Euromaiden tukipaketit - mitä on jäänyt kysymättä?

  • Suomen valtion velka
    Suomen valtion velka

On ollut masentavaa seurata keskustelua euromaiden tukipaketeista. Annetaanko tukea, kenelle, millä ehdoin ja kuinka paljon. Miksi kukaan ei kysy tärkeintä kysymystä: Mistä euromaiden rahoitusvaikeudet ja velka johtuu? Kyseessä ei ole kapitalismin tai rahatalouden kriisi vaan sosialismin. Ja lisää on tulossa.

 

Suurin osa maailmasta on ajautunut 1900-luvulta lähtien syvälle hyvinvointivaltioajatteluun. Valtion tehtävä on kuulemma tarjota ihmisille ilmaista koulutusta, terveydenhuoltoa, työttömyysturvaa, eläkkeitä, kirjastoja, päiväkoteja ja niin edelleen. Joka vaaleissa ehdokkaat lupaavat kilpaa lisää etuja heitä äänestäville. Suomen lain mukaan äänistä ei saa maksaa mutta käytännössä katsoen saa, kunhan tarjoaa maksua äänistä eri etuuksien ja tukien muodossa ja lupaa maksaa ne vasta vaalien jälkeen. Enemmän työttömyysturvaa, enemmän eläkettä, parempaa terveydenhuoltoa - ilmaiseksi, tottakai.

 

Näkökulmasta riippuen "vääränlaista" kuluttamista kritisoidaan usein puhumalla kulutusjuhlasta mutta kukaan ei puhu tuki- tai etuusjuhlasta. Suurinta osaa maailmaa koskevat juhlat ovat olleet käynnissä jo pitkään ja nousuhumalaa on jatkettu juomalla aina lisää ja lisää. Anteeksi jos häiritsen juhlianne mutta krapulan aika on tulossa: Olisiko aika pysähtyä hetkeksi ja miettiä kuka tämän kaiken "ilmaisen" oikein maksaa? Suomessa on jo nyt lähes maailman korkein veroaste eikä sekään riitä edes lähelle kaikkien kustannusten kattamiseksi. Suurin osa kaikesta tästä "ilmaisesta" on todellisuudessa maksettu velkarahalla. Joka minuutti Suomen valtio ottaa 16 000 euroa lisää velkaa. Tällä velkarahalla rahoitetaan hyvinvointivaltiota.

 

Useilla mailla on velkaa jo niin paljon, että velkojen maksun kanssa on ongelmia. Sijoittajat eivät enää usko, että valtiot pystyisivät maksamaan takaisin velkojaan. Sijoittajat pelkäävät, että valtiot yrittävät maksaa velkansa takaisin rahaa painamalla. Tämän vuoksi he vaativat yhä suurempaa korkoa velalle ja tämän vuoksi velat tulevat vuosi vuodelta kalliimmiksi.

 

Joten mitä meidän tulisi tehdä, jatkammeko näitä juhlia krapulan välttämiseksi vai lopetetaanko tämä järjettömyys ennen kuin se loppuu suureen romahdukseen?

 

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty rikkaiden verotuksen korottamista.

 

Verokorotusten vaatiminen rikkaille on minusta joko älyllistä epärehellisyyttä tai yksinkertaisesti tietämättömyyttä. Kyseessä on samankaltainen ajatteluvirhe mitä koko hyvinvointivaltio: aivan kuin olisi mahdollista ottaa rahaa pohjattomasta aarrearkusta ilman, että se vaikuttaisi mihinkään.

 

Joten tutkitaan hieman tätä ajatusta.

 

Ensinnäkään, tällaista maagista aarrearkkua ei ole olemassa. Nimittäin edes rikkaiden rahat eivät riittäisi rahoittamaan hyvinvointivaltiota. Julkisiin verotietoihin perustuen Suomessa oli vuonna 2009 noin 12 500 ihmistä, jotka saivat vuoden aikana ansio- ja pääomatuloja yli 150 tuhatta euroa. Heitä voitaneen kutsua täksi "rikkaiden" ryhmäksi, joiden verotuksen kiristämisestä usein puhutaan. Nämä rikkaat maksoivat tuloistaan veroja keskimäärin 42.5% (mediaani). Mikäli nostaisimme heidän veroasteensa esimerkiksi 80%:iin, valtion verotulot lisääntyisivät noin 1.5 miljardia euroa [1]. Tällä summalla ei maksettaisi edes olemassaolevan valtionvelan vuoden korkoja, saati paikattaisi valtion talouden alijäämää, mikä on tänä vuonna yli 8 miljardia euroa. [2]

 

Jotta voisimme kattaa edes valtion talouden alijäämän rikkaiden verotusta korottamalla, kaikkien yli 150 tuhatta euroa vuodessa ansainneiden veroaste olisi nostettava noin 265%:iin. Eli jokaisen rikkaan olisi luovutettava koko vuoden tulonsa valtiolle yli kaksi ja puolikertaisesti.

