Tiesitkö, että valtio vie yli puolet palkastasi?

Mikäli palkkasi on 2000 euroa kuukaudessa (brutto), maksat siitä valtiolle suoraan noin 40 % veroina ja verojen kaltaisina maksuina. Tuloveroasteesi on 22 % mutta muut veroluonteiset maksut nostavat valtion osuuden noin 40 prosenttiin. Ja kun käytät näitä rahojasi johonkin, joudut maksamaan valtiolle vielä lisää ja tämän seurauksena palkastasi päätyy yli puolet valtiolle. Ei ihme jos sinusta tuntuu, ettei palkka koskaan riitä mihinkään!

 

Mitä enemmän olen harrastuksenani opiskellut taloustiedettä, sitä enemmän olen ymmärtänyt miten monimutkainen asia talous on. Talous ei ole kuin mekaaninen kone, jonka rattaita sopivasti öljyämällä saataisiin aikaan suurempi määrä tehoa. Talous on yksilöiden ja instituutioiden välinen, monimutkainen vuorovaikutusverkosto, jossa yksi ainoa muutos voi saada aikaan täysin ennalta näkemättömiä vaikutuksia talouden kentän eri laidoilla. Tällaisia asioita pohti aikanaan jo ranskalainen Frederic Bastiat. Hän oli 1800-luvulla elänyt filosofi ja taloustieteilijä, ja hänen keinonsa tuoda ilmi talouden monimutkaisuutta oli kirjoittaa talouden näkyvästä ja näkymätömästä puolesta.

 

Ajatellaan, että saat kuukaudessa palkkaa 2000 euroa, verotuksen suhteen näkyvää tässä on luonnollisesti tulovero. Melko näkyviä ovat myös kunnallisvero, kirkollisvero (mikäli kuulut kirkkoon), palkansaajan työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja päivärahamaksu, jotka verottaja myös perii tuloveron ennakonpidätyksen yhteydessä. Näistä muodostuu 2000 euron kuukausipalkalla yhteensä noin 22 % tuloveroaste, eli 2000 euron bruttopalkka tarkoittaa keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla laskettuna 1443 euron käteen jäävää nettopalkkaa. [1]

 

Sen sijaan näkymätöntä tilanteessa on se, että työnantajasi pankkitililtä ei suinkaan lähde palkanmaksusi yhteydessä 2000 euroa. Työnantajasi tililtä lähtee huomattavasti enemmän, tarkalleen ottaen yhteensä 2421 euroa, koska hänen tililtä maksetaan työntekijän työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 421 euroa valtiolle joka kuukausi. [2] Nuo 421 euroa maksetaan työnantajan eikä työntekijän pankkitililtä, joten vaikuttaisi siltä, että työnantaja maksaa tuon rahamäärän valtiolle. Mutta asia ei suinkaan ole näin. Työnantajan näkökulmasta sinun palkkasi on 2421 euroa, ei 2000 euroa. Työnantajallesi on taloudellisesti täysin yhdentekevää maksaako hän sinulle palkkana koko summan 2421 euroa ja sinä maksan niistä veroja ja muita kuluja, vai maksaako työnantaja sinulle 2000 euroa ja 421 euroa suoraan valtiolle.

 

Joku voisi tietysti väittää vastaan ja sanoa, että työnantaja maksaa palkanmaksun sivukulut, koska ne lähtevät hänen pankkitililtään. Tällainen väite on kuitenkin yhtä järjetön kuin se, että työnantaja maksaisi myös sinun tuloverosi, sillä lähteehän tuloverokin verottajalle suoraan työnantajan eikä työntekijän tililtä. Mutta se ei tarkoita, että palkkatulosi olisi verovapaata, koska todellisuudessa verot vähentävät sinun nettopalkkaa eli sinä maksat tuloverosi, aivan kuten maksat myös muut palkkaasi laskevat palkanmaksusi sivukulut.

