Vetoomus: Olisiko aika lopettaa hössötys tuloeroista?

Tuloerot puhuttavat suomalaisia. Useimmilla on mielipide aiheesta mutta oletko koskaan ajatellut mistä tuloeroissa on todella kysymys? Ovatko tuloerot todellakin huono asia?

 

Me allekirjoittaneet kansanedustajaehdokkaat väitämme, että tuloerot ovat elintärkeitä toimivalle yhteiskunnalle ja tärkeintä on tuloerojen muodostuminen oikeudenmukaisesti. Keskustelu tuloeroista vie mielestämme ihmisten huomioita pois tärkeistä asioista, kuten työttömyydestä ja siitä johtuvasta köyhyydestä.


Mitä jos tuloeroja ei olisi?
Ajatellaan ensin Suomea, missä progressiivinen verotus olisi niin korkea ja jyrkkä, että tuloeroja ei olisi käytännössä lainkaan. Jos tuloeroja ei olisi, tällöin esimerkiksi kirurgi saisi yhtä suurta nettopalkkaa mitä taksikuski. Tämä tuhoaisi yhteiskuntamme, koska suuri osa vaativien ammattien harjoittajista muuttaisi ulkomaille parempien palkkojen vuoksi ja yhä harvempi nuori jaksaisi nähdä vaivaa ja opiskella vaativaa ammattia mikäli helpommassa työssä saisi käytännössä katsoen saman palkan.

 

Yhteiskunnan tuottavuus laskisi, vaativiin ammatteihin olisi yhä vaikeampi saada työntekijöitä ja Suomi tulisi yhä riippuvaisemmaksi ulkomaalaisista tuotteista ja palveluista. Jos tuloeroja ei olisi, kaikki suomalaiset eivät suinkaan tulisi yhtä rikkaiksi mitä nykyiset rikkaat, vaan kaikki suomalaiset tulisivat yhtä köyhiksi mitä nykyiset köyhät.

 

Samasta työstä ei pidä saada samaa palkkaa
Lienee siis hyväksyttävää, että eri alan ammattilaiset saavat eri suuruista palkkaa. Mutta tulisiko saman työn tekijöiden saada samaa palkkaa?

 

Ajatellaan jälleen Suomea, tuloerot olisivat sallittuja mutta kaikkien on saatava samasta työstä sama palkka. Tämä saattaa jälleen kuulostaa aluksi oikeudenmukaiselta ja ihanteelliselta yhteiskunnalta mutta jälleen ensivaikutelma on väärä.

 

Mikäli samasta työstä saa saman palkan, tämä tarkoittaisi, että ahkerasti ja hyvin töitä tekevän ihmisen tulisi saada täsmälleen samaa palkkaa mitä laiskasti ja vähemmän huolellisesti töitä tekevän ihmisen. Ensinnäkään tämä ei olisi oikeudenmukaista ja toisekseen, myös tämä tuhoaisi hiljalleen koko yhteiskunnan, koska ahkerasti ja hyvin töitään tekeviä ihmisiä ei palkittaisi suuremmalla palkalla.

 

Emme tietenkään väitä, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja ahkerasti vain rahan vuoksi. Mutta väitämme, että pitkällä aikavälillä mikäli osaa ihmisistä palkitaan taloudellisesti hyvästä työstä, ja toista osaa ihmisistä ei palkita, ensin mainittu ryhmä tulee panostamaan enemmän aikaa ja mielenkiintoa työhönsä. Useimmat ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Mutta mikäli tähän lisätään vielä taloudellinen motiivi, yhä useampi todellakin tekee työnsä paremmin.


Tuloeroja siis tarvitaan
Yhteiskunta ei voi toimia ilman tuloeroja, kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat. Joten tärkein kysymys kuuluukin: minkälainen määrä tuloeroja olisi sopiva ja oikeudenmukainen?
Tuloerojen oikeudenmukainen asettuminen voidaan saavuttaa kahdella tavalla:

1. Päättäjät määrittelevät kuinka suuria tuloerot saavat olla ja he käyttävät progressiivista verotusta tuloerojen tasaamiseksi.

2. Ihmiset päättävät keskenään mikä on oikeudenmukainen määrä tuloeroja.


Useimmat suomalaiset poliitikot kannattavat luonnollisesti ensimmäistä vaihtoehtoa ja puhuvat vain siitä. Tämä vaihtoehto turmiollinen suomalaisten hyvinvoinnille monesta syystä. Tärkeimpiä syitä ovat korkean progression lisäämä byrokratia, työttömyys sekä taloudellisen motiivin heikentyminen.

 

Yleinen harhaluulo on, että rikkaita voidaan verottaa ilman, että se vaikuttaa ns. tavallisiin ihmisiin. Tämä on kuitenkin myytti, sillä rikkaat eivät suinkaan pidä varallisuuttaan kirjaimellisesti tyynyn alla vaan he sijoittavat sitä muita aktiivisemmin. Näiden sijoitusten avulla Suomeen rakennetaan uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia. Toisin sanoen, suurituloisten korkea veroaste itse asiassa laskee keskituloisten työntekijöiden palkkoja! [1]

 

Tämän lisäksi, progressiivisen verotuksen käyttäminen tuloerojen tasaamiseen tarkoittaa askelta kohti suunnitelmataloutta. Tämä olisi erittäin vaarallinen kehityssuunta, koska siihen liittyisi kaikki suunnitelmatalouteen liittyvät ongelmat. Yksi selkeä ongelma on se, että mitä jos viisaat poliitikkomme tekisivät väärän ratkaisun ja määrittävät progressioasteen liian jyrkäksi? Ajatellaan, että he päättäisivät, että leipurien on oikeudenmukaista saada 10% suurempaa tuntipalkkaa mitä puhelinmyyjä. Mikäli tämä tuntipalkka on leipurien mielestä liian pieni, yhä harvempi nuori enää hakutuisi alalle ja olemassaolevat leipurit vaihtaisivat alaa. Tämän seurauksena koko ammattikunta saattaisi kadota Suomesta ja olisimme ulkomailta tuodun leivän varassa. Tämä todennäköisesti nostaisi hintoja ja rajoittaisi valikoimaa. Mikäli leipurien tuntipalkaksi päätettäisiin sen sijaan liian suuri summa, yhä harvemmalla asiakkaalla olisi varaa enää ostaa leipää, koska leipurien liian suuren palkat tulisi tietysti lopulta kattaa leivän hinnan korotuksilla.

Tavallisten ihmisten tulee voida päättää tuloeroista, ei poliitikkojen
Me, tämän vetoomuksen allekirjoittaneet olemme sitä mieltä, että ihmisten tulisi saada itse päättää keskenään mikä on oikeudenmukainen määrä tuloeroja. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsemme vähemmän poliitikkojen puuttumista ihmisten elämään ja enemmän vapautta. Me emme tarvitse poliitikkoja ja virkamiehiä määrittelemään kuinka paljon leipurin, kirurgin tai taksikuskin tulee saada palkkaa. Me haluamme päättää sen itse!
Markkinataloudessa meillä kuluttajilla olisi suurempi vapaus valita eri palveluntarjoajien väliltä. Tällöin tuloeroiksi muodostuisivat ne, mitä kansan enemmistö pitää oikeudenmukaisina.

 

Markkinataloudessa tuloeroista päättäisivät kuluttajat, Suomen kaltaisessa sekataloudessa tuloeroista päättävät poliitikot.

 

Etkö itse työntekijänä haluaisi, että jos teet työsi hyvin, saat parempaa palkkaa?

Etkö itse kuluttajana haluaisi, että sinua hyvin palvelevaa työntekijää palkitaan suuremmalla palkalla mitä sinua huonosti palvelevaa työntekijää?

Pienten tuloerojen maissa ihmiset elävät pisimpään - ja jäätelö aiheuttaa hukkumiskuolemia
Jos kaikki Suomen miljonäärit muuttaisivat ulkomaille, Suomen tuloerojen määrä laskisi merkittävästi. Mutta tarkoittaisiko tämä sitä, että Suomesta tulisi parempi maa elää? Ei tietenkään. Miljonäärien mukana Suomesta katoaisi myös suuri määrä verotuloja, ostovoimaa ja pääomia, mitkä hyödyttävät meitä kaikkia.

 

Toisin sanoen, tuloerojen väheneminen itsessään ei automaattisesti tarkoita hyvinvoinnin lisääntymistä.

 

Usein väitetään, että tuloerot liittyisivät läheisesti ihmisten terveyteen ja elinikään. Maat missä on pienet tuloerot, ihmiset elävät pidempään ja terveempinä. Todellisuudessa kyse on tilastollisesta harhasta, mikä on kumottu useissa tutkimuksissa. [2]

 

Maiden välisiä tuloeroja vertailemalla voi löytää monenlaisia asioita, riippuen mitä maita ja mitä tuloeron mittaria on käyttänyt. Esimerkiksi Singaporessa on varsin suuret tuloerot ja Japanissa varsin pienet mutta silti maissa on hyvin vastaava määrä hyvinvointia usean eri mittarin mukaan. [3, 4]

 

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?
Usein kuultu väite on, että Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämä on kuitenkin myytti. Esimerkiksi vuosina 1995 - 2007 Suomessa pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75%. [5]

Toisin sanoen, rikkaat ovat rikastuneet mutta niin ovat myös köyhät. Ja väestönosien tulotasoja vertailtaessa ei oteta millään tavalla huomioon ihmisten liikumista eri tasolta toiselle. Esimerkiksi vuonna 1995 pienituloisten kymmenyksen joukossa olevat ihmiset eivät suurimmaksi osaksi ole enää pienituloisia vuonna 2007, koska he ovat kasvattaneet tulojaan ja siirtyneet korkeammalle tulotasolle.


Köyhyys on ongelma, eivät tuloerot
Tuloerojen sijaan meidän mielestä pitäisi puhua köyhyydestä. Köyhyys johtuu Suomessa ensisijaisesti työttömyydestä. [5]
Työttömyys johtuu ensisijaisesti korkeasta sääntelyn ja verotuksen määrästä.


Poliitikot aiheuttavat työttömyyden, eivät markkinat
Poliitikot eivät voi luoda työpaikkoja, se on mahdotonta. Ainoa tapa millä poliitikot yrittävät luoda työpaikkoja on verovarojen siirtäminen alalta toiselle. Luonnollisesti poliitikot ylpeänä kertovat kuinka monta uutta työpaikkaa syntyi alalle, mihin he antoivat lisää tukirahoja. Mutta he eivät kerro niistä työpaikoista, mitkä katoavat alalta mistä verorahat otettiin.

Verorahojen siirtäminen alalta toiselle on yksi tempputyöllistämisen muoto, toinen on verojen korottaminen ja näiden rahojen käyttäminen työllistämiseen. Myöskään tämä tapa ei todellisuudessa luo työllisyyttä, koska verojen nostaminen laskee ihmisten ostovoimaa. Aina kun verot nousevat, ihmisillä on varaa ostaa yhä vähemmän tuotteita ja palveluita.

Aina kun päättäjät puhuvat työllistämispaketeista he tarkoittavat, että he käyttävät sinun verorahojasi ja päättävät sinun puolestasi minkälaisia yrityksiä niillä tuetaan. Etkö ennemmin haluaisi itse päättää minkälaisia yrityksiä tuet? Haluaisitko itse antaa verorahasi suuryritykselle vai pienelle lähiseutusi yritykselle?

Meidän ratkaisu työttömyyteen on sama, mitä tuloeroihin: ihmisten päätäntävallan lisääminen omista asioistaan. Me emme tarvitse lisää lakeja, veroprogressiota ja byrokratiaa. Me tarvitsemme lisää vapautta ja vähemmän veroja!

 

Vetoomus tuloerohössötyksen lopettamiseksi löytyy osoitteesta http://www.tuloerot.fi/

Tämän blogitekstin kirjoitushetkellä 11 kansanedustajaehdokasta on allekirjoittanut vetoomuksen.

 

Lähteet

1. Interventionism: An Economic Analysis - Ludwig von Mises

2. Health and Economic Inequality - Andrew Leigh, Christopher Jencks, Timothy M. Smeeding, in "The Oxford Handbook of Economic Inequality (2009)"

3. Wikipedia: Singapore

4. Wikipedia: Japan

5. Tilastokeskus: tuloerot Suomessa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (104 kommenttia)

Dari-anne Suomalainen

Kaikki riippuu siitä mikä on ihmisen henkinen tila, jos hänen päämotiivinsa tehdä jotakin on raha, niin silloin ehkä tuloerojen on pakko olla olemassa. Tuloerot voivat kannustaa opiskelemaan vaikka lääkäriksi.

