahan" ja "huonon" synonyymeina. Ja miksi? No kun ideologia sanoa että vapaa kilpailu on hyvää, niin kaikki joka rajoittaa sitä täytyy silloin olla pahaa."

Mitä hyvää julkisessa velassa ja sääntelyssä on?

C.E. (nimimerkki)

Ja viehkeä hymy on palannut profiiliin.

"Mitä hyvää julkisessa velassa ja sääntelyssä on?"
Julkista velkaa tai sääntelyä ei voi arvioida "hyvä" tai "paha" -akselilla, vaan kyse varsin neutraaleista instrumenteista joilla pyritään vaimentamaan markkinavoimien heilahtelujen ja voitontavoittelun pahimpia ääri-ilmiöitä. Julkisella sääntelyllä ja velanotolla on omat etunsa ja haittansa, yleensä reaalimaailman tasolla näiden käytöllä saatavat edut on arvostettu suuremmiksi kuin näiden käytöstä syntyvät haitat.

Markkinaliberalismien maltillisempi siipi hyväksyy yleensä säätelyn, kunhan se tapahtuu vapaaehtoisesti itsesääntelyn kautta. Käytännössä ongelma on tämän vaihtoehdon osalta siinä, että itsesääntely ei vapaaehtoisena kata kaikkia markkinoilla toimijoita, ja se on perusluonteeltaan eräänlainen hyvänpäivän ratkaisu, jos ongelmat ovat tarpeeksi suuria, niin yritykset yksinkertaisesti vain irtaantuvat sääntelyn piiristä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sekä vapaa että säädelty markkinatalous pitävät sisällään lamanrakennusautomaatin. Kyse on oikeastaan samasta ilmiöstä kuin sopulikannan kasvuissa ja romahduksissa, ei sen kummempaa. Kyse on luonnollisesta osasta markkinataloutta, eikä sen kiistäminen ole oikein järkevää.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että nousukausien vastapainona täytyy olla laskukausia. Nousukausi luo jatkuessaan yhä suurempia odotuksia ja yhä suurempia virheitä, ja jossain vaiheessa kupla vain puhkeaa. Sn jälkeen korjataan sirpaleet ja alkaa uuden nousukauen luominen.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

Mitäs tapahtuu silloin, kun kuplan puhkeaminen estetään, ja siirretään ongelmat valtioiden vastuulle?

Tuhatvuotinen valtakunta? Onni ja utopia ikuisesti?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Osuit olennaiseen kohtaan, eli ero vapaan ja säädellyn markkinatalouden välillä ei ole laman syntymisessä vaan siinä miten lamaan suhtaudutaan ja mitä tehdään sitä vastaan.

Vapaassa markkinataloudessa romahdus on potentiaalisesti syvempi ja romahdus putsaa pöytää tehokkaammin. Sen inhimilliset vaikutukset ovat myös paljon pahemmat. Mutta toipumisen alkaessa tilanne on kieltämättä terveempi. Säädellyssä systeemissä käytetään mm. elvytystyökaluja ja esimerkiksi estetään rahamarkkinoiden romahtaminen vaikkapa pankkituella. Näillä toimilla pystytään estämään huomattavissa määrin syntyviä vahinkoja mutta toisaalta elvytetyn laman jäljiltä jää pystyyn runsaasti heikohkoa liiketoimintaa ja toisaalta usko pelastavaan valtioon johtaa myös jossain määrin varomattomuuden lisääntymiseen. Tämä johtaa siihen, että nousukauden aikana valtion puuttumisen mukanaan tuomia vääristymiä pitäisi korjata, mutta turhan harvoin tätä todella tehdään.

Koska uskon, että talous on ihmisiä varten eikä että ihmiset ovat taloutta varten, kannatan elvyttävää politiikkaa sillä sen kyky minimoida inhimillisiä vahinkoja on huomattavasti suurempi kuin täysin vapaan markkinatalouden jossa ei ole olemassa elvytyskeinoja.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

"Vapaassa markkinataloudessa romahdus on potentiaalisesti syvempi ja romahdus putsaa pöytää tehokkaammin. Sen inhimilliset vaikutukset ovat myös paljon pahemmat."