 

On siis selvää, että työnantajasi maksaa todellisuudessa sinulle kuukaudessa palkkaa 2421 euroa mutta valtio vie tästä heti 421 euroa verojen kaltaisia pakollisia vakuutusmaksuja ennen varsinaista ennakonpidätystä. Maksut peritään tällaisella kirjanpidollisella kikkailulla luultavasti siksi, etteivät palkansaajat ymmärtäisi miten paljon he maksavat veroja.

 

Kun otamme huomioon, että todellinen kuukausipalkkasi onkin 2000 euron sijaan 2421 euroa ja siitä jää nettopalkaksesi 1443 euroa, huomaamme, että valtio vie suoraan noin 40 % palkkatuloistasi. Valitettavasti tämäkään ei vielä riitä. Jos nimittäin otamme vielä huomioon, että sinun pitää todennäköisesti ostaa jotain elääksesi, niin tulet maksamaan vielä lisää veroja, koska valtio on välistä vetäjänä lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa.

 

Asuminen ja energia, sekä elintarvikkeet muodostavat yli kolmanneksen kotitalouksien menoista Suomessa. [3] Oletetaan, että maksat asumisestasi vuokrana 800 euroa kuukaudessa. Tällä kertaa verotuksen kannalta melko näkyvää on 28 % pääomavero, jota ehkä kuvittelet vuokranantajasi maksavan vuokratuloistaan, eli vuokrastasi. Mutta ilman pääomaveroa, vuokranantajasi voisi vuokrata asuntonsa sinulle halvemmalla ja silti saada yhtä suuren vuokratuoton. Jälleen kyse on kirjanpidollisesta kikkailusta, sillä vaikka pääomavero lähtee vuokranantajan pankkitililtä, vuokralainen on sen todellinen maksaja. Jos esimerkiksi SDP:n vaatimus pääomaveron nostamisesta kahdella prosenttiyksiköllä 30 %:iin toteutuisi, on täysin selvää, että se nostaisi vastaavasti vuokria keskimäärin 2%, koska vuokranantajat haluavat siirtää korotuksen vuokralaisen maksettavaksi.[4] Aivan samoin kuin vuokralainen muutenkin maksaa vuokran pääomaveron. Tämä ei tosin tarkoita, että vuokrat automaattisesti laskisivat mikäli pääomavero laskisi, koska vuokranantajat haluavat luonnollisesti maksimoida oman tuottonsa ja raskaasti säännellyillä vuokra-asuntomarkkinoilla kilpailu vuokranantajien välillä on vähäistä.

 

Sinä siis maksat vuokranantajasi pääomaveron, eli 28 prosenttia 800 eurosta, mikä tekee 224 euroa kuukaudessa lisää sinun rahojasi valtion kassaan.

 

Oletetaan seuraavaksi, että ostat kuukaudessa ruokaa esimerkiksi 200 eurolla. Näkyvää verotuksen kannalta on, että maksat ruuastasi arvonlisäveroa 13 % eli tässä tapauksessa 26 euroa kuukaudessa. [5] Näkymätöntä sen sijaan on, että maksat myös ruokakauppasi yritysveroa, yhteisöveroa, ruokatukkurin ja logistiikkayritysten ajoneuvo- ja polttoaineveroja ja niin edelleen. Vaikka et näe näitä veroja eriteltyinä ruokaostostesi kuitissa, kaikki nämä verot ovat osaltaan nostaneet ruuasta maksamaasi jo muutenkin korkeaa hintaa.

 