Jos ihminen olisi niin kehittynyt henkisesti, että ymmärtäisi olemassaolonsa merkityksen toisella tavalla, raha menettäisi arvonsa hänen elämässään, myös työn laatu ja vastuu tekemisistä muuttuisivat toisiin mittasuhteisiin.

Olla olemassa muita varten on liian kaukana tämän ajan ihmisten ajattelutavasta, me olemme sieluttomia robotteja ja ulkoisia arvottajia.

Muinoin esim. lääkärit opiskelivat auttaakseen ihmisiä ja ala kiinnosti muista syistä kuin elanto tai ulkoinen palkitseminen. Lääkäreitä myös kunnioitettiin eri syistä kuin sen takia, että ovat rikastuneet ja heillä on suuri tuloero.

Me olemme unohtaneet niin paljon hienoja arvoja ja asenteita.

Touko Apajalahti

Keskimäärin kuitenkin pienten tuloerojen maissa asiat ovat paremmin kuin suurten tuloerojen maissa. Pienten tuloerojen maissa rikkaillakin menee paremmin kuin suurten tuloerojen maissa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Ja keskimäärin jäätelöiden myynnin kasvu tarkoittaa hukkumiskuolemien määrän kasvua.

Touko Apajalahti

Ja näille on helposti löytyvä yhteys: kesä.

Tuloeroilla on vahva korrelaatio hyvin monien yhteiskunnallisten haittojen kanssa. Vaihtoehtoisten selitysten on pystyttävä myös selittämään nämä korrelaatiot, eli löytämään taustalla oleva yhdistävä tekijä. Lisää: http://www.equalitytrust.org.uk/why/evidence/frequ...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Touko Apajalahti: "Ja näille on helposti löytyvä yhteys: kesä."

Ja suurten tuloerojen maille ja tuloerot poistamaan pyrkineille maille on myös helposti löytyvä yhteys: kansalaisten elämää sääntelevä ja merkittävissä määrin vapautta rajoittava vahva valtio.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Tuloeroilla on vahva korrelaatio hyvin monien yhteiskunnallisten haittojen kanssa. Vaihtoehtoisten selitysten on pystyttävä myös selittämään nämä korrelaatiot, eli löytämään taustalla oleva yhdistävä tekijä. Lisää: http://www.equalitytrust.org.uk/why/evidence/frequ.....

Kyseinen equalitytrust-sivusto käyttää lähteenään pseudotieteellistä The Spirit Level -kirjaa.

Kyseinen kirja on yksinkertaisesti sanottuna täysin poliittisesti värittynyt propagandateos millä ei ole mitään tekemistä tieteen tai faktojen kanssa. Tarkemmat perustelut voi lukea vaikka: http://liberalismi.net/wiki/The_Spirit_Level

Touko Apajalahti

Mielestäni kirja oli varsin hyvin lähteytetty ja lähteet pitkälti vertaisarvioitua tutkimusta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Aivan, mutta kuten Flemming jo totesikin, se ei johdu tuloeroista itsestään vaan siitä, millä keinoin ne tuloerot on aikaansaatu. Suurten tuloerojen maat ovat yleensä myös niitä, joissa poliitikoilla on suuri osuus tuloerojen ylläpitämisessä ja kasvattamisessa. Siksi niissä ovat asiat huonommin.

Ja kannattaa myös huomata, että kaikkein huonoimmin olivat asiat maissa, joissa tuloerot yritettiin poistaa kokonaan. Minusta ainakin vaikuttaa selvästi siltä, että kurjuutta eivät aiheuta tuloerot (eikä niiden puutekaan), vaan se, että poliitikot sekaantuvat tavallisten kansalaisten elämään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen
Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Käyhän allekirjoittamassa ;)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Oho, unohtui. Nyt allekirjoitettu.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tuloerot.fi: 223 facebook-tykkäystä alle vuorokaudessa.
Tuloerotkuriin.fi: 236 facebook-tykkäystä kahdessa viikossa.

Toivottavasti tämä tarkoittaa, että vihervasemmiston tuloero-hössötys alkaa jo kyllästyttää ihmisiä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tuloerot.fi:llä alle vuorokaudessa jo 252 fb-tykkäystä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Facebook-tykkäykset jo 433, ehkä 500 menee rikki vielä ennen kuin vuorokausi vetoomuksen julkistuksesta tulee kuluneeksi :)

Toinen Totuus

Kiitos vinkistä. Osallistun pienten tuloerojen puolelle.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Eli kumpi puoli se on? Toinen puoli kannattaa verojen nostamista, toinen puoli kannattaa taloudellista vapautta.

Väittäisin, että molemmat johtavat tuloerojen pienenemiseen nykytilanteeseen verrattuna, taloudellinen vapaus ehkä jopa vielä tehokkaammin.

Markus Lehtipuu

Olen huomannut saman, enkä jaksa kuunnella kitinää tuloeroista.

Kansantaloustiedettä opiskelleena tiedän, että segmentointi on ratkaisu tuloeroihin: sama tuote myydään eri hinnoilla eri segmenteille.

Pienituloinen ostaa saman tuotteen "pirkkatuotteena" kun taas sama tuote myydään 5 kertaa kalliimmalla Stockmannin Herkussa.

Ihmisen on elettävä tulojen mukaan. Rikkaan TÄYTYY ostaa kalliita tuotteita, jotta rikkaalta saadaan rahat pois. Jos rikas köyhäilee Alepassa, silloin rikas "ottaa pois köyhiltä", koska hän ei laita omaa rahaansa kiertoon eikä siten työllistä.

Jos rikas "kerskakuluttaa", silloin hän antaa rahansa köyhille, jotka saavat (pienen?) palkkansa kerskakulutuksen tuottamisesta.

Jos rikas köyhäilee, rahat jäävät makaamaan pankkitilille, eikä kukaan saa mitään.

Sama ilmenee Flemmingin alustuksesta: rikkaat investoivat ja luovat työpaikkoja. Onneksi valta ja rikkaus on HAJAUTETTU (Neuvostoliitossa ne oli keskitetty), jolloin kuka tahansa rikastuva saa itse päättää, miten omat rahansa käyttää.

Jos pizzakeisari päättää rakentaa hotelliketjun ja laivayhtiön, silloin meillä on enemmän hotelleja (ja työpaikkoja) ja mahdollisuus päästä Vaasasta Uumajaan.

Jos pizzakeisari olisi verotettu keppikerjäläiseksi, meillä ei olisi hotelliketjua eikä laivayhteyttä vaan todennäköisesti nykyistäkin enemmän elintasopakolaisia ja sosiaalituristeja.

Kauan eläkööt rikkaat ja heidän kerskakulutuksensa!

J. Gagarin

Kirjoituksesi oli kuin suoraan omasta päästäni. Juuri näin olen asioista ajatellut jo vuosikymmenien ajan.

Onneksi nyt näyttää siltä, että ilmoille on uskaltautunut sellaisiakin politiikkaan mukaan pyrkiviä tahoja, jotka avoimesti puolustavat tasaprosenttista tuloveroa, kenties ensimäisenä askeleena tuloverojen poistamiseksi kokonaan. Tällainen avaus on omiaan muuttamaan yhteiskunnassa vallitsevaa ajatusmaailmaa vähitellen.

Yltiöpäisen ansiotuloveroprogression loiventamisen tarve on Suomessa kuitenkin niin kiireellinen asia, että meillä ei ole varaa odotella vaikkapa piraattipuolueen jäsenten huhuilujen verkkaista tarttumista varsinaisten päätöstentekijöiden ajatteluun, vaan juuri tällä hetkellä katson tärkeämmäksi äänestää sellaista tahoa, joka todellisuudessa varmasti pääsee asioihin painokkaasti vaikuttamaan ja joka on taipuvainen loiventamaan ansiotuloveroprogressiota, mikä poliittisen "viisauden" huomioiden tarkoittaa sitä, että ilmaisu kuuluu "työn tekemisen verotuksen lieventäminen".

Toivottavasti kokoomusnuoret edes pitävät pintansa puolueessaan ja pystyvät muuttamaan puolueensa linjaa tässä mielessä radikaalimmaksi.

Markus Lehtipuu

Kannatan silti progressiota.

20% 2000e tuloista jättää 1600e käteen.

50% 10000e tuloista jättää 5000e käteen.

Mieluummin otan 5000 käteen kuin 1600.

J. Gagarin

Jokainen ottaa varmaan mieluummin 5000 käteen kuin 1600, mutta miksi kannatat progressiota? Eihän juuri koskaan kukaan ole rahaa ilmaiseksi jakamassa, vaan sinun on tehtävä työtä sen tienaamiseksi.

Jos siis kaivat ojaa saaden siitä kymmenen euroa metriltä, niin kaksisataa metriä kuukaudessa kaivaessasi saat 2000 euroa miinus verot. Jos kaivat kilometrin kuukaudessa, niin saat siitä 10.000 euroa miinus verot. Ne ylimääräiset matkat, jotka ahkera työmies on kaivanut siihen laiskempaan verrattuna, ovat vähintäänkin yhtä paljon hikikarpaloita ja känsiä sukeuttavia metrejä ja työtunteja kuin se ensimmäinenkin 200 metriä. Minun oikeustajuni ei ymmärrä miksi niistä lisämetreistä pitäisi verottaa rankemmin.

Kerro minulle se!

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ja, kyllä, pitää olla mahdollisuus vaurastua, mutta kuitenkin niin, että köyhät eivät sen vuoksi köyhdy lisää.

Markkinataloudessa yhden rikkaus ei ole poissa toisilta, vaan yhden varallisuus hyödyttää kaikkia muita esimerkiksi sijoitusten ja kulutuksen kautta.

>Yrittäjiä tarvitaan, ja pk-yritteliäisyyttä kiusaamasta on byrokratiaa karsittava. Monikansalliset suuryritykset sen sijaan tarvitsevat suitsimista, että maailma ei joudu tyystin (ellei ole jo) suuryritysten valtaan.

Juuri sekatalous ja sosialismi antavat suuryrityksille vallan, markkinatalouden ja ihmisten taloudellisen vapauden lisääminen vähentäisi suuryritysten valtaa.

Markus Lehtipuu

Työnantaja maksaa verot.

Jos työnantajalla on vähän liikaa rahaa, se voi päättää maksaa työntekijälle (tai esim. itselleen) vaikka 100000e kuukaudessa.

Koska työantaja maksaa palkat, se maksaa myös verot.

Jos firma saa "windfall"-tyyppistä tuloa, sen kannattaa laittaa raha omaan taskuun tai työntekijöiden taskuun. Niinpä se maksaa kohtuuttoman ylisuurta palkkaa.

ONNEKSI on progressio, joka jakaa tämän ylisuuren palkan valtion kanssa. Veronmaksu on aina työnantajan ja verottajan välinen vääntö.

Minun mielestäni Nalle Walroos ei oikeasti ole oikeutettu 250000e vuosittaiseen maataloustukeen eikä yritysjohtaja 1milj. vuosipaikkaan.

Progression ansiosta valtio saa 50% yritysjohtajan kohtuuttomasta palkasta, ja yritysjohtaja itse saa 500000e puhtaana käteen. Sekin on kohtuutonta, mutta mielestäni yritysjohtajan täytyy tyytyä puoleen miljoonaan.

Vielä kohtuuttomampaa on se, että 10000e vuosituloista pitää luovuttaa vielä joitakin satasia pois.

Progressio on yhteiskunnan pelastus. Mutta sen tulee olla kannustava ja oikeudenmukainen. Ruotsin kaltainen progressio on maantieryöstöä.

J. Gagarin

Ensinnäkin Ruotsin ansiotuleveroprogression nykyään Suomen loivempi. Juuri missään muualla ei keskituloisten marginaalivero "kiitos" suurituloisten korkean veroprosentin ole niin korkea kuin Suomessa.
Progression jyrkkyys on siis Suomssa todellinen ja ensisijainen ongelma, mikä pitää korjata.