1930-luku muunmuassa Saksa, USA ja Englanti harjoittivat elvyttävää politiikkaa. Suurimpana maana niistä, jotka leikkasivat oli Ranska (joka kuului maihin, jotka eivät sotaa ihan hirveästi haikaillut). Seurauksena toinen maailmansota, joka oli suora looginen seuraus harjoitetusta talouspolitiikasta, ja jolla vältettiin sisällissodat.

Toisena tarinana ei myöskään kannata unohtaa Suomen viime pankkikriisissä tapattamaa 15 000 ihmistä.

Eli mielestäni kyse on enemmänkin siitä kuka saa ja kenelle annetaan. Jos on poliitikko on hyvä jakaa kavereilleen massia huonoina aikoina, ja tapattaa tarvittaessa nuoriso, ja roskaväki tarvittaessa.

Anna-Leena Nieminen

Markolle,

Eli haluat pitkittää kuplan puhkeamista ja näin ollen pahentaa tilannetta...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

muistat kai kuitenkin, ettei 90-luvun lamassa hirveästi elvytelty. Lähinnä annettiin pankkitukea. Nyt on elvytettykin jonkin verran ja se on näkynyt mm. työttömyyden pysymisenä edes jonkinlaisessa kurissa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Anna-Leena
Uskon, että viisas elvytys on inhimillisesti paras ratkaisu. Hallitsematon kuplien puhkeaminen voi laajeta täyskatastrofiksi ja joka tapauksessa uskon, että jälki tuolloin on paljon pahempi. Itse uskon, että aina on parempi edes pyrkiä hallitsemaan tilannetta. Hyppy tyhjyyteen ja rukoilu ei ole minun tapani suhtautua ongelmiin.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

On olemassa tahoja, jotka vuoden 2008 päätöksissä voittivat lähes varmasti, eli vaikkapa pankkiirit. Samoin on olemassa henkilöitä, jotka hävisivät pitkässä juoksussa päätöksen takia lähes varmasti. Eli vaikkapa nuoret korkean osaamisen omaavat ihmiset.

Päätöksiä tehtiin ja nyt niiden tulee toimia. Jos näin ei ole paikka, jota tulee tarkistella hyvin hyvin kriittisesti on koko edustuksellisen demokratian perusrakenne, ja sen toimivuus nykyaikaan. Ennustan tämän olevan verettömästi melko haastavaa puuhaa. Toisena vaihtoehtona on toki talouden pohjan pettäessä alta massojen sitä halutessa kolmas maailmansota.

Torsti Virtanen

Olen tästä Kivelän Markon (kohta ex-vihreä) kanssa samaa mieltä.

Vapaa kauppa johtaa monopoli/duopoli/oligopoli tai kartellimarkkinoihin. Tällaista ei pidä hyväksyä paitsi tietenkin siinä mielessä, palkka- ja pääomatuloverotuksella sitten tasoitetaan tilannetta yhteiskunnan hyväksi.

Voitaisiin tietenkin elossapysymisen kannalta olennaisille markkinoille aina laittaa valtion firma kilpailemaan yksityisten firmojen kanssa, mutta kun valtion firmoja yleensä ei osata johtaa oikein, koska siellä on Tuija Braxin kaltaisia ihmisiä päättämässä asioista.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Vapaa kauppa johtaa monopoli/duopoli/oligopoli tai kartellimarkkinoihin.

Millä tavoin vapaa kauppa johtaa tähän?

Torsti Virtanen

Millä tavalla syntyy artelleja?

No sillä tavalla miten noita asfalttifirmojen kartelleja on esiintynyt Suomessa - sovitaan kabineteissa hinnoista ja suhmuroidaan ostajan kanssa. Tai sillä tavalla miten Ranskan teleoperaattoreiden kartelleja on esiintynyt - eli yhteisesti sovitaan minimihinnasta ja jos tulee uusi toimija markkinoille, niin joko se jyrätään yhteisesti tai sitten se otetaan mukaan kartelliin. Kaikki muut paitsi asiakkaat voittavat.

Kun jollakin ryhmittymällä on hallussaan koko tuotantoketju, niin se voi noin periaatteessa määrätä hinnan ja kiristää sillä ihmisiä. Ihmisiä voi tietenkin syyttää tyhmyydestä kun maksavat, mutta joitakin elintärkeitä tuotteita ei voi syrjäyttää tai jättää ostamatta.