 

Entä jos olisikin toisin, jos Suomessa olisi riittävästi rikkaita, joita voitaisiin verottaa lähes 100% verokannan mukaan? Kuinka pitkään se riittäisi? Hyvinvointivaltiolle on nimittäin tyypillistä, että menot kasvavat vuosi vuodelta. Tämä selittyy sekä julkisen sektorin epätehokkuudella, että sillä yksinkertaisella tosiasialla, että maksuttomia palveluita ja tuotteita halutaan luonnollisesti yhä enemmän ja enemmän. Vaikka veisimme kaikilta suomalaisilta rikkailta kaikki rahat ja vaikka ne riittäisivät, ne riittäisivät vain hetkeksi.

 

Tämän lisäksi on tietysti huomioitava asian näkymättömät vaikutukset. Taloudessa on helppoa puhua vain näkyvästä, esimerkki tästä on vaatimus korottaa rikkaiden verotusta. Mutta jokaisella näkyvällä teolla on suuri määrä näkymättömiä sivuvaikutuksia. Nimittäin jos otamme rahaa rikkailta, heille jää vähemmän rahaa sijoitettavaksi. Toisin sanoen, rikkaiden kiristyvä verottaminen johtaa myös keskiluokan palkkojen laskuun ja työttömyyden nousuun. [3]

 

Tämä johtuu siitä, että useat rikkaat, kuten useimmat muutkin ihmiset, haluavat yleisesti ottaen paremman elintason itselleen, perheelleen ja/tai läheisilleen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että he pyrkivät saamaan lisää rahaa ja rahaa he voivat tehdä sijoittamalla jo keräämäänsä omaisuutta. Ja mitä sijoittaminen on? Sijoittaminen on riskien ottamista: rakennetaan tehdas mikä valmistaa tuotteita joita ihmiset haluavat ostaa. Tässä tapahtumassa syntyy samanaikaisesti useita asioita: syntyy uusia työpaikkoja, syntyy tuotteita mitä ihmiset tarvitsevat ja sijoittajalle syntyy lisää rahaa. Mitä tapahtuu kun tehtaita syntyy paljon? Osaavasta henkilökunnasta tulee pulaa. Joten miten tehtaanomistaja, tuo ahne kapitalisti, voi varmistaa, että hän saa parhaat ja ahkerimmat työntekijät maksimoidakseen oman voittonsa? Hänen pitää suostutella tehtaaseensa parhaat työntekijät, ja koska hän ei voi pakottaa ketään tekemään töitä itselleen, hänen pitää houkutella parhaat työntekijät tehtaasensa tarjoamalla heille heidän nykyistä työnantajaa parempaa palkkaa. Tämä saa aikaan paineen palkkojen nousulle.

 

Joten mitä tapahtuu jos puutumme tähän ihmisten väliseen kanssakäymiseen nostamalla näiden ahneiden rikkaiden verotusta? Heille jää entistä vähemmän rahaa sijoitettavaksi. Rakennetaan entistä vähemmän tehtaita, syntyy entistä vähemmän työpaikkoja, työntekijöistä ei ole kilpailua eikä palkoissa ole normaalia ja tervettä nousukehitystä. Tällaisessa tilanteessa ainoa tapa saada aikaan palkkojen korotuksia on käyttää pakkokeinoja kuten lakkoja, mikä entisestään vähentää työpaikkoja.

 

Talous on monimutkainen ihmisten välinen yhteistyöverkosto, ei ole mahdollista ottaa rahaa pois yhdeltä ryhmältä vaikuttamatta myös muihin.

 

Ei ole olemassa ilmaista lounasta, ei maagista aarrearkkua, ei rahoitusmallia millä valtio voisi pitkällä aikavälillä tarjota valtavan määrän palveluita ilmaiseksi. Valtio ei ole mikään varallisuuden luoja, joka voi vain jakaa ilmaisia palveluita ihmisille. Ei ole olemassa taikatemppua millä valtio voi luoda varallisuutta ja hyvinvointia. Päinvastoin, valtio on varallisuuden ja hyvinvoinnin tuhoaja.

 

Hyvinvointivaltion päämäärä eli peruspalveluiden saattaminen koko kansan ulottuvulle on tietysti hyvä. Mutta keinot ovat väärät, emme pysty tarjoamaan hyvinvointia kaikille turvautumalla valtioon hyvinvoinnin luojana tai jakana, tai perustamalla hyvinvointipalvelujen kehittämisen velkakuplaan. Valtiolla ei ole mitään ellei se otaa sitä meiltä, tavallisilta ihmisiltä.

 

Jos velkakriisin perimmäinen syy olisi markkinataloudessa, markkinatalouden mallimaiden kuten Hong Kongin voisi olettaa olevan syvimmällä kriisissä. Todellisuudessa Hong Kong on yksi maailman vähiten velkaantuneista maista ja vastaavasti syvällä hyvinvointivaltiomallissa olevat Euroopan maat ovat eniten velkaantuneiden maiden joukossa [4].

 

Johtopäätökset ovat mielestäni selviä: Euromaiden kriisissä ei ole kyse markkinatalouden epäonnistumisesta vaan velkakriisissä on kyse vuosikymmeniä kestäneen hyvinvointivaltioajattelun epäonnistumisesta. Valtiot kuluttavat enemmän, mitä niillä on tuloja. Tämä ei johdu markkinataloudesta vaan markkinatalouden puutteesta. Hyvinvointivaltio on velkarahalla toimiva kupla ja pohjimmiltaan pyramidihuijaus, se voi pysyä pystyssä ainoastaan niin kauan kuin talous kasvaa ja järjestelmän pohjalle saadaan yhä uusia maksajia.