Mutta tuo pähkäily työnantajasta verojen maksajana ja wind fall -voitoista y.m. ei mitenkään lohduta sitä kuvailemaani ojankaivajaa ja hänen ansiomahdollisuuksiaan. Firma on valmis maksamaan hänelle joka metristä saman summan, mutta nimenomaan verottaja on eri mieltä.

Ei pidä sortaa valtaosaa Suomen kansasta vain siksi, että on olemassa muutamia yritysjohtajia, jotka ansaitsevat enemmän kuin peruskansalaisen mielestä "tarvitsee" ansaita. Sellainen ajatelumalli perustuu juuri siihen perisuomalaieen kateuteen ja näköalattomuuteen, josta tulee päästä eroon.

Markus Lehtipuu

Kyllä valtiolla pitää olla rahaa. Progressio on ainoa keino varmistaa

- riittävät verotulot

- oikeudenmukaisuus

- maksukykyinen maksaa, maksukyvytön ei

- ylisuurista tuloista saadaan ylisuuret verot valtiolle

Veroja tulee vähentää, mutta progressiosta en luopuisi.

Se johtuu siitä, että vaikka veroprosentti olisi 50% (minusta tuo olisi hyvä katto), miljoonasta jää edelleenkin käteen 500000e.

Ja vaikka 1500e kuuukausituloista otettaisiin 0%, ei se tulo siitä nouse mihinkään.

En ole kateellinen vaan pragmaatikko ja realisti.

Ja jos joku tienaa 350 miljoonaa vuodessa, minusta 175 miljoonaa euroa TÄYTYY riittää elämiseen vuodessa. Ei se noin paljon tienaava OIKEASTI tarvitse enempää, mutta valtio tarvitsee nuo verotulot.

Ja sen verran toki myönnän, että kohtuuton progressio pitääkin korjata.

If it IS broken, then fix it.

J. Gagarin

Ansiotuloverojen osuus valtion kokonaisverokertymästä ei ole oleellinen.
Siksi progression ylläpito puhumattakaan sen jyrkentämisestä ei ole perusteltavissa valtion verokertymän kannalta. Siltä kannalta katsottuna nimenomaan voisi pienentää suurituloisten verotusta, koska heitä on siinä määrin vähän, ettei heidän maksamillaan veroilla ole sitäkään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen ja maksukykyisyyteen, niin viittaan edelleen siihen ojankaivajaan, jonka otin esimerkiksi.

Nuo esimerkkisi "ylisuurista" tuloista ja siitä mitä "tarvitsee elämiseen" ovat sellaisia rivikansalaisen ajatusmaailmaan uppoavia esimerkkejä, joissa ei oteta huomioon sitä, että tuloilla tehdään paljon muutakin kuin "eletään". Nillä voi investoida uusiin työpaikkoihin, niillä voi harjoittaa filantrofiaa, niitä voi kerryttää tulevien sukupolvien varallisuudeksi j.n.e.

Verotus on itse asiassa sosialismia. Varsinkin, jos puhutaan omaisuusverotuksesta, jota monet nykyään peräänkuuluttavat palautettavaksi. Omaisuusvero on aivan puhdasta sosialismia eli riistoa. Siinä riistetään jopa tulottomilta varallisuuden haltijoilta, jotka joutuvat siis realisoimaan omaisuuttaan maksaakseen verot.

Toinen Totuus

"Veroja tulee vähentää, mutta progressiosta en luopuisi."

Juuri näin.

Toinen Totuus

"Markkinataloudessa yhden rikkaus ei ole poissa toisilta, vaan yhden varallisuus hyödyttää kaikkia muita esimerkiksi sijoitusten ja kulutuksen kautta."

Miten on sitten mahdollista, että mitä vähemmän palkkaa yrittäjä maksaa työntekijälleen, sitä enemmän hänelle jää itselleen. Eikö tässä juuri tapahdu niin? Mitä kautta hänen kulutuksensa hyödyttää tavallista työntekijää? Ei mitenkään, koska ainut raha, jonka työntekijä saa tulee tämän yrittäjän kautta. Yrittäjän maksamat verothan menevät tukina niille, jotka eivät ole töissä ollenkaan.

Sitä paitsi rahaa on aina kierrossa tietty määrä, joten se on aivan sama kenellä se raha on. Pienituloisen raha hyödyttää kaikkia aivan samalla tavalla kuin suurituloisenkin. Ei se rahan arvo siitä miksikään muutu. Päinvastoin, köyhälle raha on arvokkaampaa. Rikas voi heittää kolikolla vaikka vesilintua, ei se hänelle mitään merkitse.

Dari-anne Suomalainen

Työttömyyttä ei voi vähentää, lisääntyvä automaatio pitää siitä huolen.

Lisäksi ihmiset ovat peliriippuvuuden koukussa, niin sijoitustoiminnassa kuin pörssikaupassa, koko rahamaailmassa. Se on uskonto, jonka autuaaksi tekevää vaikutusta perustellaan hyvinvoinilla ja taloudellisella kasvulla.

Se tulee kuitenkin romahtamaan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Työttömyyttä ei voi vähentää, lisääntyvä automaatio pitää siitä huolen.

Automaatio ei lisää työttömyyttä vaan ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi autonvalmistus oli 1900-luvun alussa lähes täysin käsityötä, automaatiota ei ollut käytössä juuri lainkaan. Nykypäivän autonvalmistus on yksi pisimmille automatisoiduista aloista, silti autoteollisuus työllistää tänäpäivänä huomattavasti enemmän ihmisiä mitä 1900-luvun lopussa.

Alati kasvava työttömyys ei johdu automaatiosta vaan sosialismista, mihin käytännössä katsoen kaikki länsimaat ovat ajautuneet viime vuosisadalla.

Toinen Totuus

"Alati kasvava työttömyys ei johdu automaatiosta vaan sosialismista, mihin käytännössä katsoen kaikki länsimaat ovat ajautuneet viime vuosisadalla."

Kyllä se on kapitalismi eikä sosialismi, joka aiheuttaa työttömyyttä. Kapitalistisella periaatteella työntekijöistä halutaan päästä mahdollisimman tehokkaasti eroon, koska työntekijä on suurin yksittäinen kulu eli kapitalistin sanavarastoa käyttäen "tappio". Kapitalistihan ajattelee vain rahaa. Häntä ei kiinnosta pätkän vertaa, saako tämä lomautettu tai ulos potkittu työntekijä laskunsa maksettua vai ei. Jos automaatio on halvempaa tai leikkauksilla saa parempia taloudellisia tuloksia, näin myös toimitaan. Jos Kiinassa on halvempaa työvoimaa, tuotanto siirretään sinne. Pääasia että itselle jää enemmän.

Vain valtiot ovat siirtyneet sosialistisemmiksi, yrittäjät valitettavasti eivät ole. Tästä syystä valtion ja yrityksen arvot eivät kohtaa, joten mitään parannusta ei tapahdu. Valtio on sosialistinen siksi, että se edustaa tavallista ihmistä (ei pelkästään yrittäjiä), joka haluaa itselleen parempia oikeuksia.

Huomaatko: En siis sano että sosialismi vähentäisi työttömyyttä, vaan sanon että kapitalismi lisää sitä. Sosialistisen valtion etuna on kuitenkin se, että kaikki saavat edes siedetäävän elintason. Kapitalistisessa järjestelmässä liian moni jää hyvinvoinnin ulkopuolelle. Se ei ole humaani järjestelmä.

J. Gagarin

1900-luvun alkuvuosikymmeniltä aina tähän päivään asti voidaan havaita, että työllisyysaste on noussut suurin piirtein käsi kädessä automaation ja teknologisen kehityksen kanssa. Suomessakin vielä 60-luvulla suurin osa aikuisista naisista oli kotirouvia, kun nykyään puolestaan heistä 85% on työelämässä.

Tehokain keino työttömyyden vähentämiseksi olisi toimentulotuesta ja valtion maksamista työttömyyskorvauksista luopuminen. Työttömyys todennäköisesti puolittuisi muutamassa viikossa ja jatkaisi alenemistaan sen jälkeenkin.

Markus Lehtipuu

Tämän allekirjoitan. Tosin tuon pitää olla hallittu ohjelma, koska tuohon mennään hallitsemattomasti, jos nykymeno jatkuu.

Dari-anne Suomalainen

Riippuu siitä, millä hyvinvointia mitataan.

Mitä vikaa on kotirouvissa, ennen arvostettiin lasten kasvatusta ja äidit osaavat sen parhaiten.

Kommunismista meille jäivät lastentarhat ja päiväkodit, joiden seurauksena lapset käyvät ainoastaan nukkumassa kotoja ja päivät menevät suuressa hälinässä ja vieraiden hoidossa, joissa ei hiljaisuudelle ja mietiskelylle juuri sijaa jää.

Elämä opettaa äänettömmästi ja se vaatii pelkkää olemista ja pohdiskelua myös lapsesta alkaen, muuten lapsista kasvaa irrallisia, paikasta toiseen pomppivia tyhjäpäitä, jolle hiljaisuus on kauhistus ja sitä on paettava ties mihin, tai päätettävä päivänsä kun tarkoitus on hukassa.

Ilkka Järvelä

Minusta tämä blogikirjoitus oli heikohko siksi että siinä kärjistettiin liikaa. Siis ikäänkuin tuloerojen pienentämistä kannattavan mielestä kaikista töistä olisi maksettava sama palkka taikka verotuksen ja tulonsiirtojen avulla tuloerot olisi poistettava kokonaan. Kannatan progressiivista tuloverotusta jopa niin että nykytilanteessa hyvätuloisten progressiota voisi kiristää mutta en silti kannata sitä että nettoansioissa ei saisi olla eroja.

Teoriatasolla minulla ei ole mitään sitä vastaan vaikka hyvätuloisten käteen jäisi enemmän kuin nyt jää. Mielestäni tilanne on kuitenkin se että veroja on kerättävä joku tietty määrä jotta voidaan turvata tietyt palvelut. Ja kun veroja kerätään, on mietittävä tarkoin miten verotus hoidetaan ja minun valintaani kuuluu progressiivinen tuloverotus. Jos tingitään tuosta, korvaukseksi veroja on kerättävä enemmän jostakin muusta kohteesta.

Ja en ole Vasemmistoliittolainen enkä Vihreä. Ikikuuna päivänä en antaisi ääntäni kummallekaan noista puolueista ja toivon ettei kukaan muukaan anna. Noiden puolueiden politiikalla olomme vain kurjistuvat.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Minusta tämä blogikirjoitus oli heikohko siksi että siinä kärjistettiin liikaa. Siis ikäänkuin tuloerojen pienentämistä kannattavan mielestä kaikista töistä olisi maksettava sama palkka taikka verotuksen ja tulonsiirtojen avulla tuloerot olisi poistettava kokonaan.

En tarkoita tätä. Asiaa käsitellessä pitää minusta käsitellä kaikki näkökulmat, näkökulmia tuloeroihin on lähtökohtaisesti kaksi: meillä ei saa olla lainkaan tuloeroja tai meillä saa olla tuloeroja. Käsittelin ensin tapauksen, että tuloeroja ei olisi lainkaan.

Tämän jälkeen ainoaksi järkväksi vaihtoehdoksi mielestäni jää se, että tuloeroja saa tai oikeastaan pitää olla. Tällöin syntyy näkökulmaksi se, että kuka tuloerot saa määrätä: päättäjät vai ihmiset keskenään. Näistä kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen on minusta selvästi parempi vaihtoehto.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Olen koko pitkän elämäni yrittänyt ymmärtää suhteellisuusteoriaa, psykoanalyysia ja Wittgensteinin tiedonfilosofiaa.

Minulla ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi rahaa jotta olisin päässyt päämäärääni. Ehkä olisi pitänyt tavoitella suurempia tuloja ja hyväksyä tuloerot.

Einsteinin työ jäi kesken. Nyt tiedän mistä se johtui. Kun häneltä Princetonissa kysyttiin mitä hän haluaisi palkaksi, hänen laskelmansa päätyi kymmenen kertaa pienempään summaan kuin se mitä yliopisto oli heti aluksi hänelle tarjoamassa.

Freud sai armopaloja mesenaateilta. Hänen olisi ehkä pitänyt pyytää enemmän. Yliopistollista professuuriahan hänelle ei myönnetty. Tosin sitä harkittiin, koska hän oli Wienille matkailuvaltti. Jos Freud olisi ollut hieman ahneempi, hän olisi kaupaallistanut sanomaansa sopivasti jotta hän olisi ansainnut paremmin.