Mutta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Tällaisessa tarkastelussa näkymättömäksi jäävät vielä kaikki muut esimerkiksi asumiseesi liittyvät verot, kuten sähkön, veden ja lämmöntuotantoon liittyvät verot, joista sinä myös maksat osan. Tämän päälle maksat kalliisti siitä, että valtio rajoittaa kaavoituksella asuntorakentamista, minkä seurauksena uusien asuntojen neliöhinnat ovat huomattavasti rakennuskustannuksia korkeammat (ja verotus myös tietysti nostaa merkittävästi rakennuskustannuksia). Lisäksi ruuan hintaa ovat nostaneet kaikki yritystoimintaan Suomessa liittyvä sääntely, mistä on esimerkiksi seurannut ruokakauppa-alan keskittyminen kahden suuren ketjun hallintaan. Ja kaiken tämän päälle valtion keskusjohtoinen korkopolitiikka pitää yllä keinotekoisen matalaa korkotasoa, mikä on puhaltanut ilmaa asuntojen hintakuplaan jo vuosien ajan, minkä seurauksena asuntojen hinnat ovat nousseet ja samalla vuokrat. On täysin selvää, että mikäli valtio puuttuisi vähemmän ihmisten väliseen taloudelliseen toimintaan verotuksella ja sääntelyllä, maksaisit vähemmän asumisesta, energiasta, elintarvikkeista ja kaikista muista hyödykkeistä, sekä saisit käyttöösi suuremman osuuden palkastasi. Tuotteet ja palvelut tulisivat halvemmiksi, ja sinulla olisi käytettävissä enemmän omaa rahaasi.

 

Olemme siis todenneet, että 2000 euron bruttopalkka tarkoittaa todellisuudessa sitä, että työnantaja maksaa 2421 euroa kuukaudessa. Tästä summasta valtio vie ensin 421 euroa, tämän jälkeen maksat tulo- ja muina veroina ennakonpidätyksessä 557 euroa. Jos ostat ruokaa 200 eurolla kuukaudessa ja maksat vuokraa 800 euroa, maksat valtiolle vielä 26 euroa ruuan arvonlisäverossa ja 224 euroa vuokrasi pääomaveroissa. Yhteenlaskettuna tämä tarkoittaa, että maksat 2421 euron palkastasi vähintään 1228 euroa eli yli 50 % valtiolle. Tämän päälle tulevat tietysti vielä kaikesta muusta kulutuksestasi maksettavat välittömät ja välilliset verot, ja tämän lisäksi talouttasi rasittaa valtion sääntelyn aikaansaama tuotteiden ja palveluiden keinotekoisen korkea hinta ja vähäinen valinnanvapaus.

 

Poliitikot puhuvat mielellään siitä, että verotuksen tulee olla oikeudenmukainen. Onko mielestäsi oikeudenmukaista, että maksat yli puolet palkkatuloistasi valtiolle?

 

--

Lähteet:

 

1. Palkansaajan tuloverolaskuri 2010, Veronmaksajat. http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatveroasiat/laskurit/palkansaajantul...

 

2. Palkanmaksun sivukulujen laskuri, Suomen Yrittäjät. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/palkkalaskuri/

 

3. Tulot ja kulutus, Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html

 

4. http://www.sdp.fi/category/tagit/p%C3%A4%C3%A4omavero

 

5. Arvonlisäverot, Veronmaksajat. http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kulutusverotus/a...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Kappale, jossa väitän pääomaveron olevan todellisuudessa pois vuokralaisen taskusta vaatinee lisäselvitystä enkä halunnut lisätä sitä itse tekstiin.

Eli kuten kirjoitin: "Tämä ei tosin tarkoita, että vuokrat automaattisesti laskisivat mikäli pääomavero laskisi, koska vuokranantajat haluavat luonnollisesti maksimoida oman tuottonsa ja raskaasti säännellyillä vuokra-asuntomarkkinoilla kilpailu vuokranantajien välillä on vähäistä."

Tätä ei pidä tulkita niin, että verojen laskeminen olisi turhaa. Ennemminkin niin, että pelkkä verojen laskeminen ei riitä. Markkinatalouden toimivuudelle on oleellistä kilpailu, ilman kilpailua hyödykkeiden tarjoajat voivat keinotekoisesti nostaa hintojaan, tarjota huonoa laatua, polkea työntekijöiden oikeuksia ja niin edelleen. Kilpailun puutteeseen on vain yksi toimiva lääke: sääntelyn purkaminen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Tuohon vuokralaisen kustannuksiin haluaisin lisätä yhden. Kiinteistövero. Esim :
- Asun velattomassa ok talossa, maksan n. 300€ kiinteistöveroa.
- Asun samassa mökissä vuokralla, kiinteistövero 300 € + alv = 366 €

Hassua, köyhempi maksaa enemmän. Laskin noista veroasteita parissa blokissa, tiivistelmä tuolla : http://www.auvorouvinen.fi/vaalit/index.php#Verotu...