 

 

Lähteet:
1. Laskenta tehty verotietojen pohjalta mitkä löytyvät esim: http://www.iltalehti.fi/verot/tiedot/
2. http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/aky_2011.html
3. http://mises.org/etexts/mises/interventionism/section4.asp
4. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/21...


PS: Tutustu: www.edistyspuolue.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

No olipa pläjäys.

”Harvardissa toimivan sosiologi Daniel Bellin mukaan kiintyminen ihannoituun järjestelmään on radikaalin vapaan markkinatalouden taloustieteen keskeisin tunnuspiirre. Kapitalismia pidetään ”taivaallisena kellopelinä… taideteoksena, joka on niin täydellinen, että se tuo mieleen Apelleen maalaaman kuuluisan rypäletertun. Se oli niin realistinen, että linnut tulivat nokkimaan sitä”

Fundamentalististen uskontojen tavoin Chicagon koulun taloustiede on tosiuskoville suljettu silmukka. Lähtökohtana on, että vapaat markkinat ovat täydellinen tieteellinen järjestelmä, jossa omien itsekkäiden halujensa pohjalta toimivat ihmiset luovat maksimaalisen edun kaikille. Tästä seuraa väistämättä, että jos vapaassa markkinataloudessa on jotain vikaa – korkea inflaatio tai suurtyöttömyys -, syyn täytyy olla siinä että markkinat eivät ole täysin vapaat. Jokin häiritsee niitä, järjestelmässä on jokin vääristymä. Chicagon koulun ratkaisu on aina sama: perusasioista on pidettävä tiukemmin kiinni, niitä on sovellettava aukottomammin.” - Naomi Klein: Tuhokapitalismin nousu

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Paras vasta-argumenttisi on siis se, että markkinatalous on jossain mielessä uskonnollinen rakennelma...?

Ja sitä paitsi, en pidä markkinataloutta täydellisenä järjestelmänä. Jos se olisi täydellinen, yksikään markkinataloutta kokeillut valtio ei olisi poistunut siitä. En usko, että mikään järjestelmä on täydellinen mutta uskon, että markkinatalous on vähiten huono.

J. Gagarin

Markkinatalous on yhtä täydelinen kuin ihminen tai luonto itse. Se ei ole mikään järjestelmä, vaan luonnonmukainen olotila.

Täydellisyyteen kuuluvat myös epätäydelliset osat, sillä jos niitä ei olisi, siitä puuttuisi jotain, jolloin se ei voisi olla täydellistä.

Lisäksi korostan, että tässä yhteydessä "täydellisyys" tarkoittaa eri asioita siitä riippuen kuka mitäkin pitää toivottavana.

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

Sekoitatko nyt markkinatalouden ja kapitalismin?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Markkinatalous on yhtä täydelinen kuin ihminen tai luonto itse. Se ei ole mikään järjestelmä, vaan luonnonmukainen olotila.

Erittäin hyvin sanottu. Markkinatalous on huono sana, sillä oikeasti kyse on vain siitä, että ihmisten annetaan käydä keskenään kauppaa tuotteilla ja palveluilla.

Dari-anne Suomalainen

Luonnonmukaista

Kun populaatiot toimivat itsenäisinä yksikköinä, kukin kasvaa ja romahtaa omassa aikataulussaan ja kun kasvu ja romahdus tapahtuvat eri paikoissa eri aikaan, niin globaali systeemi pysyy tasapainossa.

Kun populaatiot yhdistetään, niiden kasvu ja romahtaminen nopeasti synkronisoituvat ja ne alkavat kasvaa sekä romahtaa yhtäaikaa. Silloin koko globaali systeemi romahtaa.

Tämä on tasmälleen sitä, mitä näemme tämän päivän talouselämässä. Tämä ennuste kumpuaa suoraan ekologisista malleista.

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

Aivan, mutta taivaallinen kellopeli on täydellinen, siinä ei voi olla vikaa. Mistä tämä häiriö siis johtuu? Ahaa, syyllinen löytyi, se on sosialismi!
Hyvinvointivaltiota on purettu parikymmentä vuotta oikein urakalla. Sen ja muun järjettömän politiikan takia valtio on korviaan myöten veloissa.

Dari-anne Suomalainen

"Joten mitä tapahtuu jos puutumme tähän ihmisten väliseen kanssakäymiseen nostamalla näiden ahneiden rikkaiden verotusta? Heille jää entistä vähemmän rahaa sijoitettavaksi. Rakennetaan entistä vähemmän tehtaita, syntyy entistä vähemmän työpaikkoja, työntekijöistä ei ole kilpailua eikä palkoissa ole normaalia ja tervettä nousukehitystä. Tällaisessa tilanteessa ainoa tapa saada aikaan palkkojen korotuksia on käyttää pakkokeinoja kuten lakkoja, mikä entisestään vähentää työpaikkoja."

Mitä noilla tehtailla on merkitystä jos ei ole kysyntää ja ostovoimaa, ja ilman työntekijöitä tehdas ei pyöri vaikka kuinka sijoittajat sijoittaisivat ja heitä ei verotettaisi.

Rikkaat eivät yksinkertaisesti rikastu ilman massoja jotka auttavat asiassa kuluttamalla ja tekemällä suorittavan työn.