Wittgenstein oli terästehtailijan poika, perhe Euroopan rikkaimpia. Nyt tiedän miksi hänenkin intohimoinen ja epätoivoinen tiedonfilosofinen harrastuksensa jäi kesken. Hän lahjoitti pois perintönsä, koska koki sen estävän hyvää ajattelua. Hän ei siis totisesti ymmärtänyt tuloeroista mitään. Tyhmä mies, Flemmingin viisaiden oppien mukaan.

Kyllä tuloerot ovat ihana asia. Sääli etteivät kaikki niiden hienouden päälle ymmärrä. No, eihän kaikilta voi vaatia älyä, eläytymiskykyä, eikä tietoa.

Markus Lehtipuu

Hössötystä.

Tuosta juuri pitäisi päästä eroon.

Tuloeroista hössöttävät paljastavat katkeruutensa ja rahanahneutensa.

Jostakin syystä ahneudesta muita syyttävät vasemmistopopulistit ovat ensimmäisenä vaatimassa itselleen lisää liksaa. Pata kattilaa soimaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Mikä kommenttini tiedollisesta sisällöstä ei pidä paikkaansa? Mikä siinä on hösstystä?

Missä näet katkeruutta ja rahanahneutta? Ketä vasemmistopopulistia tarkoitat? Oliko Einstein sellainen? Onko hän, Freud tai Wittgenstein ollut jossain vaiheessa vaatimassa itselleen lisää liksaa? Kuka on?

Silmälasit, Markus. Linssisi taitavat olla liian paksut. Et enää näe maailmaa oikein.

Markus Lehtipuu
Dari-anne Suomalainen

Oikkonen

Vautsi! ...hieno kirjoitus. :)

Markus Lehtipuu

Haluan vielä korostaa tässä yhteydessä, että alustaja kirjoittaa (brutto-) TULOeroista.

Miksi keskustelu meni verotuksen progressioon?

Ja miksi lentokapteenin tulisi ansaita yhtä vähän kuin vahtimestarin, tai päinvastoin?

J. Gagarin

Eiköhän hän kuitenkin pohjimmiltaan tarkoita nettotuloja. Käsittääkseni kyseinen ehdokas kannattaa myös tasaveroprosenttia.

Jos progressio olisikin kohtuullinen, niin en pitäisi asiaa niin paljon tapetilla. Mutta ongelma on todellinen, ei vain periaatteellinen. He, joita Suomessa pidetään suurituloisina, ovat suurimmaksi osaksi käytännössä keskituloisia, koska suurin osa sellaisista henkilöistä joutuu elättämään myös muita lähimmäisiään ja pitämään yllä tiettyä statusta, joka mahdollistaa hänen tulonsaamisensa. Monen PK-yrityksen toimitusjotajan on välttämätöntä kuulua paikkakunnallaan tiettyihin "piireihin", vaikka ei luontaisesti haluaisikaan. Hän ei voi asua yömajassa tai perheineen kunnan vuokrayksiössä.

Progressiivinen verotus ei siis käytännössä ota huomioon todellista veronmaksukykyä, vaan ainoastaan teoreettisen paperilla lasketun sellaisen.

Markus Lehtipuu

Vastustan nimenomaan hössötystä bruttotuloeroista.

Kauan eläkööt suuret tuloerot bruttotuloissa, jos progressio säilyy.

Tämä on omituinen väite: "Monen PK-yrityksen toimitusjotajan on välttämätöntä kuulua paikkakunnallaan tiettyihin "piireihin", vaikka ei luontaisesti haluaisikaan. Hän ei voi asua yömajassa tai perheineen kunnan vuokrayksiössä."

Voisin omakohtaisesti melkein suuttua, mutta sanottakoon, että käsityksesi PK-yrityksen toimitusjohtajasta on erittäin rajoittunut.

Ilkka Järvelä

Gagarinin tasavero-argumentit ovat aina sellaisia joissa hän keksii keski- ja hyvätuloisille aivan uskottoman määrän säännöllisiä kuukausikuluja ja kertoo kuinka veroprogression takia niistä ei vaan voi selvitä. Josta syystä on otettava käyttöön tasavero. Minä en oikein ikinä ole ymmärtänyt noita perusteita, minusta veroprogressiota ei pidä helpottaa siksi että joku keski- taikka hyvätuloinen ei osaa hoitaa talouttaan. Omaa taloudellista tilannettani tasaveroprosentti helpottaisi olipa prosentti sitten mikä hyvänsä keskusteluissa esiintynyt. Mutta en kannata sitä että veroprosenttiani lasketaan vaan haluan että sitä nostetaan ja samalla helpotetaan huonoiten toimeentulevan osaa. En ole rikas mutta pärjään ja olen valmis tinkimään siitä mitä saan.

Toinen Totuus

"Vastustan nimenomaan hössötystä bruttotuloeroista."

Sama. Mitä sitä turhaan hösöttämään, kunhan verotus on kunnossa ja varmistaa kohtuulliset (lue: paremmat kuin nyt) tulot myös pienipalkkaisille, opiskelijoille sekä työelämän ulkopuolella oleville (syitä edelliseen on monia, ei niistä sen enempää).

Peter Hallberg

Kovin on piraattipainotteiden vetoomus.
Yleistyksiin ei pitäisi sortua. Piraattien kohdalla ei kuitenkaan voi olla välttymättä mielikuvalta, että se, mitä ehdokkaat kipeästi tarvitsevat, on kymmenen vuotta lisää ikää.

Valaiseva esimerkki erään piraattiehdokkaan sivulta:

"... uskon ettei tekijänoikeudet voi mennä yksityisomistuksen edelle."

Mitä tulee vaaliväitteiden sisäiseen ristiriitaisuteen, tämä on ainakin juristin näkökulmasta eräänlainen ennätys.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Peter Hallberg: "Mitä tulee vaaliväitteiden sisäiseen ristiriitaisuteen, tämä on ainakin juristin näkökulmasta eräänlainen ennätys."

Ehtisitkö selventää hieman? Tuo lainaus ei (muistaakseni) ole ainakaan minun omilta sivuiltani, mutta itsekään en kyllä ristiriitaa siinä näe.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ei ihme, ettet näe ristiriitaa, koska ei siinä mitään ristiriitaa ole.

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Selvä. Ollakseen kuitenkin varmaa siitä etteivät nyt sitten niillä, jotka ovat keskitulon yläpuolella onkin oma lehmä ojassa, vaikka puhuvatkin tuloerojen yleisestä "hyödyistä" ehdottaisin että tehdään alkuun vaihtokauppa palkkkauksessa matalatuloisten ja korkeatuloisten välillä.

J. Gagarin

Tarkoitat siis, että kaksisataa metriä ojaa kaivava saa palkan tuhannesta metristä ja tuhat metriä kaivava kahdestasadasta metristä? Vai tarkoitatko, että myös työt pitäisi vaihtaa päikseen?

Markus Lehtipuu

En jaksa edes käsitellä koko ojankaivuuesimerkkiä. Sehän on urakkapalkkausesimerkki!

Kysehän on kuukausipalkasta. Moni ylipalkattu toimitusjohtaja ei käytännössä "kaiva ojaa" ollenkaan.

Yrittäjänä tiedän, että firma ei välttämättä halua tehdä voittoa, vaan siirtää mieluummin rahaa palkkoihin. Kaikki eivät tietenkään ajattele näin, mutta jos firma tekee voittoa, se joutuu maksamaan veroa tuloistaan. Jos se ei tee voittoa, se säilyy (tulo-)VEROVAPAANA*) koko seuraavan vuoden. Niinpä PK-yritykselle voi olla edullisempaa lisätä työntekijöiden palkkaa, vaikka sillä ei ole todellista suhdetta "ojankaivuuseen" eli tehdyn työn määrään.

Kun palkan nosto johtaa progression jyrkkenemiseen, valtio saa sitä kautta ne tulot, mutta toisaalta käteen jää siltikin enemmän rahaa työntekijöille. (Jos ei jää, progressiota pitää tosiaankin keventää).

Kun PK-yrityksissä on tiivis tiimi, ja omistajat tekevät itse työtä, kannattaa aina siirtää voitto palkkoihin, jolloin palkka ei korreloi tehdyn työmäärän kanssa vaan verosuunnittelun kanssa. Toki on toinenkin vaihtoehto: nostaa voitto osinkoina. Silloin kuitenkin koko seuraava vuosi maksetaan ennakkoveroa.*)

*) vero saavutetusta voitosta.

J. Gagarin

"Sehän on urakkapalkkausesimerkki!
Kysehän on kuukausipalkasta"

Miten niin? Kyse on tuloista ja tuloeroista sekä veroprogressiosta ylipäätään. Ei tässä blogikirjoituksessa ole eritelty, että nyt puhutaan vain yhdestä erityisestä tulonsaajaryhmästä, eli kuukausipalkkalaisista.

Vai pitäisikö urakkapalkkaisille olla omat verotaulukkonsa? Hankalaksi menisi.

Ja edelleen olen sitä mieltä, että jonkun mahdollisesti kokema toimitusjohtajan "ylisuuri" palkka ei saa olla syy kansan kurittamiselle yltiöpäisen progression kautta, ei sille ojankaivajalle, ei ahkeralle yrittäjälle, ei ylitöitä paiskiville eikä kenellekään muullekaan.

Peter Hallberg

Siteeraamani ehdokas on Noa Saarelma.

Kyseiset oikeudet eivät voi mennä "toistensa edelle", koska ne ovat riippuvaisia toisistaan. Yhtälailla kuin maa-alueeseen, yksityinen omistus kohdistuu myös tekijänoikeuteen. Jos omistan tekijänoikeuden johonkin teokseen, miten omistusoikeuteni voisi mennä sen edelle?

Tilanne on toinen, jos oikeuden haltijoita ja oikeuden kohteita on useita. Jos minä omistan tekijänoikeuden ja sinä omistat kovalevyn, voivat oikeutemme joutua ristiriitaan. Oletankin, että em. henkilö yrittää sanoa, että jonkin toisen tekijänoikeus ei saa rajoittaa käyttöoikeuttani omistamaani esineeseen. Tämä on tietysti arvokysymys, ja joku voi olla sitä mieltä, ettei tekijänoikeutta edes pitäisi olla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Saarelma yrittää varmaan sanoa, ettei tekijänoikeus ole omistusoikeus, ja että omistusoikeus on kattavampi oikeus kuin tekijänoikeus. Mutta nyt saivarrellaan aiheen vierestä ; )

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Peter Hallberg: "Kyseiset oikeudet eivät voi mennä "toistensa edelle", koska ne ovat riippuvaisia toisistaan."

En näe tai ainakaan ymmärrä tuota riippuvuuttakaan.

"Yhtälailla kuin maa-alueeseen, yksityinen omistus kohdistuu myös tekijänoikeuteen."

Ei kohdistu, jos lähdetään siitä, että vain konkreettisia asioita voi omistaa.

"Jos omistan tekijänoikeuden johonkin teokseen, miten omistusoikeuteni voisi mennä sen edelle?"

Saarelma varmaankin tarkoitti, että vaikka omistaisit tekijänoikeuden johonkin suunnittelemaasi rakennukseen, niin sinulla ei pitäisi olla oikeutta määrätä, saako rakennuksen omistaja maalata sen eri väriseksi kuin sinä olit suunnitellut tai vaikka purkaa koko höskän pois. Hieman laajennettuna myös sitä, että vaikka omistaisit tekijänoikeudet ohjeeseen tuottaa tietyn taajuksisia ääniaaltoja tietyssä rytmissä, niin sinulla ei silti pitäisi olla oikeutta kieltää minua tuottamasta samanlaisia ääniaaltoja omalla nokkahuilullani.

Yllä kuvatun hyväksyminen on (kuten itsekin toteat) tietysti puhtaasti arvovalinta, mutta ei siinä (sen paremmin kuin sen hyväksymättömyydessäkään) mitään ristiriitaa ole.

Peter Hallberg

"Ei kohdistu, jos lähdetään siitä, että vain konkreettisia asioita voi omistaa."

Voimme toki hahmotella tällaisen maailman, mutta tällä hetkellä myös ei-konkreettisia asioita voi omistaa.