Palkkaan kuuluu sivukuluja. Tein laskimen jolla voi arvioida kirvesmiehen palkan sivukulut. Siis lomat, vakuutukset ym.
ttp://koti.mbnet.fi/port/js/laskuri.htm

Ilkka Järvelä

"Mikäli palkkasi on 2000 euroa kuukaudessa (brutto), maksat siitä valtiolle suoraan noin 40 % veroina ja verojen kaltaisina maksuina. Tuloveroasteesi on 22 % mutta muut veroluonteiset maksut nostavat valtion osuuden noin 40 prosenttiin."

No entäs kunnalle, paljonko sille menee.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

En jaksanut eritellä kunnan osuutta, laskin (kuten yleensä luettavuuden ja yksinketaisuuden vuoksi teen) kunnat osaksi valtiota vaikka ne ovatkin kirjanpidollisesti ja juridisesti erillisiä.

Lauri T

Ilmeisesti lasket myös työeläkeýhtiöt osaksi valtiota mikä on toki perusteltavissa.

Tosin työeläkemaksuja voidaan pitää myös ainakin osittain palkkana jonka maksu tapahtuu vasta eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Siis eräänlainen pakkolaina.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ilmeisesti lasket myös työeläkeýhtiöt osaksi valtiota mikä on toki perusteltavissa.

Kyllä.

>Tosin työeläkemaksuja voidaan pitää myös ainakin osittain palkkana jonka maksu tapahtuu vasta eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Siis eräänlainen pakkolaina.

Ennemminkin valtiolle monopolisoitu vakuutus.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tiesitkö, että viet melkein puolet meille kaikille kuuluvista rahoista?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Minä vien melkein puolet teille kuuluvista rahoista? Mitä tarkoitat?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Hän tarkoittaa, että toiset näkevät puolityhjän lasin puolitäytenä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Suihkonen: ei ihan, vaan sen, että toiset näkevät puolitäyden lasin täytenä.

Olavi Koskela

Verot ja sosialismi kuuluvat yhteen. Mitä suurempi sosialismi eli (naisten)työllistäminen sitä isommat verot. 80% julkisen sektorin väestä naisia. Tätä ei kukaan näe tasa-arvo-ongelmana. Kaikki puolueet sosialistisia. Lisäävät veroja ja maksuja. Yksi puolue vastustaa EU maksuja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vielä ihmeellisempi asia on se, mitä tapahtuu sille kaikkien verojen jälkeen jäävälle yksityiselle rahalle. Jos ostan turkkilaiselta pizzan, tiedän tukevani tavallista yksityistä liiketoimintaa. Liittymämaksut, sähkölaskut sun muut ovatkin sitten jo maksua julkisesta palvelusta eli itse asiassa verojen maksua toisella nimellä. Pörssiyhtiöt eli julkiset osakeyhtiöt (OYJ) ovat jo nimensäkin puolesta vähintään puolivaltiollisia rakenteita.

Jyri Terttu

Tiesitkö, että valtio maksaa yli puolet koulutuksestasi?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Juuri sinä siellä olet mainio esimerkki siitä, millaisia hiiriä valtio putkestaan sylkee. En tiennyt, kylillä kyllä juorutaan sitä sun tätä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Ja tämän seurauksena koulutuksen taso on huono ja sitä ei riitä kaikille. Esimerkiksi itse opiskelin ohjelmoijaksi ammattikorkeakoulussa. Valtion virkamiehet olivat päättäneet, että ensimmäiset kaksi vuotta kolmivuotisesta opiskelusta meille opetetaan lähinnä matematiikkaa, fysiikkaa ja johtojen yhteenliittämistä tinan avulla. Itse ohjelmoinnin opiskelu alkoi vasta kolmantena vuotena ja silloinkin oma aktiivisuus oli avainasemassa tiedon hankinnassa.

Valtion tehtävä koulutukseen liittyen on varmistaa, että kaikki saavat riittävän tasoisen koulutuksen. Ei ylläpitää kouluja tai sanella mitä siellä opetetaan ja miten.