Ajattele nyt vaikka sitä afrikkalaisen kylän ainoaa kaivoa, jonka kaivon omistaja on suojannut väkivaltakoneiston avulla. Kaivon omistaja voi orjuuttaa kaikki muut kyläläiset, koska vesi on elämän kannalta välttämätöntä.

Toki voidaan sanoa, että tyhmiä ovat kyläläiset kun eivät kaiva omaa kaivoa tai muuta pois, mutta aina ei ole mahdollista kammeta kartellia/monopolia/duopolia pois markkinoilta.

On harhaista kuvitella, että vapaat markkinat AINA toimivat täydellisesti, koska on olemassa sellaisiakin rajoittavia tekijöitä kuin sijainti, maaperän kovuus, kuivuus, jne. Näihin ei voida vapaillakaan markkinoilla vaikuttaa.

Sotia voidaan tietenkin myös käydä vapaiden markkinoiden avulla ja sehän se libertaarienkin unelma taitaa olla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miksei kaivon omistaja möisi vettä kohtuuhintaan? Liian korkea vesimaksu karkottaa asiakkaat ; )

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>No sillä tavalla miten noita asfalttifirmojen kartelleja on esiintynyt Suomessa - sovitaan kabineteissa hinnoista ja suhmuroidaan ostajan kanssa. Tai sillä tavalla miten Ranskan teleoperaattoreiden kartelleja on esiintynyt - eli yhteisesti sovitaan minimihinnasta ja jos tulee uusi toimija markkinoille, niin joko se jyrätään yhteisesti tai sitten se otetaan mukaan kartelliin. Kaikki muut paitsi asiakkaat voittavat.

Vapaammilla markkinoilla uusien yrityksien olisi helpompi lähteä kilpailemaan mainitsemiasi kartelleja vastaan. Joten millä perusteella vapaammat markkinat eli runsaampi kilpailu edistää monopoleja ja kartelleja?

>Ajattele nyt vaikka sitä afrikkalaisen kylän ainoaa kaivoa, jonka kaivon omistaja on suojannut väkivaltakoneiston avulla. Kaivon omistaja voi orjuuttaa kaikki muut kyläläiset, koska vesi on elämän kannalta välttämätöntä.

Käytät termiä väkivaltakoneisto. Esimerkkisi on oivallinen sillä juuri näin monopolit nykypäivänä toimivat, yritykset käyttävät väkivaltakoneistoa eli valtiota ja sen päättäjiä hyväkseen monopolinsa suojelemiseksi. Vapauttamalla markkinoita purkaisimme monopolien mahdollisuuksia puolustaa itseään kilpailua vastaan.

>On harhaista kuvitella, että vapaat markkinat AINA toimivat täydellisesti, koska on olemassa sellaisiakin rajoittavia tekijöitä kuin sijainti, maaperän kovuus, kuivuus, jne. Näihin ei voida vapaillakaan markkinoilla vaikuttaa.

En ole väittänyt, että mikään koskaan toimisi täydellisesti. Mutta väitän, että vapaus on vähemmän huono ratkaisu mitä kontrolli. Vapaammat markkinat toimivat yleiesti ottaen paremmin mitä tiukasti kontrolloidut.

>Sotia voidaan tietenkin myös käydä vapaiden markkinoiden avulla ja sehän se libertaarienkin unelma taitaa olla.

En ymmärrä mitä yrität sanoa mutta voisin mainita, että ajanjaksot historiassa missä valtiot ovat käyneet keskenään vapaata kauppaa on ollut erittäin vähäsotisia. Tämä todellakin on liberaalien unelma: edesauttaa ihmisten hyvinvointia ja ehkäistä väkivaltaa ja sotia vapauden kautta.

siinähän se juuri olikin (nimimerkki)

"Vapaa kilpailu on suuryritysten mahtavin vihollinen ja ne tekevät kaikkensa välttääkseen kilpailua."

..ostamalla kilpailijat pois pelistä, ja monopoliasemasta sanelemalla hinnat...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Suuryritykset eivät halua ostaa kilpailijoita pois pelistä, koska se maksaa rahaa. Nykytilanteessa ne ennemmin lobbaavat poliitikkoja, jotka yhteisen hyvän tai ihmisten suojelemisen nimissä pönkittävät suuryritysten valtaa ja ajavat pienet kilpailijat pois markkinoilta.