Se on näin yksinkertaista.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tottakai tarvitaan kysyntää ja ostovoimaa, ja niitä saadaan kasvatettua yksinkertaisesti veroja laskemalla. Tämä on mahdollista mikäli luovumme mahdottomaksi käyvästä hyvinvointivaltiomallista.

Käyttäjän jaakkokoivula kuva
Jaakko Koivula

Heh, velkovetoisen hyvinvointivaltion ja ryyppäämisen vertaaminen on selvästi luonteva analogia. Itsekin käytin ihan samaa aiemmin: http://jaakkokoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5414...

Tämä tuntuisi olevan vähän tämmöistä tuuleen huutamista. Olisi mukavaa jos hyvinvointivaltion tulevaisuudessa olisi nähtävissä muutakin, kuin ongelmien kieltämistä ja sitä lopulta seuraava totaalinen katastrofi. Katsotaan löytääkö uusi hallitus itsestään rohkeutta katkaista kierteen, vai jatkuuko meininki vain yhä kiihtyvällä vauhdilla kohti tuhoa.

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

Kun teollisuus on viety halpamaihin, niin työttömiksi jätetyt on elätetty velkarahalla. Tämä on se ongelma joka halutaan kieltää. Kun tähän lisätään järjettömän rahajärjestelmän ja pankkien tukeminen niin soppa on valmis. Nyt työttömiksi jätetyt halutaan jättää kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle, siksi tuo ”hyvinvointivaltio on syyllinen” jankutus.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kun teollisuus on viety halpamaihin, niin työttömiksi jätetyt on elätetty velkarahalla.

Teollisuutta on viety halpamaihin, koska länsimaiset ihmiset eivät halua tehdä raskaita ja ikäviä tehdastöitä halvalla hinnalla. Mutta toisaalta, tämän seurauksena on, että tarjoamme työpaikkoja köyhien maiden kansalaisille, ja me länsimaalaiset saamme tuotteemme halvemmalla.

Kaikki osapuolet siis hyötyvät. Ei olisi mitään järkeä, että jokainen valtio valmistaisi kaikki tuotteet itse.

>Tämä on se ongelma joka halutaan kieltää.

Ongelma muodostuu vasta sitten kun korotamme liikaa veroja ja säädämme liikaa sääntelyä ja byrokratiaa, tällöin töiden tekeminen ei enää kannata Suomessa. Minä olen yrittäjä ja palkkaisin heti useamman uuden työntekijän mikäli palkanmaksun sivukulut eivät olisi niin suuret.

>Kun tähän lisätään järjettömän rahajärjestelmän ja pankkien tukeminen niin soppa on valmis.

Samaa mieltä. Rahajärjestelmässämme on vikaa ja pankkien tukeminen on järjettömyyden huippu, eikä missään tapauksessa kuulu markkinatalouteen.

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

Tuossa on aika paljon ristiriitaisuuksia mutta en jaksa nyt puuttua niihin. Oletan että olet pienyrittäjä. Oletko huomannut sellaista minkä minä olen ollut huomaavinani, että kokoomuksen ideologia on tekojen, toteutuneen politiikan perusteella pienyritysvastainen?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Oletko huomannut sellaista minkä minä olen ollut huomaavinani, että kokoomuksen ideologia on tekojen, toteutuneen politiikan perusteella pienyritysvastainen?

Kokoomuksen politiikka on myös ideologian tasolla pienyritysvastainen, koska he kannattavat yritystukia ja muita markkinoiden vääristelykeinoja mistä hyötyvät ensisijaisesti suuryritykset.

Panu Horsmalahti

Suomi voi korottaa verotusasteen Ruotsin tasolle, jolloin kestävyysvaje katoaa.

J. Gagarin

Ruotsilla on tällä hetkellä pienempi kestävyysvaje ennen kaikkea siksi, että sen talous on paremmassa vauhdissa ja verotulot siksi kasvavat.

Erona Ruotsin ja Suomen verotuksessa on Ruotsin korkeampi ALV ja hiukan korkaampi pienten ansiotulojen verotus. Muiden verojen kohdalla ei ole eroja ja suurituloiset maksavat Suomessa korkeampaa veroprosenttia kuin Ruotsissa. Ruotsissa ei myöskään ole perintöveroa eikä lahjaveroa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Suomi voi korottaa verotusasteen Ruotsin tasolle, jolloin kestävyysvaje katoaa.

Mihin perustat väitteesi?

Panu Horsmalahti

>Mihin perustat väitteesi?

Matematiikkaan. Ruotsin velan määrä on irrelevantti asia. En väitä etteikö Ruotsissa voisi olla budjettivajetta.

Suomen veroaste on 43.6% bruttokansantuotteesta. Ruotsin veroaste on 47.9% bruttokansantuotteesta[1]. Suomen bruttokansantuote oli 239 miljardia dollaria vuonna 2010[2], eli 168 miljardia euroa (nykyisellä kurssilla). Eli jos korotamme veroastetta (47.9-43.6)% = 4.3%, saa valtio 7.22 miljardia euroa enemmän verotuloja (olettaen, että vain valtion keräämiä veroja korotetaan).