Esimerkiksi ruokahuolto toimii lähes kokonaan markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Valtio ei omista peltoja, ei ruokalogistiikka eikä ruokakauppoja. Silti kukaan ei Suomessa kuole nälkään. Toisin on ollut maissa, joissa valtio on ottanut aktiivisen roolin ruuantuotannossa, tällöin miljoonat ihmiset ovat kärsineet.

Aivan samoin ihmiset kärsivät kun valtio sekaantuu koulutukseen. Ihmisiä koulutetaan suoraan kortistoon, vastavalmistuneiden taidot ovat puutteellisia ja koulutus on ylipitkää ja ylihintaista.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Pääomatuloista perittävä vero nousi 30% vuodenvaihteessa,siihen tuli myös progressiota (yli 50k tuloista 32%)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Maksut peritään tällaisella kirjanpidollisella kikkailulla luultavasti siksi, etteivät palkansaajat ymmärtäisi miten paljon he maksavat veroja."

Näin sen täytyy olla. Ei tuolle kikkailulle oikein muutakaan selitystä ole. Eikö se olisi yksinkertaisempaa ja tulisi halvemmaksikin periä kaikki veroluonteiset maksut työntekijältä?

Pekka Heliste

Tanskassa kaiken maksaa työntekijä, mutta ei mmonikaan valita muita maita korkeampaa tuloverotusta

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Verojen osuutta nostaa entisestään se, että kuluttajat maksavat myös tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen käytetyn työvoiman verot. Jos siis palkansaajan maksamien verojen osuus on yli 50%, kaikista tuotteiden hinnoissa olevista työvoimakustannuksista veroa on yli 50%.

Jos vedetään hihasta, että keskimäärin tuotteiden ja palveluiden tuotantokustannukset jakautuvat fifty-fifty työvoimakustannusten ja muiden kustannusten välillä, niin tuotantokustannuksista veroa on vähintään 25%, ja koska muut kustannukset ovat tuotantoketjun portaita loppuun asti seuraamalla viime kädessä aina työvoimakustannuksia (työkoneiden valmistamisesta ja raaka-aineiden tuottamisesta lähtien), niin verojen osuus tuotantokustannuksista nousee tuohon samaan yli 50 prosenttiin. (Olettaen, että aivan kaikki tehtäisiin Suomessa tai vastaavan verotuksen maissa.)

Tällöin verotuksen lakkauttaminen kilpailluilla markkinoilla pudottaisi tuotteiden ja palveluiden hintoja rajusti - suorat verot jäisivät pois ja lisäksi tuotantokustannukset puolittuisivat. Vaikka palkansaajat edelleen saisivat vain nykyisen nettopalkkanssa verran palkkaa, niin heidän ostovoimansa moninkertaistuisi.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Tiesitkö, että toinen tapa mitata asioita on kokonaisveroaste. Suomen kokonaisveroaste on 42%. Kokonaisveroaste kuvastaa yhteiskunnan perimien kaikkien verojen ja veroluonteisten maksujen osuutta bruttokansantuotteesta.

Voit myös laskea ketjuttamalla rahan kierrolle yli sadan tai yli kahden sadan prosentin verotuksen.

Mitä kerätyillä rahoilla sitten tehdään ? Jos sinulla on lapsia, niin osa veroista palautetaan lapsilisinä, päiväkoteina ja vaikkapa ilmaisena koulutuksena. Osa rahoista palautetaan terveydenhuollon ja turvallisuuden kautta. Yllätys yllätys: 100% kerätyistä veroista palautetaan maksajien hyväksi :)

Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että Suomen kokonaisveroaste on liian korkea ja että verotusta tulisi yhteiskunnan tarjoamia palveluita järkeistämällä/karsimalla madaltaa. Suomen ulkoisen kilpailukyvyn hyväksi. Siksi kommenttini kohdistuikin enemmänkin populistiseen ja yksinkertaistavaan esitystapaasi, kuin tekstin sisällön takaa löytyvään kritiikkiin Suomen veroasteesta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Tiesitkö, että toinen tapa mitata asioita on kokonaisveroaste. Suomen kokonaisveroaste on 42%. Kokonaisveroaste kuvastaa yhteiskunnan perimien kaikkien verojen ja veroluonteisten maksujen osuutta bruttokansantuotteesta.