Vapailla markkinoilla suuryritys voisi tietysti ostaa kaikki kilpailijansa pois markkinoilta. Mutta tähän tarvitaan rahaa, tämän rahan on tultava jostakin. Raha tulee joko lainoina, mitkä joutuu maksamaan takaisin korkojen kera, tai yrityksen liiketoiminnasta.

Toisin sanoen, kilpailijoita pois ostava suuryritys joutuu ennemmin tai myöhemmin nostamaan hintojaan.

Mitä tapahtuu kun markkinoilla on vain yksi yritys joka nostaa hintojaan? Syntyy suuri kysyntä vastaaville tuotteille ja palveluille halvempaan hintaan ja tätä kysyntää syntyy täyttämään uusia pienyrityksiä, tai toisilla aloilla oleva olemassaoleva yritys siirtyy myös tälle markkinalle.

Kuten näemme, suuryritys ei voi hallita markkinoita yksinkertaisesti ostamalla kilpailijoitaan. Tästä syystä suuryritykset tänäpäivänä hallitsevat markkinoita poliitikkojen avustuksella.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

monopoli pystyy aina "kilpailemaan" nurin tai ostamaan pois alan uudet yritykset.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>monopoli pystyy aina "kilpailemaan" nurin tai ostamaan pois alan uudet yritykset.

Viittaatko epäreiluun kilpailuun esimerkiksi polkumyynnin avulla? Ja kertoisitko mistä monopoli saa rahansa ostaa pois alan uudet yritykset?

ab (nimimerkki)

Tuo ei varsinaisesti auta, kun vahinko on jo tapahtunut: ko. yritys on tuhonnut yrityksiä, ja koska yritykset ovat vain kasa ihmisiä puhaltamassa yhteen hiileen, on näidenkin ihmisten elämää pilattu.

Ei se ole valtio, joka on "paha", vaan ihminen. Valtio niinkuin yrityskin koostuu ihmisistä. Jos niitä huonoja tulee liikaa, alkaa tapahtua vääriä asioita.

ab (nimimerkki)

(lisään tähän edellistä vastaustani, kun näitä ei pysty editoimaan)

Nähdäkseni perustavanlaatuiset ongelmat eivät johdu poliittisista järjestelmistä. Ihmiset tulevat toimeen yhteiskunnassaan poliittisista järjestelmistä *huolimatta*, ei niiden ansiota.

Todellinen ongelma, jonka jakaa sekä valtiot, että suurimmat yritykset, on vallan keskittyminen. Kun valtaa on liikaa, ei sillä ole mitään väliä, mikä on instanssin nimi, onko se valtio vai suuryritys vai salaseura. Vähän näyttää siltä, että Internetin ja mm. Wikileaksin ansiosta tuollaista valtaa olisi ehkä mahdollisuus karsia ja miksei jopa lopettaa kokonaan jossain tulevaisuudessa.

Mutta se tulee vaatimaan muutoksia, joilla ei ole mitään tekemistä nykyisennäköisten poliittisten järjestelmien kanssa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Todellinen ongelma, jonka jakaa sekä valtiot, että suurimmat yritykset, on vallan keskittyminen. Kun valtaa on liikaa, ei sillä ole mitään väliä, mikä on instanssin nimi, onko se valtio vai suuryritys vai salaseura.

Olen samaa mieltä. Kysymys kuuluukin: minkälaisissa yhteiskunnissa on ollut eniten tällaisia valtakeskittymiä, vapaissa vai vähemmän vapaissa?

siinähän se juuri olikin (nimimerkki)

Lainaus 1:
>Todellinen ongelma, jonka jakaa sekä valtiot, että suurimmat yritykset, on vallan keskittyminen. Kun valtaa on liikaa, ei sillä ole mitään väliä, mikä on instanssin nimi, onko se valtio vai suuryritys vai salaseura.
Lainaus 2:
Olen samaa mieltä. Kysymys kuuluukin: minkälaisissa yhteiskunnissa on ollut eniten tällaisia valtakeskittymiä, vapaissa vai vähemmän vapaissa?