Budjettivaje on 8 miljardia[3], joten 800 mijoonan kestävyysvaje on sen jälkeen suhteellisen helppo korjata. Tuota 800 miljoonan kestävyysvajetta ei varmaankaan edes synny, jos käytämme 2011 bruttokansantuotetta, koska Suomen talous on kovassa kasvussa.

Lähteet:
1.http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tax_revenue_as_percentage_of_GDP
2.http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_%28nominal%29
3.Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2011 talousarvioksi

J. Gagarin

Niin Panu,

Ruotsin malli tarkoittaisi nimenomaan ALV:n korottamista 25%:iin ja pienituloisten ansiosnsaajien veroprosentin korottamista, suurituloisten veroprosentin alentamista, lahja- ja perintöveron poistamista.

Saattaa olla, että sillä saataisiinkin aikaiseksi tuo esittämäsi summa, semminkin kun keskituloisten marginaaliveron aleneminen olisi omiaan lisäämään työhaluja ja yritteliäisyyttä.

Panu Horsmalahti

"Ruotsin malli tarkoittaisi nimenomaan ALV:n korottamista 25%:iin ja pienituloisten ansiosnsaajien veroprosentin korottamista, suurituloisten veroprosentin alentamista, lahja- ja perintöveron poistamista."

En kannata Ruotsin mallia, vaan kannatan kokonaisveroasteen nostamista. Sen voi tehdä monella tapaa.

J. Gagarin

En kannata verojen korottamista, mutta jos se tehtäisiin, niin mieluiten sitten tuo Ruotsin malli, joka on osoittautunut tuloksekkaammaksi kuin Suomen malli.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Ruotsilla velan osuus suhteessa BKT:hen on noin 40%. Lähde: http://www.indexmundi.com/sweden/public_debt.html

Onko tämä käsityksesi valtiosta, jonka taloudessa ei ole lainkaan kestävyysvajetta?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

On aika yksipuolista ottaa pelkästään julkisen sektorin velat kritiikin alle, koska yksityisellä puolella velat ovat suhteessa suuremmat.

Julkisen sektorin tehottomuus pätee vain osittain. Äärimmäisen tehokas on verottaja, joka on ulkoistanut lähes kaikkien verojen perimisen ja vain siirtelee rahaa eri momenteille. Kustannusten tolkuton nousu aiheutuu paisutetun infran jatkuvasti kasvavista ylläpitokuluista ja byrokratian vaatimuksista, joka on pois tuottavuudesta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Ehkä surkein esimerkki on terveydenhoito, joka nielee valtaisan palan kakusta. Julkisen rinnalle on rakennettu yksityinen verkosto, eli kaksinkertainen järjestelmä. Suurin osa väestöstä hakee palvelut edelleen julkiselta puolelta, koska verojen maksun jälkeen ei ole varaa yksityiseen. Hoitotuloksien eroja en tiedä, mutta omien kokemusten perusteella niitä ei juurikaan ole.

Jos ajatellaan talouskasvun pelastavan tilanteen, se tarkoittaa velalla rakennettavan infran paisuttamista edelleen, eikä tarvita kummoistakaan näkökykyä sen havaitsemiseen, että edes rakennettua infraa ei pystytä pitämään kunnossa. Se edellyttäisi myös lisätyövoiman haalimista, mikä tänne roudan runtelemaan periferiaan on aivan älytön ajatus.

Kulutuksen kasvulla on seinä vastassa, koska sen toteuttamiseen ei ole riittävästi raaka-aineita tai energiaa. Jos sotien jälkeen syntyneet "parempiosaiset" ja heidän aivopestyt kersansa haluavat edelleen jatkaa luonnonvarojen ja "alempiarvoisten tuotantoeläinten" riistoa täyttääkseen omat holvinsa, niin kyllä pään tienoilta puuttuu joitakin oleellisia elimiä tai sitten niiden käyttöä laiminlyödään.

Meillä on selkeä systeemivika, ja sen keskeisin vika on se, että se ei siedä edes vaihtoehtoisten systeemien testaamista. Yhtä kaikenkattavaa ja toimivaa systeemiä ei ole olemassakaan, minkä tämä maailmojasyleilevän yhdentymisen utopia naiiviudessaan kieltää.

Entisajan lapset kyselivät rosvoleikeissään "rahat vai henki". Nykyrosvot vaativat sekä rahat että hengen. Lapsilta ei tarvitse kysyä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>On aika yksipuolista ottaa pelkästään julkisen sektorin velat kritiikin alle, koska yksityisellä puolella velat ovat suhteessa suuremmat.

Julkisella ja yksityisellä velalla on erittäin suuri periaatteellinen ero: julkinen velka tarkoittaa sitä, että joku ihminen päättää ottaa velkaa meidän kaikkien nimissä meidän kaikkien maksettavaksi.

Yksityisessä velassa ihminen itse ottaa itselleen velkaa. Jos hänelle tulee maksuvaikeuksia, hän itse kärsii tekojensa seuraukset. Jos valtiolle tulee maksuvaikeuksia, me kaikki kärsimme seuraukset.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ei pidä paikkaansa. Yksityinen velanottaja ei juuri koskaan kärsi menetystään yksin, vaan mukana ovat usein perhe, mahdolliset takaajat ja luonnollisesti lainanantaja, joka yrittää siirtää kärsimänsä tappion muiden velallisten maksettavaksi. Näen ainoastaan mittakaavaeron. Asuntomarkkinoilla vakuudet ovat yleensä riittävät, mutta taantumassa ne ovat osoittautuneet yliarvostetuiksi.