"vaikka omistaisit tekijänoikeuden johonkin suunnittelemaasi rakennukseen, niin sinulla ei pitäisi olla oikeutta määrätä, saako rakennuksen omistaja maalata sen eri väriseksi kuin sinä olit suunnitellut tai vaikka purkaa koko höskän pois."

Ei minulla tällaista oikeutta olekaan. Tekijänoikeuslaissa oma pykälänsä, jolla arkkitehdin oikeutta määrätä rakennuksen käytöstä rajoitetaan. Sitä paitsi perin harva asuintalo kuuluu tekijänoikeuden piiriin. Suomeksi sanottuna kuka tahansa voi maalata oman talonsa arkkitehdilta lupaa kysymättä Rakennuksen purkaminen ei mitenkään kajoa tekijänoikeuteen.

Vaikka olenkin monesta asiasta eri mieltä (erityisesti tässä ketjussa esitetystä), ymmärrän kyllä, mistä piraattien tekijänoikeuskritiikki kumpuaa. Argumentaation täsmentämisessä on kylläkin parantamisen varaa. Ongelma on, että koko kysymys on niin abstrakti, että asiallinen keskustelu aiheesta johtaa väistämättä hiuksia halkovaan juristeriaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Peter Hallberg: "Voimme toki hahmotella tällaisen maailman, mutta tällä hetkellä myös ei-konkreettisia asioita voi omistaa."

Totta, mutta ei kai ole mitään ristiriitaista todeta, että niin ei pitäisi olla?

Taneli Voltti

Hyvä kirjoitus Jouni! Tsemppiä toivotellaan Ylivieskasta ek-vaaleihin! :)

Uskallan (ehkä) jollain tasolla olla erimieltä tuloerojen vaikutuksesta ammatinvalintaa kohtaan.

Jos ihan näin ilmoille heittää, miksei lääkärit ja taksikuskit saa samaa palkkaa?

Taksikuski tai renkinsä ajaa noin puolen vuorokauden vuoroja kerralla, saaden käteensä sen verran tuottoa, mitä niistä paristakymmenestä saadusta kyydistä on tullut käteistä, poislukien hulinoivat, poliisiasemalle vietävät juhlijat, tilaukset, joissa ketään ei ole vastassa tai loputtomantuntuiset vinkumiset rahan määrästä, juomisesta/syömisestä auton tiloissa tms. Harvalle taksin ajaminen on kutsumusammatti, jossa viettää koko loppuelämänsä. Useimmille se on pakollinen keino rahoittaa senhetkinen elämänsä, kun ei opintolaina tai sosiaalietuudet maistu.

Lääkäreistä on jo nyt pulaa, varsinkin yleispätevistä terveyskeskuslääkäreistä. Palkka on huonompi kuin erikoistumisella, mutta osaamista vaaditaan yhtälailla. Se on kutsumusammatti, halua auttaa ihmisiä ja vaalia maailman parasta terveydenhoitoa.

Suomalainen insinööri on Euroopan toisiksi halvin, vaikka ovat vahvasti organisoituneita, ollen tilanteeseen kohtuullisen tyytyväisiä?

Paperiliiton siivoojien kuukausipalkka on parempi kuin vastavalmistuneen insinöörin, mutta silti niihin töihin ei ole valtavaa hinkua. Siivojaksi pääset näppärästi osaamisesi todistamalla, mutta insinöörinpapereihin vaaditaan useiden vuosien koulutuksen lisäksi vuosia työkokemusta.

Vaikka rahaa pidetään kaiken ylivaltana, niin silti ihmisillä on mielikuva ammatista, jonka eteen tahtoo opiskella, työskennellä ja menestyä. Kaikki ei ole aina rahasta kiinni. Ammatti valitaan useista eri syistä, joista raha on yksi tekijä. Usealle ihmiselle työssäjaksaminen on tärkeämpi tekijä.

Siksi callcentereiden myyntityössä ja kokoonpanolinjastoilla on suuri vaihtuvuus, siksi bussikuskit tuodaan ulkomailta ja siivoojien toivotaan saapuvan rahtilaivojen konteissa. Käytännössä kaikissa "ei-arvostetuista" töissä on mahdollisuus ansaita hyvin, kun korttinsa pelaa oikein, mutta ei se ole silti riittänyt.

Ehkä voisi kuitenkin olla toimivaa, että tuloeroja kavennettaisiin rajusti. Tottakai, vaativassa työssä pitää olla varaa vaativiin huveihin, mutta kuitenkin. Ainakaan tuloerojen kasvua ei saisi enää tapahtua. Suurten tuloerojen seurauksena voisimme katsella osaa lähi-idän maista, joissa öljy on luonut valtavia summia muutamalle ihmiselle. Keskiluokka puuttuu lähes kokonaan, eli on vain rikkaita, köyhiä ja rutiköyhiä.

Pienillä tuloeroilla voimme lisätä myös työn mielekkyyden arvostusta. Joka todella tahtoo lääkäriksi, ei mieti, onko palkka kolme vai kuusituhatta euroa kuukaudessa. Taksikuski tietää, että palkka on suurimmaksi osaksi sen suuruinen, että sillä juuri elää normaalia elämää.

Muutama vuosi takaperin pyörinyt kampanja "Amis tienaa enemmän" ei tuonut valtavaa suosiota muille, kuin jo ammattikoulussa opiskeleville. Kampanjan perustahan juuri oli tilastot, joiden mukaan kolme vuotta opiskellut ammattikoululainen tienaa elämänsä aikana enemmän kuin lukion sekä yliopiston käynyt teorian ammattilainen.

Kun ensimmäisiä kertoja kysyttiin, paljonko luulet insinöörin tienaavan, kohautin olkapäitäni. Tällöin olin jo opiskellut puolisen vuotta. Samalla tavoin on usealla opiskelijalla, usella eri aloilla, palkka ei ratkaise, vaan työ.

Näillä argumenteilla siis perustelen hiukan mututuntumalta, miksi keskimääräinen tuloerojen kasvu ei ole hyvä asia.

Lainatakseni erästä palvelujen myynnissä elämäntyönsä tehnyttä, joka vanhoilla päivillä lähti insinööriopiskelijaksi "Kun aamulla töihin lähtiessä puna ei noussut poskille innostuksesta työtäni kohtaan, päätin, että on aika vaihtaa alaa"

Terveisin Euroopan toisiksi halvin (ja kateellisin) insinööriopiskelija ;)

Pohjan Akka

Teillä on järkeviä ajatuksia - muita kuin tuo toisten ihmisten tekemän työn arvon varastaminen eli piratismi.

Taneli Voltti

Vielä tarkennan pohjan akan vastausta, varastaminen on sitä kun joku vie käsilaukkusi linja-auto asemalla.

Tutki Akka hyvä internetiä, kun sellainen on käytössäsi. "Googleta", niin sanotusti. Löydät musiikintekijöitä, kirjailijoita, pelialan ammattilaisia sekä elokuvaohjaajia, jotka puhuvat piratismin puolesta vapaana jakelukanavana. Osa väittää myynnin lisääntyneen piratismin takia. Suuria oikeustaisteluita on käyty ympäri maailmaa, koska jossain teoksessa on "nähty" pätkä toisen teoksen "ideasta".

Osalle tätä yhtäläistä oikeutta valittaa teoksen kopioimisesta ei ole annettu, yleistettynä esimerkkinä erään rannikkokaupungin musiikintuottajan 20 -vuotias kappale, joka muutama vuosi takaperin lyötiin yhdysvaltalaisen musiikintuottajan toimesta erään poptähden kappaleeseen. Kyseltäessä perään, tämä tuottaja huusi näissäkin vaaleissa kuuluneet sanat "So what?". Miten luulette tälläisen lain toimivan, joka ei toimi edes sitä kannattavien välillä?

Se on toki hiukan ristiriidassa eri maiden "Teostojen" välillä, joten niiltä sivuiltahan sitä tietoa ei löydy. Mutta maailma on (onneksi) menossa vapaampaan suuntaan, jossa luovuutta ja taiteellisuutta ei rajoiteta lainsäädännön avulla.

Pahoittelen, kauhea puheripuli iski :)

Pohjan Akka

"Suomalainen insinööri on Euroopan toisiksi halvin, vaikka ovat vahvasti organisoituneita, ollen tilanteeseen kohtuullisen tyytyväisiä?"

Syynä taitaa olla se, että teknikkojen koulutus yhdistettiin insinööreihin ja alennettiin teknikon tasolle, - jolta ei kuitenkaan tule käteviä työnohjaajia.
Tässä pitäisi kiireesti palata takaisin rakennusmestareihin, alkuperäisiin datanomeihin jne.

Toinen Totuus

Minulla on tähän vain yksi vastaus: www.equalitytrust.org.uk

Tuloerot ovat suurin yksittäinen sosiaalisten ja mielenterveydellisten ongelmien sekä rikollisuuden aiheuttaja maailmassa. Lisäksi tuloerot vaikuttavat myös innovaatioon, pienempien tuloerojen maissa innovaatioita syntyy enemmän.

Siksi: Ei tuloeroille.

Markus Lehtipuu

Olen tässäkin asiassa eri mieltä.

Oma ideaalini: tuloerot mutta progressio.

Vaihtoehdot ovat:

- kaikille samat tulot.
- eri tulot, sama veroprosentti.
- eri tulot, progressio.

Ensimmäinen on huonoin, viimeinen paras.

Progressio ei "tasoita" tuloeroja vaan korjaa räikeimmät vääristymät. Tuolloin progressio vähentää kateutta ja huonoa omaatuntoa hyvätuloisten keskuudessa. Progression tulee kuitenkin olla KOHTUULLINEN, mitä se ei ollut Ruotsissa silloin kun Astrid Lindgren maksoi veroa YLI 100% tuloistaan.

Toinen Totuus

Progressiivinen verotus on hyvä keino. Sen täytyy kuitenkin olla järkevää.

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

Riippuu siitä, missä päässä janaa tuloeroista on kyse. Jos kyse on janan alkupäästä, eli siellä, missä on kaikkein köyhimmät ja siitä eteenpäin, voidaan nähdä, että kyse ei ole hössötyksestä. Vai meinaatko sinä talousliberaali, että köyhimmät eivät saisi hössöttää?

J. Gagarin

Hössöttämisen sijasta heidän kannattaisi pyrkiä lisäämään tulojaan.

Toinen Totuus

Miten esimerkiksi auto-onnettomuudessa neliraajahalvaantunut ihminen voi lisätä tulojaan? Työlläkö? Mitä hän tekee, ajatustyötäkö?

Tapani Savolahti

Tuloeroja pitää olla juuri kuten Jouni esittää, mutta yhtä asiaa en ole ikinään ymmärtänyt. Miksi paperityöntekijä tienaa kaksi kertaa enemmän kuin sairaanhoitaja ?

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Syyttävä sormi suunnattakoon kohti AY-liikkeitä ja talouspoliittisia yhteyksiä.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Mielestäni koko tuloerokysymys on sinänsä ohi pointin, ettei se oikeasti ota kantaa hyvinvointiin. Jouni jo tietää että olemme jonkin verran eri linjoilla sopivan liberalismin määrässä, mutta jos tässä voimme päästä paremmin tiedon lähteille, annan kontribuutioni keskusteluun.

Suoraan sanottuna, saman firman samaa toimenkuvaa täyttävillä työntekijöillä on lähtökohtaisesti sama AY-liikkeen neuvottelema palkka. Ero tulee työvuosista, ellei sitten se noheva työntekijä ole saanut palkankorotusta pyytämällä ja ansionsa osoittamalla. Toinen tapa tehdä eroa hyvän ja huonon välillä, on antaa kenkää sille huonommalle.

Koskien suuria työllistäjiä, yleensä palkkaneuvotteluihin on vähemmän yksilökohtaisia mahdollisuuksia, yrityksen vedotessa työntekijöiden tasa-arvoon. Huonon työntekijän erottaminen on mahdollista, mutta missä vaiheessa siitä tulee pelote muille tehdä työnsä entistä paremmin ilman extrapalkkiota?

Mikä takaa sen, ettei jotakuta eroteta merkiksi "yrityksen taloudellisesta taistelusta, jossa vaakalaudalla on kaikkien tulonlähde"? Nähdäkseni yritys on kykeneväinen valehtelemaan niin asiakkaille kuin työntekijöillekin, oman etunsa sitä vaatiessa.

Siitä päästäänkin seuraavaan asiaan, eli työn ja tuotannon liikkuvuus.