----

Oleellisinta on pitää huolta siitä, ettei valtakeskittymiä tule, on järjestelmä mikä hyvänsä. Millaiseksi tilanne Suomessa arvioidaan nyt, kun vaikkapa EK lyö kunnarin toisensa jälkeen poliittisella kentällä?

HeroOfTheDay (nimimerkki)

Ilmainen vihje: Aihe jota käsittelet on hyvin laaja. Olisi ollut ehkä hyvä pilkkoa se vaikka neljään vaikkapa päivittäiseenkin lyhyempään postaukseen.

Sitten aiheeseen. Olet kyllä pitkälle rationaalisesti ajatellen oikeassa, mutta kun nyt puhutaan ihmisistä ei sillä ole mitään väliä. Kaikissa asioissa on laajemmissa massoissa sallittua omata vain mielipide, joka on itselle heikosti asiaan perehdyttyä eniten hyödyllinen ja pukea se muotoon: Kaikki voittavat, kun tehdään näin. Faktoilla ei tässä pelissä ole mitään merkitystä.

Toki voit parhaimmillaan saada liberaalisesti ajattelivista ihmisistä suuremman osan taaksesi julistaessasi välillä sen ilosanomaa. Saavutus sinänsä, mutta nykysuomessa tämä luokka on hyvin pieni, ja koostuu pääasiassa nuorista, ja yrittäjistä muiden ollessa julkisen sektorin ja suuryritysten palveluksessa, tai ainakin siirtymässä eläkeläisiksi eläkkeille, joihin heitä nuoremmilla ei sitten ole enää mitään mahdollisuutta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ilmainen vihje: Aihe jota käsittelet on hyvin laaja. Olisi ollut ehkä hyvä pilkkoa se vaikka neljään vaikkapa päivittäiseenkin lyhyempään postaukseen.

Olen samaa mieltä, minulla on kuitenkin valitettavasti rajallinen määrä aikaa näiden kirjoitusten tekemiseen.

>Olet kyllä pitkälle rationaalisesti ajatellen oikeassa, mutta kun nyt puhutaan ihmisistä ei sillä ole mitään väliä.

Mukava kuulla, että olen mielestäsi rationaalisesti ajatellen oikeassa.

Siihen en tietysti osaa juurikaan ottaa kantaa kuinka järkevää näistä asioista on kirjoittaa Suomessa, koska esittämäni ajatukset ovat olleet varsin epäsuosittuja.

Jos tavoitteeni olisi esimerkiksi vain ja ainoastaan päästä eduskuntaan, olisin valinnut itselleni toisen puolueen ja pitäisin suuni kiinni näistä asioista. Mutta tämä ei ole ykköstavoitteeni. Jos en pääse eduskuntaan olemalla avoin ja kertomalla rehellisesti mielipiteistäni niin sille en tietysti voi mitään.

Ehkä tämä on idealismia tai puhdasta typeryyttä mutta itse uskon, että järjen ääni voittaa jopa politiikassa ennemmin tai myöhemmin.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Vapaa markkinatalous ei aiheuta lamoja, se aiheuttaa täydellisen katastrofin.

Löytyihän Suomestakin nähtävästi ainakin yksi puhtaan anarkokapitalismin kannattaja. Kirjoitin aiheesta romaanin, ja olen kuvitellut että kaltaisesi ajattelu Suomessa olisi silkkaa fiktiota.

Olin väärässä. Mutta lue silti Vapaus-kirja, siinä ennakoidaan tarkasti mitä tuollaisesta ajattelusta seuraa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kiitoksia vaivannäöstä. Tekstisi on hyvin laadittu, mutta en ole kanssasi samaa mieltä. Keskityn kommentoimaan aluksi tekstisi alkuosaa.

Käytät esimerkkinä sosiaalista elämää.

>Sosiaalinen elämä on todellakin osa vapaita markkinoita,

ei ole.

> näillä markkinoilla ihmiset saavat vapaasti tutustua toisiinsa,
ihmisellä on vapaus valita ystävänsä, seurustelukumppaninsa ja jopa aviopuolisonsa.

pitää paikkansa ("markkina" -sanaa lukuunottamatta)

Vertaus ontuu, mikäli otetaan mukaan markkinatalouteen elimellisesti liittyvä yksityisomistuksen käsite.