Yrityskeisseissä pesän realisointi yleensä kattaa vain murto-osan yrityksen veloista. Nekin heijastuvat yhteiskuntaan Finnveran ja ELY-keskusten kautta, jotka usein ovat rahoittajina ja palkkaturva joutuu hoitamaan työntekijöiden saamiset.

Nytkin eurooppalaisittain tarkasteltuna aika suuri osa julkisen sektorin velkaantumisesta on johtunut hoitamatta jääneistä yksityisen sektorin veloista. Tämä tuli esiin varsin selvästi Espanjassa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>ksityinen velanottaja ei juuri koskaan kärsi menetystään yksin, vaan mukana ovat usein perhe, mahdolliset takaajat ja luonnollisesti lainanantaja, joka yrittää siirtää kärsimänsä tappion muiden velallisten maksettavaksi. Näen ainoastaan mittakaavaeron.

Mittakaavaero on juuri se oleellinen ero. Pääsääntöisesti yksityinen velka kohdistuu vain velan ottajaan. Tottakai esimerkiksi velanmaksun ongelmat vaikuttavat myös velallisen perheeseen mutta kyse on kuitenkin täysin eri asiasta mitä julkinen velka.

>Yrityskeisseissä pesän realisointi yleensä kattaa vain murto-osan yrityksen veloista.

Tämän vuoksi yrityksiin sijoittaminen on riski minkä sijoittajat ottavat ja tätä riskiä vastaan he odottavat pankkilainaa suurempaa korkoa.

>Nekin heijastuvat yhteiskuntaan Finnveran ja ELY-keskusten kautta, jotka usein ovat rahoittajina ja palkkaturva joutuu hoitamaan työntekijöiden saamiset.

Finnveran ja ELY-keskusten puuttuminen yritysmaailmaan onkin väärin enkä todellakaan kannata sitä.

>Nytkin eurooppalaisittain tarkasteltuna aika suuri osa julkisen sektorin velkaantumisesta on johtunut hoitamatta jääneistä yksityisen sektorin veloista. Tämä tuli esiin varsin selvästi Espanjassa.

Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Espanjassa valtio maksaa työttömäksi joutuneen asuntolainat maksimissaan 2 vuotta. Kun työttömyys on yli 20 %, eli niitä on Suomen asukaslukua hipova määrä, niin kyllä siinä velka kasvaa aika nopeasti.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Espanjassa valtio maksaa työttömäksi joutuneen asuntolainat maksimissaan 2 vuotta. Kun työttömyys on yli 20 %, eli niitä on Suomen asukaslukua hipova määrä, niin kyllä siinä velka kasvaa aika nopeasti.

Eli yksityiset velat eivät ole ongelma vaan se, että poliitikot ovat luvanneet valtion maksavan niitä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kyllähän se poliittista löperyyttä nimenomaan osoittaa, jos ei pystytä kansalaisille luomaan järkevästi toteutettavaa strategiaa, ja toisaalta seuraukset sekä rahoittajalle että velalliselle ovat epäselviä. Markkinointi ja yleiset käsitykset luovat niin vahvoja mielikuvia, että langenneita riittää kyllä.

Toisaalta finanssipiirit saavat varsin vapaasti kehittää rahoitustuotteita, jotka ovat mahdollistaneet sekä pikavoitot että -tappiot ja onpa niillä varsin keskeinen osuus kiihtyvän inflaation luomisessakin. Joku voi ajatella, että näinhän sen täytyy ollakin ja kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua. Jokaisen välistävetäjän panos näkyy kuitenkin maksajan kukkarossa yhtä vahvasti kuin kollektiivinen kolehti johonkin oliivilehtoon.

On aivan sama, miten menettää ostovoimansa, mutta riittävän monen menettäessä ajaudutaan ongelmiin väistämättä.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Yksityinen velka otetaan nk. elinkaarihypoteesin mukaisesti elinkaaren nousuvaiheessa, jolloin on rationaalisesti odotettavissa että tulot tulevat kasvamaan ja jolloin lainan etuna on kyky kuluttaa nyt, eikä 20 vuoden kuluttua. Kulutukseksi on laskettava auton ja asunnon hankinta. Yksityinen velka on aina tarkoitus maksaa pois -- ehkä lukuunottamatta ikuisia asuntolainoja, jotka käytännössä tarkoittavat pysyvää vuokrasuhdetta. Yksityistä velkaa otettaessa pankit pyrkivät vakuuttumaan siitä, että talouden velanhoitokustannukset eivät ylitä esimerkiksi 40 prosenttia talouden tuloista.

Onko valtioilla elinkaari? Näyttäisi olevan -- nekin joutuvat selvitystilaan. Kuitenkaan valtioiden ei oleteta noudattavan elinkaariajattelua. Niiden oletetaan olevan ikuisia ja jatkuvassa kasvussa ja jonka vuoksi valtioiden ei oleteta tarvitsevan maksaa koskaan velkojaan pois. EKP:n ja FED:n ekonomistien mukaan paitsi kestävä, myös optimaalinen velkaantumisaste on 60%. Optimaalinen kenelle? Ainakin pankkiireille.