Jos sitten firman tuotanto käy tarpeettomaksi ja työntekijät saa kenkää, sanotaan että syntyy uusia aloja, mitkä työllistävät nuo työttömät. En usko että tämä pitää täysin paikkaansa.

Ensinnäkin, ei ole edes todennäköistä että edellisen firman työntekijöillä olisi tietotaidollista pätevyyttä hoitaa valtaosaa uusien tuotannonalojen vaatimista tehtävistä.

Toki, konkkaan menneen yrityksen kilpailijat voittavat ja voivat kasvattaa myös tuotantoaan ja palkata jonkin verran uusia työntekijöitä, mutta päädymme ylempänä mainittuun dilemmaan - suuryrityksessä palkkakilpailuun pelkästään työn laadulla on vähemmän mahdollisuuksia.

"Usein väitetään, että tuloerot liittyisivät läheisesti ihmisten terveyteen ja elinikään. Maat missä on pienet tuloerot, ihmiset elävät pidempään ja terveempinä.

Esimerkiksi Singaporessa on varsin suuret tuloerot ja Japanissa varsin pienet mutta silti maissa on hyvin vastaava määrä hyvinvointia usean eri mittarin mukaan. [3, 4]"

Lyhyellä logiikalla sanoisin että suurten tuloerojen maissa on köyhyyteen liittyviä rikoksia enemmän kuin pienten tuloerojen maissa. Koska lähteet ei löydy verkosta, niin en voi ottaa niihin suoraan kantaa muuten kuin toteamalla, että esimerkiksi kuolleisuus voi olla Japanissa seppukua ja Singaporessa ryöstömurhia. Molemmissa on niin kulttuuriin kuin taloustilanteeseenkin liittyviä inklinaatioita.

Esimerkkisi kuitenkin osoittaa, ettei tuloerot ole ainoa (eikä välttämättä edes pääasiallisin) syy hyvinvointiin. Omasta mielestäni paras hyvinvoinnin kasvattaja on vapaa-aika, kunnossa olevan talouden jälkeen.

"Usein kuultu väite on, että Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämä on kuitenkin myytti. Esimerkiksi vuosina 1995 - 2007 Suomessa pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75%. [5]"

Mielestäni tuo vajaa 60% eroa kyllä riittää siihen, että voidaan sanoa sananlaskun pitävän suhteellisesti paikkansa. Jos ero olisi alle 50%, mielipiteeni saattaisi olla toinen.

Palkkauksen suhde työn laatuun: ei ole syytä olettaa että korkeammalla palkalla varustettu myös tekisi työnsä paremmin, itse asiassa on tutkimuksia, joissa on todettu että tietyn hyväpalkkaisen rajan jälkeen, lisää rahaa saattaa aiheuttaa negatiivisen korrelaation. (*Jälleen kaivaisin linkin jos työkoneelta ei olisi oleellisia verkko-osoitteita blokattu)

Insentiivinä ylimääräiseen työpanokseen raha toki toimii, mutta pikemminkin osana bonus- tai ylityöjärjestelmää. Jos rahaa on, ylimääräinen työ mieluummin vaihdettaisiin vapaa-aikaan. Jälleen, mikään ei takaa etteikö bonusjärjestelmän tavoitteiden täyttäminen tulisi oletusarvoiseksi, jotta pystyisi työstään saamaan palkkaa jolla pystyy elämään.

Ajatusmallini kokonaisuutena perustuu näkökulmaan, että teknologinen tuotannon tehostuminen syrjäyttää työntekijät tuotannon välineinä, heidän pätevyydestään riippumatta - eli vaikka tekisit kuinka hyvää työtä ko. firmassa, ei se takaa työpaikkaasi tulevaisuudessa siinä tai muussakaan firmassa.

Allekirjoitan väitteen että tuloerot eivät luo työttömyyttä, mutta eivät ne suoraan luo työllisyyttäkään. Suurpääoman hallitsija mieluummin tekee pitkäkestoisen taloudellisen ratkaisun ja investoi halpatuotannon maahan, kun taas pienyrittäjällä ei siihen resursseja ole, jolloin raha kiertää vain kotimaassa.

Lyhyestä virsi kaunis, joten tätä kommenttia ei liene kauniiksi voi kutsua.

En ole tasaveron kannalla, mutta progressiota pitäisi pystyä lieventämään - ja käsittääkseni niin voitaisiinkin, jos yrittäminen mahdollistettaisiin tarjoamalla perustulo minimiturvaksi. Tasavero voisi toimia myös, jos perustulo olisi 800€/kk, verovapaat tulot yht. 1600€/kk ja sen ylittävästä osasta 30% vero.

Eettisesti tasavero olisi kannatettava, jos työn palkka määräytyisi suoraan tarvittavien opintojen määrästä tai työn vaativuudesta. Ikävä kyllä, parempaan palkkaan pääsee myös epäeettisellä toiminnalla ja usein korkeapalkkaisimmilla on myös keveimmät työtehtävät, tosin monesti tuo opiskeluvaade täyttyy. Toisaalta, kymmenen vuotta opistoja ja itse tienaan täydestä päivästä alle tonnin kuussa, joten sekään ei aivan täsmää.

Ja sitten ne herneet.
______________________________________________________________________
Kusettaako kansanedustajasi? - Lopetetaan se yhdessä! http://k4rv1n3n.net

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuttua äärioikeistolaista diibadaabaa.

Ei kai tuloeroja vastusteta jotta eri työsuorituksesta saataisiin sama palkka. Mutta ei toimitusjohtajan työ voi olla sata kertaa arvokkaampaa kuin hänen vessansa jynssääjän, kuten äärioikeisto näkee hyväksi.

Kyse on kovatuloisilla ylimääräisestä, varsinaisen työn päälle maksettavasta palkasta (joka usein muutetaan pääomatuloiksi, niitä kun verottaja kohtelee hellemmin), ja toisaalta siitä vajeesta, jota toisenlaisista töistä ei makseta.

Vaikka Suomen tuloerot eivät rimmaakaan vaikkapa Intian tuloerojen kanssa, ei se silti tarkoita, että varsinaisia tuloeroja ei olisi, ja ettei oikeudenmukaisuus voisi siksi vallita. Ja varsinaisilla tuloeroilla tarkoitan sitä, että samanarvoisista työpanoksista maksettaisiin sama palkka.

Se, että joku on keskiössä tekemässä rahaa, ei tarkoita että tuo loihdittu höttöraha olisi tarkoitettu työpalkkion päälle, kuten nyt on laita.

Lisää:
http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60320-meita-ry...

Erik Kataja

Offtopic, mutta mistä näitä ihmisiä oikein löytyy, jotka tunkevat äärioikeistoa/natsismia/fasismia joka puolelle? Mitä tekemistä tällä on äärioikeiston kanssa, sillä mm. natsismi ideologina sisällyttää myös vasemmistolaisia elementtejä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Täältä niitä löytyy.

En jaksa lähteä saivartelemaan terminologiasta, minua näet kiinnostaa asioiden sisältö. Mutta itse näen oikeisto - vasemmisto -jaon vedenjakajaksi tuloerojen repeämisen - tuloerojen kaventamisen.

Arvaa kumpi on kumpi?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mutta ei toimitusjohtajan työ voi olla sata kertaa arvokkaampaa kuin hänen vessansa jynssääjän, kuten äärioikeisto näkee hyväksi.

Kysymys on siitä, kenellä tulee olla oikeus määritellä tuloerojen sopiva määrä. Onko se poliittisella eliitille vai onko se meillä, tavallisilla ihmisillä?

Markkinataloudessa me voimme itse olla päättämässä kuinka suuriksi tuloerot muodostuvat.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ketkä "me itse"?

Ajatko tänne Villiä Länttä? Siihen tuollainen juuri johtaa.

Toinen Totuus

"Kysymys on siitä, kenellä tulee olla oikeus määritellä tuloerojen sopiva määrä. Onko se poliittisella eliitille vai onko se meillä, tavallisilla ihmisillä?"

Eli lopputulos on joko:

a) Sinä saat "kaiken" ja minä en saa mitään. (jos oletetaan, että sinulla on enemmän valtaa päättää)

b) Minä saan "kaiken" ja sinä et saa mitään.

c) Työstä maksetaan koulutuksen, vaativuuden ja työajan mukaan = Järkevin vaihtoehto.

Tosin tätä c-vaihtoehtoa ei ole koskaan tapahtunut laajassa mittakaavassa ja ilman poikkeuksia tähänkään mennessä. Päinvastoin. Eli todennäköisimmät vaihtoehdot ovat joko a tai b. Vaihtoehto riippuu siitä kenen kengissä kukin on.

Toinen Totuus

Liberaalit ovat aina halunneet saada kaiken itselleen. Sen takia he näitä liberaaleja arvoja ajavatkin. Tunnen useita, joilla on samanlaiset arvot ja he eivät ole koskaan toimineet epäitsekkäästi tai moraalisesti. Oman edun tavoittelu on liberaalin kantava ajatus.

He ovat joko:

a) Tätä 30+ sukupolvea, korkeasti koulutettuja juuri valmistuneita ekonomisteja, lakimiehiä tai tulevia yrittäjiä. Eivät koskaan ole tehneet päivääkään kunnollista työtä eivätkä tunne ihmisiä, joiden kuukausitulot ovat alle 1000€. Harrastavat pokerin pelaamista ja kalliita autoja. Asuvat pääkaupunkiseudulla, yleensä Espoossa, hyvällä alueella. Kehuskelevat vaimoillaan tai avopuolisoillaan eli pitävät näitä jonkinlaisina palkintopysteinä paremmuudestaan.

tai

b) Ovat syntyneet kultalusikka suussa. Perintöä odotellessa ajavat liberaaleja arvoja.

Yleensä molempia (a ja b).

Poikkeuksiakin on, heidän asennettaan ja arvojaan ihmettelen eniten. Mikä lie todellisuuden vääristymä kyseessä, jonka ovat oppineet luultavasti mediasta. En tiedä, eikä kiinnosta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ketkä "me itse"?

Me itse, me tavalliset ihmiset.

>Ajatko tänne Villiä Länttä? Siihen tuollainen juuri johtaa.

En aja tänne villiä länttä. Ihmisten vapaus päättää itse omista asioistaan ei johda villiin länteen.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>a) Sinä saat "kaiken" ja minä en saa mitään. (jos oletetaan, että sinulla on enemmän valtaa päättää)

Markkinatalous perustuu vapaaehtoiseen vaihdantaan, tässä järjestelmässä esimerkiksi minulla ei olisi mitään mahdollisuutta "saada kaikkea" sinulta, koska sinun ei tarvisi antaa minulle mitään mitä et halua.

Valtiot ja hallitukset voivat pakottaa ihmisiä. Jos et maksa veroja, joudut vankilaan. Jos et osallistu hyvinvointivaltion rahoitukseen, joudut vankilaan. Jos kierrät alkon monopolia, joudut vankilaan.

Markkinataloudessa mahtavinkaan suuryritys ei voi pakottaa sinua antamaan itselleen rahaa. Annat rahaa vain ja ainoastaan, mikäli suostut vaihtokauppaan, eli mikäli ostat yrityksen valmistamia tuotteita tai palveluita.

Toinen Totuus

"Markkinatalous perustuu vapaaehtoiseen vaihdantaan, tässä järjestelmässä esimerkiksi minulla ei olisi mitään mahdollisuutta "saada kaikkea" sinulta, koska sinun ei tarvisi antaa minulle mitään mitä et halua."

Ymmärrän sen, mutta toisilla on kuitenkin pakko antaa pois omastaan, jos haluavat syödä ja asua lämpimässä. Ei siinä paljon vaihtoehtojakaan ole. "Sinulla" taas on kaikki vaihtoehdot, tehdä mitä ikinä haluat. Kysymys on siitä että vapaaehtoisuus ei ole tasapuolista edes sen vertaa, että kaikille riittäisi rahaa ruokaan.

Jos "minulla" ei ole mitään mitä vaihtaa, en tietenkään myös saa mitään. Se ei ole inhimillistä. Mieti jos olisit samassa tilanteessa itse.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kysymys on siitä että vapaaehtoisuus ei ole tasapuolista edes sen vertaa, että kaikille riittäisi rahaa ruokaan.