Hankkiessani tuotteen ostamalla, siitä tulee yksityisomaisuuttani. Hankkiessani ystävän, ei hänen ystävyyspotentiaalinsa vähene. Hänestä voi saada ystävän joku toinenkin.

Kun taas mennessäni naimisiin, nykyisten lakien mukaan, puolisostani ei voi tulla kenenkään toisen puolisoa. Tämä vastatkoon kysymykseesi rajoituksista.

>Tulisiko poliitikkojen säätää laki, jonka mukaan ihmisellä saa olla...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kiitoksia vaivannäöstä. Tekstisi on hyvin laadittu, mutta en ole kanssasi samaa mieltä.

Kiitoksia. Se on tietysti valitettavaa, että et ole kanssani samaa mieltä.

>Vertaus ontuu, mikäli otetaan mukaan markkinatalouteen elimellisesti liittyvä yksityisomistuksen käsite.
>Hankkiessani tuotteen ostamalla, siitä tulee yksityisomaisuuttani. Hankkiessani ystävän, ei hänen ystävyyspotentiaalinsa vähene. Hänestä voi saada ystävän joku toinenkin.

Omistusoikeus ei millään tavalla liity esittämääni vertaukseen. Taloudellisilla markkinoilla voidaan myös harrastaa vaihtokauppaa ilman omistusoikeuden käsitettä, esimerkiksi markkinoilla ihmiset voivat keskenään sopia kuka lainaa vaikkapa yhteisomistuksessa olevaa tavaraa.

Markkinat liittyvät siihen, että kysyntä kohtaa tarjonnan. Markkinat eivät ota kantaa omistussuhteisiin.

Toisin sanoen, sosiaalinen elämä on osa markkinoita, näillä markkinoilla aikuisilla ihmisillä on toistaiseksi vielä vapaus tutustua toisiinsa ilman valtion väliintuloa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

wikipedian määritelmä (jotain ulkopuolelta tuotua, jotta voisimme keskustella samasta asiasta):

"markkinoilla tarkoitetaan järjestelyä, joka mahdollistaa ostajien ja myyjien kohtaamisen hyödykkeiden vaihtamiseksi. Markkinoilla markkinaosapuolet (eli myyjät ja ostajat) voivat arvioida myynnissä olevia hyödykkeitä, mikä mahdollistaa hyödykkeen hinnan muodostuksen."

Esität markkinat yksityisomistuksesta riippumattomaksi käsitteeksi. Tämä määritelmä sisältää paljon hankalia puolia, mutta keskitytään esimerkkiisi:

>...esimerkiksi markkinoilla ihmiset voivat keskenään sopia kuka lainaa vaikkapa yhteisomistuksessa olevaa tavaraa

Yhteisomistus on oleellinen lisäys, mutta se ei muuta sitä seikkaa, että omistussuhteiden määrittelystä on edellen kyse. Tavaran lainaaminen on esimerkissäsi vain ajallisesti rajoitettu käyttöpotentiaalin omistusoikeus, jota markkinataloudessa käsitellään samoin kuin pysyvää hallintaoikeuttakin. Ystävyyssuhteissa eivät päde nämä lait, vaan ystävyyssuhteiden muodostaminen on aidosti vapaa toiminto. (Mitä tulee ihmisten ajankäyttöön, voimme puhua rajallisesta "hyödykkeestä". Ajankäytön suhteen voin arvioida tilannetta markkinahengessä: vietänkö aikaa Espoossa vai Seinäjoella asuvan ystäväni kanssa, nukunko yksin kotona vai olenko kenties ylitöissä)

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Olen muuten tänään osallistumassa Liberaalimafia-nimiseen säännölliseen keskustelutapahtumaan Helsingissä Olutravintola Kaislassa kello 18:00 alkaen.

Jos kommentoijia, tai ketä tahansa, kiinnostaa jutella aiheesta kasvotusten kanssani niin tänään siihen olisi hyvä tilaisuus.

Tapahtuman lisätiedot ja facebook-eventti on tässä: http://www.facebook.com/event.php?eid=125212920880746

jussi vaarala (nimimerkki)

Täällä vallitsee käsitys että on annettu asia että valtion pitää olla velkaantunut - sehän on sama kuin sanoisi että tietenkin pitää päästää joku toinen korko-osingolle siitä mitä tuotetaan - ja vieläpä saamatta vastineeksi muuta kuin peukaloruuvin jonka kv pääoma asettaa valtioille ja laillisille demokratioille.