Omana osuutena on kaikenlaisen politiikan tekeminen talousvaikeuksien avulla: tarvitsemme niin ja niin monta maahanmuuttajaa verotettavaksi -- he tulevat paitsi vaihtamaan vaippamme, myös maksamaan veromme puolestamme.

Avaintekijänä ei ole edes pankkiirien salaliitto, eikä fiat-pohjainen ponzi-järjestelmä. Avaintekijä on jokaisessa teissä suomalaisessa, eurooppalaisessa tai amerikkalaisessa, jotka haluatte ettei "peruspalveluista tingitä". Ponzi-pelimme olisi ollut *tarpeeton* ilman hyvinvointivaltiota ja esimerkiksi talousdemokraattien versio velattomasta fiat-rahasta, jolla valtio setelirahoittaa peruspalvelut ja "toimeentulon jokaiselle". Vika ei ole pankkiirien eikä poliitikkojen. He tekevät täsmälleen sitä mitä haluatte.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jooo... yksityinen elinkaariajattelu huomioi heikosti aika hektisessä tilassa olevat työmarkkinat, jossa lainanhoitokulut hyppäävätkin häiriötilanteessa 60-90 %:in käytettävissä olevista tuloista. Tilapäiset persnetot saa yleensä kuitattua maksamalla pelkkiä korkoja, mutta riskinä on aina vähänkään pitkäkestoisemmasta häiriöstä hallitsematon velkaantuminen. Nyt niitä korostavat vielä päivittäistavaroihin kohdistuva ankara inflaatio ja työpaikkojen kertakaikkinen häviäminen.

Kysynnän ja tarjonnan nopeisiin vaihteluihin länsimainen demokratia on auttamatta hidas ja markkinat vievät sitä kuin litran mittaa.

Hyvinvointivaltio on pelkkä illuusio sen jälkeen kun ansiosidonnainen lakkaa juoksemasta.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Itse olen päätynyt syvämietteissäni että kyse on perimmiltään tuottamattomuudesta. Siis tuottamaton tuhlaus vie kriisiin.

(Eli lähtee ihan atomaarisesta yksilön ajattelusta. Yhteiskunnan yleinen taso on vain keskiarvo. Peruseläminen on kulutusta. Koulutus on investointi. Samoin usein koneet ja laitteet, joilla saadaan lisää tuottavuutta. Pelkät lelut eivät. Ei voi kuluttaa enemmän kuin on tulot pitkässäjuoksussa. Myynti, esim oman työn, tuo rahaa sisään.)

Suomenkaan tulevaisuuden toimiala ei voi olla asuminen ja eläminen. Se kuitenkin tuntuu olevan tavoite. Hankitaan jopa lisää asujia.
***

Markkinatalous on reilu ja raaka ja itseohjautuva luonnollinen systeemi. Sitä ohjaa tarjonta ja feedback kysyntä. Siihen puuttuminen horjuttaa aina tasapainoa ja aiheuttaa muualla ongelmia. Eli kun kumartaa jollekin, kääntää selkänsä muille. Eräiden epäkohtien takia tarvitaan hieman rajoja ja 'säätelyä'.

Esimerkiksi suuri virhe oli antaa Kreikalle ja muilla lainarahaa keinotekoisesti säädeltynä n. 1 %:lla. Kun v.1999 korko Kreikalle oli 10 % mm. riskin takia. Ja se olisi rajoitttanut lainanottoa. Markkinoiden mukaan oikea korko olisi nyt 16 %. Myös EVVK pitäisi käyttää tätä mekanismia.

Kun miettii, huomaa että raha on hyvä absoluuttinen mittari. Se mittaa arvon, arvostukset, tulevaisuuden mahdollisuudet, uskonnolliset arvot, taiteelliset arvot jne., jotka markkinat kokevat.

Myöskin verorahan kulutus olisi järkevä käyttää lama-aikaan, mikä ei kuitenkaan toteudu. Poliitikot käyttävät aina kaikki rahat heti ja ostavat ääniä. Ja lainaavat jopa lisää. (vrt Kreikka, Portugali jne.)

Julkisella rahalla huseerataan vaikka mitä. Ja 'liikemiehet' keksivät kyllä keinot ottaaa osansa isännättömästä rahasta. Ja poliliitikot keksivät miten he saavat oman siivunsa. On loputon joukko 'projekteja', missä ei tuoteta mitään järkevää. Sinne se raha häviää.

Ennustan, että näiden satojen miljardien jälkeen Eu on täysi rikkaita politiikkoja ja kovapalkkaisia 'johtajia'. Kannattaa seurata rahaa.
***

Tähän ympärille on kehittynyt nykyaikainen sääli-, pelottelu- ja avustusteollisuus. Sen tarkoituksen on kerätä rahaa, maksaa palkat ja rahat itselleen. Sillä on linkit politiikkaan ja mediaan. On pakko nostaa otsikoihin välillä jokin katastrofi ja hehkuttaa sitä. Kyse on tuhansien miljardien toiminnasta, Sielunkirkastusteollisuus.