En pidä tällaisesta lähestymistavasta, koska minusta yksilö on talouden tärkein osa. Jos puhutaan jostain kokonaisveroasteesta, raha kuin tippuisi taivaalta. Kun puhumme yksilöistä, sinä saat palkkaa X euroa ja valtio vie tästä yli puolet. Se on paljon todellisempaa ja konkreettisempaa.

>Mitä kerätyillä rahoilla sitten tehdään ? Jos sinulla on lapsia, niin osa veroista palautetaan lapsilisinä, päiväkoteina ja vaikkapa ilmaisena koulutuksena.

Se, että joku rahoitetaan veroilla ei tee hyödykkeestä "ilmaista". Ei, se ei ole myöskään käyttäjilleen ilmainen, koska "ilmaisten" palveluiden käyttäjät maksavat tästä ns. ilmaisuudesta esimerkiksi huonona laatuna, sekä tietysti omassa verotuksessaan.

>Osa rahoista palautetaan terveydenhuollon ja turvallisuuden kautta. Yllätys yllätys: 100% kerätyistä veroista palautetaan maksajien hyväksi :)

Mutta oleellista on, että valtion rooli taloudessa välistävetäjänä vääristää taloutta. Rahaa virtaa hankkeisiin, joita ihmiset eivät vapaaehtoisesti rahoittaisi, sekä poliitikkojen omiin hankkeisiin (esimerkiksi oman äänestysalueen hankkeisiin äänien saamiseksi), sekä tietysti myös valtavalle virkamiesarmeijalle.

Lopulta kyse on siitä, että valtion virkamiehet päättävät mitkä tuotteet ja palvelut ovat hyviä ja antavat sinun rahojasi niille, eikä niin, että me itse kuluttajina päättäisimme mitä hyödykkeitä haluamme ostaa ja millä ehdoin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Jannen kritiikki on paikallaan. Esityksesi on karkean yksinkertaistava ja koska tuot esille vain toisen puolen (jos sitäkään) kokonaisuudesta on se myös järkyttävällä tavalla vääristävä. Riippumatta siitä mitä mieltä ollaan veroasteesta.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Olettaen, että itse koneiston, poliitikkoineen ja virkamiehineen sekä näiden palkkoineen, toimistoineen, edustusmatkoineen ja guggenheimineen, pyörittäminen ei maksaisi yhtään mitään ja 100% kerätyistä veroista todellakin palautettaisiin maksajiensa hyväksi, niin mikä olisi tällöin koko harjoituksen pointti? Eikö olisi selvästi ja yksiselitteisesti yksinkertaisempaa, että maksajat käyttäisivät ihan itse kaikki rahansa omaksi hyväkseen?

[Edit: pieni ajatusvirhe loppuosassa, heitin roskiin.]

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Verotuksessa on todellisuudessa menty väärään suuntaan eli ylöspäin 1980-luvun lopulta lähtien. Virallisissa kirjoissa tapahtuva vaihdanta ja kaupankäynti ovat maasta käytännössä loppuneet. Olemme Venezuela ilman öljyä. Silti jotkut vielä kuvittelevat, että voimme valmistaa hyviä talouslukuja ja elättää itsemme myymällä niitä kaikkialle maailmaan.

Asetelma alkaa olla tuttu 1600-luvulta, jolloin suurvalta Ruotsi verotti Suomesta miehet ja hevoset sotiinsa. Itärajan takana on vaihteeksi vapaampaa kuin tällä puolella ja ristiriita kasvaa koko ajan. Vääntöä käydään myös baltialaisten ja pommerilaisten sieluista.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Kokonaisveroaste on huono mittari, koska siinä ei lyhyellä aikavälillä näy lainanotto. Pitäisin parempana vastaavana mittarina julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta, esimerkiksi vuonna 2010 luku oli 55,3%.