Osaatko sanoa onko ihmisiä koskaan kuollut nälkään markkinataloudessa? Eli siis niin, että ihmisillä on ollut vapaus käydä kauppaa. Jos on, kuinka moni ihminen on kuollut nälkään markkinatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa ja moniko muissa yhteiskuntajärjestelmissä?

Käsitykseni ihmiskunnan historiasta on se, että markkinatalous on osoittautunut parhaaksi keinoksi varmistaa varallisuuden ja hyvinvoinnin syntymisen ja jakaantumisen mahdollisimman laajalle osalle kansasta.

Toinen Totuus

Olen itsekkin yksilönvapauden kannalla. Mutta liberaalinkin tulisi säilyttää inhimillisyytensä ja moraalinsa. En luota ihmiseen, joka ei tuo näitä arvoja esille. Samasta syystä en luota täysin vapaaseen kauppaan ilman valtion mukanaoloa edes osittain... En valitettavasti luota demokratiaankaan, joten en oikeastaan luota kuin itseeni ja itseni kanssa samanhenkisiin ihmisiin (jollain tasolla). Luottamukseni on ehkä petetty liian monta kertaa, en tiedä.

Toinen Totuus

"Osaatko sanoa onko ihmisiä koskaan kuollut nälkään markkinataloudessa? Eli siis niin, että ihmisillä on ollut vapaus käydä kauppaa. Jos on, kuinka moni ihminen on kuollut nälkään markkinatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa ja moniko muissa yhteiskuntajärjestelmissä?"

Ei köyhät valtiot afrikassa, aasiassa tai etelä-amerikassa ole mitenkään markkinatalouden ulkopuolella. Kyllä ne saavat käydä vapaata kauppaa ja jos eivät saa/voi niin se on osaltaan myös länsimaiden syy. Eli maailmassa kuolee siis nälkään kymmeniätuhansia ihmisiä päivittäin, markkinatalouteen ja "vapaaseen" kauppaan perustuvissa yhteiskunnissa. Esimerkkeinä myös Kiina, Intia ja Brasilia.

Enkä puhu vain ruoasta ja vedestä vaan myös muista perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista kuten turvallisuus, terveydenhuolto, arvokkuuden tunto sekä siedettävä elämänlaatu ja niin edelleen.

"Käsitykseni ihmiskunnan historiasta on se, että markkinatalous on osoittautunut parhaaksi keinoksi varmistaa varallisuuden ja hyvinvoinnin syntymisen ja jakaantumisen mahdollisimman laajalle osalle kansasta."

Mutta voitko olla varma että kysymys ei ole teknologian kehityksestä ja tieteestä?... Tietenkin markkinatalous on onnistunut oikein hyvin, mutta nyt puhutaankin nykytilanteesta. Markkinatalous ei ole enää niin toimiva järjestelmä kuin se on ollut. Se antoi vähän aikaa pelivaraa, mutta nyt sen toimivuus on muuttunut hyvin kyseenalaiseksi ja tilanne tulee pahenemaan tästäkin eteenpäin aivan varmasti. Mitään suuria muutoksia se ei ole koskaan tuonut. Näkisin että suurin vaikutus on ollut teknologialla, joka on mahdollistanut verraten hyvän elintason suhteellisen monille. Silti meillä on ongelmia, joista on päästävä eroon ja markkinataloudella ei valitettavasti ole tähän keinoja. Sekin on historiallinen fakta. Markkinataloudella on kyllä ollut aikaa toditaa ongelmanratkaisukykynsä, mutta ei ole onnistunut siinä. Se on tuonut lisää hyvinvointia vain niille, joilla sitä on ollut jo ennestäänkin (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Jos Kiinan poikkeuksellista tilannetta (onnistumista) ei huomioida, absoluuttinen köyhyys on pysynyt samana ja suhteellinen köyhyys lisääntynyt. Kiinassa on ollut suuri vaikutus sillä, että länsimaat ovat siirtäneet tuotantonsa sinne. Mutta nyt seisomme tyhjän päällä kun omaa tuotantoa ei juurikaan enää ole. Etenkin USA on tästä syystä suurissa vaikeuksissa. Näkisin siis että kyseessä on vain voimasuhteiden muuttuminen: Kiina rikastuu, USA köyhtyy. Mitään todellista muutosta ei siis ole tapahtunut, ainakaan riittävän (tai tarvittavan) nopeasti ja laajamittaisesti.

Mikko Niskasaari

Jouni Flemming:
"Osaatko sanoa onko ihmisiä koskaan kuollut nälkään markkinataloudessa? Eli siis niin, että ihmisillä on ollut vapaus käydä kauppaa."

Suomen alueella ja alueelta on käyty kauppaa ainakin 5 000 vuotta ja kuoltu nälkään yhtä monen vuosituhannen ajan.

Viimeinen todella suuri nälkäkatastrofi, joka tappoi 8-10 % maan väestöstä oli 1866-68, mutta nälkään kuoltiin Suomessa myös 1900-luvulla. Kaikki eivät selity tahallisella näännyttämisellä, kuten vv. 1918-19 vankileireillä nälkään tapetut, eikä poikkeusoloilla, kuten 1942 nälkätalvi keskellä II maailmansotaa.

1900-luvun alussa mm. vanhassa kotimaakunnassani Kainuussa nälkä tappoi joka talvi väkeä, vaikkei niin joukkomitassa kuin 1800-luvun suuret nälkävuodet.

Tarvittiin jotain muutakin kuin markkinatalous, että nälkäkuolemat saatiin pois ainakin tilastoista. Nälkä ei kuitenkaan ole Suomesta kadonnut vieläkään.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Suomen alueella ja alueelta on käyty kauppaa ainakin 5 000 vuotta ja kuoltu nälkään yhtä monen vuosituhannen ajan.

Yhtä kauan kun on käyty kauppaa, sitä on rajoitettu. On tarvittu lupa kuninkaalta, vain porvarisääty on saanut käydä kauppaa ja niin edelleen. Suurin osa ihmiskunnan historiasta on ollut sitä, että ihmiset ovat olleet jonkun itsevaltiaan alaisuudessa ja ihmisillä ei ole ollut vapautta päättää itse omasta elämästään.

1866-68 välinen suuri nälänhätä Suomessa ei ole minulle kovin tuttu, pitää perehtyä siihen paremmin.

On tietysti mahdollista, että erityisen huonot olosuhteet kuten huono sato ja jäätyneet meritiet aiheuttivat suuren nälänhädän. Mikäli näin on, kyseessä olisi poikkeus, sillä käsittääkseni useimmiten nälänhädän syyt ovat valtioiden harjoittamassa politiikassa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ei köyhät valtiot afrikassa, aasiassa tai etelä-amerikassa ole mitenkään markkinatalouden ulkopuolella. Kyllä ne saavat käydä vapaata kauppaa ja jos eivät saa/voi niin se on osaltaan myös länsimaiden syy. Eli maailmassa kuolee siis nälkään kymmeniätuhansia ihmisiä päivittäin, markkinatalouteen ja "vapaaseen" kauppaan perustuvissa yhteiskunnissa. Esimerkkeinä myös Kiina, Intia ja Brasilia.

Onko mielestäsi sattumaa, että nälänhätää esiintyy ensisijaisesti niissä maissa, missä ihmisillä ei ole taloudellista vapautta? Voit ottaa vertailukohdaksi vaikkapa taloudellisen vapauden indeksin, mikä löytyy karttakuvankin muodossa osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Index_of_Economic_Fre...

>Mutta voitko olla varma että kysymys ei ole teknologian kehityksestä ja tieteestä?...

Mielestäni markkinatalous on mahdollistanut teknologisen ja tieteellisen kehityksen.

>Tietenkin markkinatalous on onnistunut oikein hyvin, mutta nyt puhutaankin nykytilanteesta. Markkinatalous ei ole enää niin toimiva järjestelmä kuin se on ollut. Se antoi vähän aikaa pelivaraa, mutta nyt sen toimivuus on muuttunut hyvin kyseenalaiseksi ja tilanne tulee pahenemaan tästäkin eteenpäin aivan varmasti.

Tässä on hyvä pitää mielessä, että maailmassa on tällä hetkellä hyvin vähän enää jäljellä markkinataloudessa. Käytännössä katsoen kaikki maat ovat siirtyneet enemmän ja enemmän kohti sosialistisia sekatalouksia, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Olen siis sikäli samaa mieltä, ennen markkinatalous toimi paremmin koska ennen oli markkinataloutta, nykyään on vain sekataloutta ;)

Toinen Totuus

"Onko mielestäsi sattumaa, että nälänhätää esiintyy ensisijaisesti niissä maissa, missä ihmisillä ei ole taloudellista vapautta?"

Taloudellinen vapaushan on lähes suoraan verrannollinen tulojen määrään ja ostovoimaan. Näiden maiden (ja ihmisten) ostovoimaa muihin valtioihin nähden ei paranna se, että heille maksetaan työstä huonompaa palkkaa. Suurimman osan tästä työstä teetämme itse ja saamme myös suurimman hyödyn. Muista: Valtiot eivät elä suljetussa järjestelmässä, niiden toimintakykyyn vaikuttavat myös muut valtiot. Eli tuloeroja esiintyy myös valtioiden välillä, ei pelkästään valtioiden sisällä. Kun valtioiden tuloerot kasvavat, osa valtioista köyhtyy, koska heidän ostovoimansa ei pysy kehityksessä mukana. Ihmisillä ei siis ole varaa ostaa edes tarpeellisimpia hyödykkeitä, koska hinnat nousevat, emmekä kykene myymään heille näitä hyödykkeitä halvemmalla. He siis joutuvat turvautumaan lähes täysin omavaraisuuteen, joka sekin on kyseenalaista, koska omistamme itse kaiken heidän viljelymaistaan ja luonnonvaroistaan. Olemme ostaneet ne heiltä pois ja niiden takaisin ostaminen riippuu hyvin pitkälle valtioiden välisistä tuloeroista.

Voitaisiin kysyä sama kysymys myös käänteisesti: Onko sinun mielestäsi sattumaa, että nälänhätää esiintyy ensisijaisesti niissä maissa, joista siirtyy eniten tuotannon hyötyjä sekä varallisuutta juuri näihin rikkaampiin valtioihin? Onko sattumaa, että nämä samat valtiot ovat entisiä länsimaiden siirtomaavaltioita? Onko sattumaa, että näissä samoissa valtioissa työ teetetään mahdollisimman halvalla ja työvoiman hyöty siirtyy suoraan tai epäsuoraan länsimaihin? Käytämme siis näiden valtioiden tilannetta hyväksi, keräämällä suurimman osan näiden valtioiden resursseista itsellemme, maksamatta siitä edes kunnollista palkkaa. Ei ihme että jäävät kehityksessä jälkeen. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mark Andersson: "Mutta ei toimitusjohtajan työ voi olla sata kertaa arvokkaampaa kuin hänen vessansa jynssääjän, kuten äärioikeisto näkee hyväksi."

Tietysti voi. Hyvä toimitusjohtaja pystyy aikaansaamaan yrityksen omistajille miljoonatuotot. Vessan jynssääjä saattaisi samassa hommassa tehdä jopa tappiota.

Toinen Totuus

Kaikkea ei mitata rahassa. Etenkään osaamista ja tuotantokykyä. Suurin osa toimitusjohtajista hyötyy enemmän muiden työstä kuin omastaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Korhonen,

tulit juuri maininneeksi taloususkonnon ytimen. Koska en jaksa jauhaa enempää taloususkonnosta tässä, vaan voit perehtyä blogiini, vastaan vain kysymyksellä, joka erottaa taloususkovaiset tervejärkisistä:

Miksi yritys on olemassa? Voiton tuottamiseksi omistajille vai hyödykkeiden valmistamiseksi tarvitseville?

Flemming,

niin, kunpa asiat olisivatkin noin yksinkertaisia. "Me kaikki tavalliset ihmiset" on nimittäin epämääräisimpiä ja idealistisimpia käsitteitä mitä tiedän.

Ikävä kyllä ihmisten täydellisellä "vapaudella" on kääntöpuolensa, jota kutsutaan villiksi länneksi tai viidakon laeiksi.

Toinen Totuus

"Tietysti voi. Hyvä toimitusjohtaja pystyy aikaansaamaan yrityksen omistajille miljoonatuotot. Vessan jynssääjä saattaisi samassa hommassa tehdä jopa tappiota."