On olemassa myös iso joukko yrityksiä, jotka ovat kaupallisesti järjettömiä. Tyyliin myynti 0, kulut 6 M€. Ne pyörivät ainoastaan julkisia avustuksilla. Ne tuhlaavat terveiden yritysten mahdollisuudet saada tukea, tai paremminkin takaisin maksamieen veroraho. Jo isot suuryritykset imuroivat myös rahaa, vaikka eivät sitä tarvitse. Tuonne on mennyt tuottamatonta rahaa.
***

ks.
http://www.youtube.com/watch?v=1fPsEse46lc
http://www.youtube.com/watch?v=LU0A0YQuzow&feature...
http://www.youtube.com/watch?v=s4SYM8JsDg4

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Markkinatalous on reilu ja raaka ja itseohjautuva luonnollinen systeemi.

Minusta sosialismi ja hyvinvointivaltio ovat huomattavasti raaempia systeemejä.

Ensin sinut verotetaan köyhäksi ja jos satut sairastumaan, jonotat hoitojonoissa ja pahimmassa tapauksessa byrokraatit kieltävät sinulta korvaukset tehokkaisiin uusiin hoitomuotoihin ja lääkkeisiin. Eikä sinulle ole mahdollisuutta valita mitään, kaikkien on pakko osallistua tähän järjestelmään.

>Myöskin verorahan kulutus olisi järkevä käyttää lama-aikaan, mikä ei kuitenkaan toteudu. Poliitikot käyttävät aina kaikki rahat heti ja ostavat ääniä.

Tällainen ajattelu on valitettavan yleistä mutta minusta siinä on oleellinen virhe: valtio ei voi luoda työllisyyttä käynnistämällä suuria projekteja. Kirjoitin tästä aikaisemmin: http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5385...

Käyttäjän retku83 kuva
Mikko Saari

Kaupungistuminen ja kaupungissa asuvat työttömät ja heidän pahoinvointi on todellinen ongelma. Kirjoituksestasi saa väistämättä sen kuvan, että parempi olisi kun katkaistaisiin tukiverkot ja annetaan vapaan markkinatalouden hoitaa homma. Ja mitä järkeä olisi verottaa ketään 100%:n saati 260%:n verolla?

Ymmärrän väitteesi siitä että kaikkien olisi pakko osallistua valtion rakentamaan järjestelmään, mutta näin ei ole. Toki on työläämpää perustaa oma pieni paikallinen vaihdantatalouspiiri, varsinkin jos ruoantuottaja puuttuu. Mutta sillä tavalla voi ihan hyvin irtisanoutua hallituksen politiikasta taloudellisesti. Minä en työssäkäyvänä ja veroja maksaneena rivikansalaisena tahdo irtisanoutua verotusjärjestelmästämme vaikka siinä on hirvittävän monia epäkohtia. Systeemi voidaan vaihtaa mutta se ei poista itse syöpäpesäkkeitä.

J. Gagarin

Oikeaan suuntaan voisi edetä tietyin askelin.

Ensimmäiseksi voisi poistaa valtion ansiotuloveron kokonaan ja kaikilta. Se ei olisi kovinkaan ylivoimainen toimenpide ottaen huomioon, että ansiotuloveroista koostuu alle 10% valtion tuloista. Sitten jokainen saisi tienata niin paljon kuin pystyy ja itsellään pitämillään tienesteillä oman harkintnsa mukaan päättää mistä tuotteista haluaa maksaa ALV:ta tai jotain muuta veroa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kirjoituksestasi saa väistämättä sen kuvan, että parempi olisi kun katkaistaisiin tukiverkot ja annetaan vapaan markkinatalouden hoitaa homma.

En tietenkään kannata mitään tukiverkkojen katkaisua, päinvastoin! Mutta oleellinen kysymys on minusta se, miten nämä tukiverkot rakennetaan.

Rakennetaanko ne ylhäältä ohjatusti, käyttäen poliittisiä päätöksiä ja virkamiehiä jakamassa tukea vähäosaisille? Vai rakennetaanko ne ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa? Perustuuko avun antaminen pakkoon ja valtion monopoliin, vai vapaaehtoisuuteen ja vaihtoehtoihin?

>Ja mitä järkeä olisi verottaa ketään 100%:n saati 260%:n verolla?

Sitä minäkin olen ihmetellyt kun olen kuunnellut näitä "verotetaan lisää rikkaita" -heittoja.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

HUOM: Kaikki kirjoitukseni löytyvät helpommin luettavassa muodossa nettisivuiltani: http://jouniflemming.fi/

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Elinkeinoelämältä heruu vain vähän kiitosta hallitusohjelmalle. Eniten närää herättää verotus. Kauppalehti 20.06.2011 klo 09:09
...

"Nooh, olisiko elinkeinoelämä tyytyväinen sellaiseen tilanteeseen jossa 90% veroista poistettaisiin 100% turhina? Mahdotontako? Ei suinkaan. Itse asiassa ällistyttävän yksinkertaista. Taikasana on velatonraha.

Koko homman voisi kiteyttää tähän tapaan: Miten-ja-kuinka kaava Velka = Ostovoima = Työpaikka saadaan muutettua tällaiseksi Työpaikka = Ostovoima = Työpaikka?" http://ebolakani.blogspot.com/

ja vastaus on.

http://www.youtube.com/watch?v=AfiKM1F1KBA&feature...

Toimituksen poiminnat