Verojen ottaminen sen sijaan on kansalaisia hyödyttävää - koska mitään niin tehokasta rahasta-arvoja systeemiä en ainakaan minä tiedä kuin julkinen sektori.

Niinpä - kun vallitseva on inttämä että julkinen sektori on sikarosvo ja hyödytön ja kun vallitseva on käsitys että valtion velka on luonnollinen ja pysyvä peruskallion luontoinen asia niin on sanottava että suurin osa keskiustelijoista on pihalla isoimmista asioista kuin lumiukko heinäkuussa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vapaata markkinataloutta vastustaa vain se, joka hyötyy toisen alistamisesta.

Chimie33 (nimimerkki)

Eihän vapaassa markkinataloudessa ole mitään vikaa kunhan sovitaan ensin globaalit ja paikalliset pelisäännöt. Se on peli siinä kuin mikä muukin ja eihän peliä ilman sääntöjä voi pelata, samoin väärinkäytöksistä määrätään tuntuvat rangaistukset ja mahdolliset pelikiellot! Nykyisessä maailmantaloudessa on vain muutama sääntö, ajattele jalkapallo peliä ilman sääntöja on vain tavoite saada pallo maaliin millä hinnalla hyvänsä. (Vertaa: Tehdä voittoa millä hinnalla hyvänsä) Vapaata markkina taloutta EI ole oikeistaan harrastettu yli sataan vuoteen koska siinä työtätekevät vaurastuvat eniten, joten se ei sovi ns. eliitille.

Pari Vapaantalouden pelisääntöä:
- Työntekijät järjestätyvät killoiksi jossa määrittelevät minimi hinnan jokaiselle ammatille ja joka maassa on pelattava sen maan sääntöjen mukaan. (nämä aikoinaan kiellettiin kun ammattitaitoinen työluokka vaurastu liikaa suhteessa Kuninkaisiin ja Ylimistöön)

- Säännöt ovat selvät ja niitä valvoo puoleeton tuomari! Tuomarin lahjomisesta tai sellaisen yritykesestä seuraa punainen kortti (liiketoiminta/ammatinharjottamis kielto) Tuomarille saa selittää oman näkemyksen mutta se on kaikkien nähtävissä. (Siis lobbauksen loppu)

- Kaikki tuet lopetetaan, sisältää maatalous tuen.

- Tuotteet pitää hyväksytää tuomarilla - Siis. Esimerkiksi sana Leipä tarkoittaa juuri sitä! Leipä = Vedestä, viljasta, suolasta juuren tai hiivan leivottu elintarvike joka voi sisältää luonnon mausteita! (Ei siis mikään leivän kaltainen lisä aine pommi, se ei ole "leipä" se on "leivän jäljitelmä". Sama koskee kaikkia tuotteita. Mahdolliset lisäaineet, keinotekoiset aineet jne. hyväksytään vain jos niin kuluttajat, tuottajat ja valmistajat yhteistuumin niin päättävät.

- Brandi mainonta ja muu harhaan johtava mainonta kieletään! Brandi syntyy pitäaikasen laadun johdosta itsestään! Vaikka sitä nykyään yritettään mainonan avulla luoda, joka on sumentanut koko laatu käsitettä.

- Tuotteen kaikki alihankkijat, tuottajat ja valmistajat pitää selkeästi merkitä tuoteluotteloon ja jos tuotevalmistetaan useassa maassa kaikki maiden osuudet pitää selvästi merkitä.

- Kaikki lääkekehitys tehdään keskitetysti koska sillä varmistetaan että tuote on terveyttä parantava ja lisää hyvinvointia. Raha ei voi olla motivi lääkeaine kehitykselle, koska silloin helposti ahneus on motiivi. Lääkkeen valmistus voi jatkua vapaana.

- Kaikki turha spekulointi markkinoilla kieletään koska ei tuota lisäarvoa kenellekään (paitis välikädelle joka sitä harjoittaa) sisältää futurit, warrantit, optiot, osakkeiden päiväkaupan ja kaiken muun ei tuottavan spekulaation.

Eiköhän noilla päästä alkuun!