Entä jos toimitusjohtaja on huono? Miksi hän saa silti kovaa palkkaa ja suuria bonuksia? Eikö toimitusjohtajan palkka juurikin pitäisi määräytyä hänen tuottavuutensa mukaan? Miksi näin ei lähes koskaan ole? Miksi epäonnistumisen takia ulos potkittu toimitusjohtaja saa suuren erorahan, kun säästösyistä erotettu tavallinen työntekijä ei saa mitään? Eikö nämä erorahat pitäisi maksaa näille työntekijöille, joka ovat tehneet työnsä loistavasti?

Toimitusjohtaja ei yleensä ole se, joka nämä miljoonatuotot tekee. Hän vain johtaa tätä toimintaa. Jos yrityksessä on esimerkiksi 2000 työntekijää, niin kyllä minä ainakin kiittäisin tuloksesta juurikin näitä työntekijöitä enkä toimitusjohtajaa. Hänen työpanoksensahan on 1/2001 osa koko tuloksesta. Vai väitätkö että hän tekee 2000 kertaa enemmän ja parempaa työtä kuin muut yhteensä? Jos TJ:n palkka on kymmenkertainen työntekijään nähden, hänen hyötynsä on oletettavasti 200 000 kertaisesti arvokkaampaa. Muutenhan hänelle maksettaisiin vain esimerkiksi kaksin- tai kolminkertaista palkkaa, joka kuulostaa jo minun mielestäni kohtuullisemmalta. (Ei se tietenkkän näin mene, mutta halusin vain esittää miten suhteellisuudentaju voi helposti hämärtyä, kun puhutaan kymmenkertaisista palkoista. En edes lähtenyt tuohon satakertaiseen palkkaan.)

Tämä vessanjynssääjä kertoo mielestäni aika paljon arvomaailmastasi. Olisit ottanut esimerkiksi vaikka teknisen huollon tai asiakaspalvelijan. Vessan jynssääjä kuulostaa siltä, että arvotat toimitusjohtajan jotenkin automaattisesti muihin työntekijöihin nähden aivan kohtuuttoman ylös. Eli on toimitusjohtaja ja sitten tämä vessanjynssääjien armeija. Niinkö ajattelet? En usko.

Tapani Savolahti

kommunistinen manifesti 2.0
Otamme rahat rikkailta, koska rahat ovat heillä.

Toinen Totuus

Kapitalistinen manifesti 0.97 (beta).
Käytämme köyhiä hyväksi, koska heillä ei ole valtaa. Teetämme työmme köyhillä, koska saamme suuremman hyödyn ja taloudellisen voiton itsellemme.

Kapitalismi on edelleen beta-kehityksen vaiheessa. Päivityksiä odotellaan.

Tapani Savolahti

Käytämme köyhiä hyväksi, koska heillä ei ole valtaa.
-kuka käyttää köyhiä hyväksi ja miten ?

Teetämme työmme köyhillä, koska saamme suuremman hyödyn ja taloudellisen voiton itsellemme.
-siis kaikki työtätekevät ovat köyhiä ja työnantajat ovat riistäjäkapitalisteja, siis myös se köyhä kirurgi, jolla sinä käyt Minun verovaroilla silmäsi viherkaihin korjauttamassa.

Toinen Totuus

"Kuka käyttää köyhiä hyväksi ja miten?"

Tämähän nyt on sanomattakin selvää. Rikas käyttää köyhää halpana työvoimana ja ottaa hyödyn itselleen. Näinhän se on aina ollut. Ei kaikki rikkaat tietenkään näin tee, mutta ahneus ja oman edun tavoittelu johtaa usein siihen. Kyllä minun mielestäni on hyväksikäyttöä potkia suomalainen työntekijä pihalle ja siirtää tuotanto halpatyömaihin, joissa ei haluta maksaa työstä edes kunnollista korvausta. Siinähän käytetään hyväksi sekä tätä suomalaista, että sitä halvalla ostettua uutta työntekijää.

Vaihtoehtojahan kummallakaan ei ole. Siinä tämä hyväksikäyttö juuri tapahtuu. Suomalainen tarvitsee työtään, jotta voi maksaa laskunsa ja ostaa perheelle ruokaa. Hänet on siis tietyllä tavalla pakotettu tekemään tätä työtä vaikkei kuitenkaan suoraan työnantajan puolelta. Hyväksikäyttöä lisää se, että suomalainen saa hyvin tehdyn työn jälkeen potkut, koska työnantaja haluaa vielä enemmän voittoa ja siirtää tuotantonsa tähän halpatyömaahan. Siellä hyväksikäyttö jatkuu, kun uudelle työntekijälle maksetaan vain murto-osa siitä palkasta mitä suomalainen on saanut ja mihin työnantajalla on todellisuudessa varaa. Hänelläkään ei ole vaihtoehtoja, eikä mitään mahdollisuuksia pyytää tai saada kohtuullista korvausta työstään. Samaan aikaan tämä työnantaja tai omistaja tai osakkeenomistaja saa moninkertaisen "palkan" itselleen tekemättä välttämättä yhtään mitään sen eteen.

Samanlaista kolonialismia kuin joskus siirtomaavallan aikaan Afrikassa. Ainut ero on siinä, että työntekijälle uskotellaan, että hän itse päättää asioistaan. Se on tuottoisampaa, pysyy motivaatio parempana eikä tarvitse pelätä väkivaltaisuuksia. Ennen työntekijälle annettiin ruokaa, nyt annetaan rahaa jolla hän voi ostaa ruokaa. Lopputulos on sama, mutta työntekijällä on illuusio siitä, että on itse oman elämänsä herrana. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole.

"Siis kaikki työtätekevät ovat köyhiä ja työnantajat ovat riistäjäkapitalisteja, siis myös se köyhä kirurgi, jolla sinä käyt Minun verovaroilla silmäsi viherkaihin korjauttamassa."

Ei. Hyvinvointivaltion hyvä puoli on siinä, että suurempi osa ihmisistä voi elää paremmin. Ja ihmiset ovat aina ihmisiä, joten toisilla työnantajilla on huomattavasti paremmat arvot kuin toisilla, joten he eivät harrasta tätä hyväksikäyttöä vaan pitävät työntekijöitään yhtä arvokkaana osana yritystä kuin itseään. Siksi työnantajat eivät aina ole riistäjäkapitalisteja. He maksavat hyvää korvausta, aika ajoin myös bonuksia tai antavat työsuhde-etuja ja näyttävät kiitollisuutensa monin eri tavoin. He eivät myöskään potki hyviä työntekijöitään ulos, jos yrityksen toiminta ei ole siitä kiinni. Eli vasta kun on pakko, kun konkurssi uhkaa.

Itse työskentelen hyvässä työympäristössä, jossa työntekijää kunnioitetaan. Saan kohtuullisen korvauksen ja olen arvokas osa yrityksen toimintaa. Saan myös kuulla siitä jatkuvasti, minua kiitellään ja johtajat pitävät työtäni elintärkeänä yrityksen toiminnan kannalta. Samaa en voi sanoa monista tuttavastani. He tuntevat itsensä välillä todella hyväksikäytetyksi ja pelkäävät jatkuvasti menettävänsä työpaikkansa säästösyistä. Heille maksetaan minimipalkkaa ilman mitään mahdollisuutta neuvotella palkankorotuksesta tai edes paremmista eduista. Ainut millä he voivat nostaa tulojaan, on ylityöt. Eli hyöty menee taas tässäkin yrittäjän suuntaan... Eli itse en siis ole hyväksikäytetty, mutta monet tuttavistani kokevat olevansa. Eivätkä pelkästään koe näin, vaan selvästi myös ovat. Jos työssäkäyvällä ja yksin asuvalla ihmisellä ei ole varaa maksaa edes laskujaan, mutta samaan aikaan yrityksen omistaja ostaa miljoonan arvoisen asuinhuoneiston sekä kalliin bemarin ja viettää puolet vuodesta Thaimaassa omassa asunnossaan, niin kyllä tämä on jo hyväksikäyttöä.

Markus Lehtipuu

Pari elämänohjetta

- Lopeta hössötys tuloeroista ja ala paiskia enemmän töitä

- jos saat palkkaa, käsittele omaa rahaasi järkevästi

- unohda muut. Sinä ratkaiset oman elämäsi, oman työsi, oman ahkeruutesi ja oman rahankäyttösi.

- Rakenna omasta elämästi itsellesi sopiva.

- elä hyvä elämä, jotta vanhenisit tyytyväisenä ja kuolisit rauhallisin mielin

Toinen Totuus

- Lopeta hössötys tuloeroista ja ala paiskia enemmän töitä

Tehty. Ei silti aina auta.

- Jos saat palkkaa, käsittele omaa rahaasi järkevästi

Tehty. Ei silti aina riitä.

- Unohda muut. Sinä ratkaiset oman elämäsi, oman työsi, oman ahkeruutesi ja oman rahankäyttösi.

En unohda. Se on arvojeni vastaista.

- Rakenna omasta elämästi itsellesi sopiva.

Tehty.

- Elä hyvä elämä, jotta vanhenisit tyytyväisenä ja kuolisit rauhallisin mielin.

Yritän. Valitettavasti en voi välttämättä siihen itse vaikuttaa. On liikaa ihmisiä, jotka haluavat käyttää minua hyväksi ja saavat halutessaan myös näin tehdä. Laillisesti.

Tapani Savolahti

Lopeta ruikutus. Jos et ole tyytyväinen tulotasoosi, tee asialle jotakin itse. Suomessa siihen on täysi mahdollisuus kaikilla. Ilmainen koulutus kaikilla, yhteiskunnan tuet kaikilla. Jos koet itseäsi hyväksikäytetyksi ja riistetyksi, jättäydy yhteiskunnan elätiksi. Kyllä me työtätekevät sinutkin elätämme. Voit ruveta myös rikkaaksi, jos se helpottaisi oloasi.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Tapani "suitsait" Savolahti ja Markus "halki-poikki-ja-pinoon" Lehtipuu:

Näkyypä kaikki olevan teille varsin yksinkertaista. Puhutte kuin patruuna aikoinaan rengilleen. Kun hän kysyi mikä saa ihmisen tekemään töitä, renki mietittyään vastasi: nälkä. Siihen patruuna naurahti: mitä sinä oikein höpiset? Kun minulle tulee nälkä, minä menen syömään!

Näin helppoa se on. Näköjään.

Toinen Totuus

"Lopeta ruikutus. Jos et ole tyytyväinen tulotasoosi, tee asialle jotakin itse."

Olen kyllä tyytyväinen tulotasooni. En koskaan ruikuta eikä minulla ole siihen tarvetta. Mutta en myöskään hyväksy eriarvoisuutta ja tuloeroja niin suuressa mittakaavassa kuin ne nyt ovat. En itseni takia vaan muiden.

Ehkä se erottaa meidätkin toisistaan. Sinä olet itsekäs ja minä olen epäitsekäs. En kuitenkaan tunne sinua, joten en voi tietää, mutta siltä se kuulostaa.

Tapani Savolahti

Janne "suksi" Kuuseen valtion apurahoinesi. Jos todellakin luulet, että Patruunan vuosiansiot ovat 32000, voit minua sellaiseen verrata.

Tapani Savolahti

Toinen totuus: "On liikaa ihmisiä, jotka haluavat käyttää minua hyväksi ja saavat halutessaan myös näin tehdä." Kovin epäitsekästä ajattelua.
Jos tuolta aikaisemmista kommenteista luit, niin kysyin miksi paperityöntekijä saa kaksi kertaa enemmän palkkaa kuin sairaanhoitaja. Liitot tässä kyllä niitä palkkaeroja luovat enemmän kuin minä itsekkyydessäni.

Toinen Totuus

"Liitot tässä kyllä niitä palkkaeroja luovat enemmän kuin minä itsekkyydessäni."

Sekin on totta. Ei se kuitenkaan poista myös yksilöiden epäitsekkyyttä tai suuryritysten, joissa ei nähdä ihmistä. Eli hyväsikäyttäjiä on kolme: Liitto, johtaja, yritys. Tämä ei tietenkään päde kaikissa tapauksissa. Sinä tuskin olet itsekäs, päättelen kommentistasi.

Toinen Totuus

Tarkennus: Liitot siis käyttävät hyväsi yrittäjiä ja luovat tällä tavalla palkkaeroja.

Itsehän sen sanoit, en minä.

Toimituksen poiminnat