Vieras (nimimerkki)

Onhan tämä sarkasmia, onhan?

Vieras (nimimerkki)

Jep.Nyt uusin hullutus vapautta vastaan on tämä resurssipohjainen talous. Katselin äsken uusinta Zeitgeistia. V****u mitä paskaa. Sen debunkkaukseen menisi ihan sairaasti aikaa. Kommunismi 2.0.

Pökötti (nimimerkki)

ööh..sehän antaisi enemmän vapautta kuin mikään muu tällä hetkellä oleva malli??

Vieras (nimimerkki)

Ei kyllä sitten pätkän vertaa. Keskusjohdettu epämarkkinasysteemi.

Pökötti (nimimerkki)

tuota..kertokaahan köyhät liberaalit kuinka voisitte ikinäkään pärjätä vapaassa markkinataloudessa? Onko teille koskaan tullut mieleen että teitä rikkaampia ja ahneempia on olemassa?

Mitä teette kun esim ruuan/sähkön hinta nousee 2000% nykyisestä koska vapaassa markkinataloudessa voi tehdä niin?..miten selitätte etteikö tämä olisi mahdollista?

Vieras (nimimerkki)

Mitä teette kun esim ruuan/sähkön hinta nousee 2000% nykyisestä koska vapaassa markkinataloudessa voi tehdä niin?..miten selitätte etteikö tämä olisi mahdollista?
______________________

Mikä estää sen ettei hinnat nouse niin paljoa säädellyssä taloudessa?

Vapaassa markkinataloudessa jos jonkin yksittäisen tuotteen tai tuoteryhmän hinnat alkavat nousta, niin voi olla varma, että silloin tilalle syntyy myös vastaavia tai korvaavia tuotteita jotka puolestaan laskevat hintaa.

Toki jos esim. viljan sato on huono, niin se kai on silloin huono riippumatta siitä mikä talousjärjestelmä on käytössä.

Pökötti (nimimerkki)

kovin on hepposet selitykset..säädellyssä taloudessa on se säätely..

Vieras (nimimerkki)

kovin on hepposet selitykset..säädellyssä taloudessa on se säätely..
_____________

Olihan neuvostoliitossakin musta pörssi joka oli suoraa seurausta hintasääntelustä. Eipä halpa hinta paljoa lämmitä jos hyllyt ovat tyhjiä.

Torsti Virtanen

Täysin vapaita markkinoita ei ole olemassakaan, koska ihminen ei voi aina päättää, että ostaako vaiko eikö osta, koska kyse voi olla elämästä ja kuolemasta. Tällöin pitää olla olemassa väkivaltakoneisto, joka pakottaa myyjän myymään.

Ajatellaan vaikkapa hengenhätään liittyviä palveluita. Ihminen joutuu onnettomuuteen ja vuotaa verta niin pahasti, että se todennäköisesti johtaa kuolemaan. Paikalle sattuu bisnesmies, joka alkaa hieromaan uhrin kanssa kauppoja. Bisnesmies lupaa auttaa hädässä, jos saa vastineeksi tuon vertavuotavan henkilön koko omaisuuden. Valtiovaltahan ei saa puuttua tähän kaupankäyntitapahtumaan, koska se muutoin rikkoisi vapaan kaupan periaatetta.

Samoin kaikenlaiset rajalliset, mutta elintärkeät luonnonvarat, johon et ottanut viimeksi kantaa:

Jos siis jostain syystä kaikki juomakelpoinen vesi päätyisi yksityisomistukseen eikä muuta vaihtoehtoa olisi, niin vedestä riippuvaiset ihmiset eivät olisi mielestäsi oikeutettuja väkivalloin ottamaan vettä yhteiskäyttöön?

Tai jos kaikki saaren viljelymaa päätyisi pienen piirin yksityisomistukseen, niin tämän jälkeen torpparit saavat tyytyä orjan rooliin - koska se olisi vapaan kaupan periaatteen mukaista?

Kannatan toki vapaampaa kauppaa, mutta ns. libertaarinen tai anarkokapitalistinen yhteiskuntamalli ei toimi kaikkien näkökulmasta kovinkaan mukavasti, koska osa ihmisistä on yksinkertaisesti liian vajaaälyisiä pitämään huolta itsestään ja läheisistään.

Toimituksen poiminnat