Vastaavasti on harhaanjohtava väite, että 100% veroista palaa maksajan hyödyksi. Ensinnäkin Suomessa on aika tehoton julkinen sektori (kt. sivu 11). Meillä on julkisella sektorilla työvoimasta viidennes enemmän kuin Britanniassa ja joitakin prosentteja enemmän kuin Ranskassa, jonka byrokratiaa yleisesti pidetään tehottomana.

Julkisen sektorin tehottomuus on yksi asia, mutta sitten on myös sen vääristävä vaikutus. Esimerkiksi: Suomen kaikki yhdistystuet ovat 1,6 miljardia (2008) ja yritystuet laskentatavasta riippuen 2-3 miljardia. Ensimmäinen vääristää kansalaisyhteiskuntaa, jälkimmäinen on taloudelle lähinnä haitallista.

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

Järvelä, julkisella puolella työtätekevien ei kerro suoraan tehokkuudesta, jota mitataan toisin. Esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Suomi on selvinnyt keskimäärin halvemmalla kuin verrokkiryhmänsä.

100% veroista ei tietenkään palaa maksajalle, mutta tällaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemme halunneet. Vastuuta ja vapautta on vähänlaisesti samalla kuin perinteisestä yhteisöllisyydestä on luovuttu. Yhteiskunnalle on siirretty vastuita ja tehtäviä, joista sitten maksamme kalliisti.

Julkista sektoria arvosteltaessa on muistettava, että positiivisena puolena byrokratia takaa tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Tarkka säännöstö, dokumentointi ja valvonta on edellytyksenä verovarojemme asianmukaiselle käytölle. Se on byrokratiaa. Tällä en tarkoita etteikö julkista sektoria pitäisi pienentää. Se tulee kuitenkin tehdä karsimalla tehtäviä ja palkankorotuksia(esim. vanhuspalvelulaki hylättävä)

Korkea veroaste ei pitäisi olla yllätys - niin paljon yhteisesti maksettuja palveluja kohtaa kaikkialla. Koulu- ja opiskelulaitos, terveydenhoitolaitos, infrastruktuuri ja turvallisuus ovat seikkoja, joista maksan murehtimatta veroa tälle yhteiskunnalle.

En kannata kuitenkaan korkeita veroja, vaan maltillista tuloveron laskemista kautta linjan. Haittaverot ovat taas minusta kohdallaan niin pitkään kun maksan muidenkin terveydenhoidosta.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Niinipuu, työtätekevien määrä on indikaattori. Jos tehokkuuden mittaajana on valtiollinen taho (kuten THL), tuloksiin luottaminen on kuin luottaisi Nokian käsitykseen puhelimiensa ylivertaisuudesta verrattuna kilpailijoiden tuotteisiin.

Jos tarkastellaan vaikka terveydenhuoltoa, on totta että Suomi menestyy joillakin yksittäisillä osa-alueilla hyvin. Kustannukset ovat hyvää OECD-keskiluokkaa eli 9,2% bruttokansantuotteesta (OECD: ka. 9,6%, 2011). Luvuissa on tosin omat ongelmansa.

Terveydenhuollon tuloksia vertailtaessa on myös otettava huomioon väestön elintottumukset, joka tekee niiden vertailusta haastavaa. Huomioon ottaen, että Suomessa käytetään varsin keskirverrosti alkoholia, tupakoidaan suht vähän ja suomalaiset eivät ole erityisen ylipainoisia niin tulokset eivät ole kaikilta osin erityisen mairittelevia. Esim. Suomessa terveiden elinvuosien määrä on huomattavasti alle EU-maiden keskiarvon (Health at a Glance: Europe 2010, OECD). Niitä on odotettavissa lähes vuosikymmenen vähemmän kuin Ruotsissa, joka lienee suhteellisen hyvä vertailukohta elintapojen ja geenipoolin osalta. Eivätkä nämä tehokkuusluvutkaan niin erityisen hyviä ole.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Sen lisäksi, että valtio vie yli puolet palkasta, se haluaa myös kontrolloida mihin se jäljelle jäävä osuus puolikkaasta käytetään.

Ei alkoholia, ei tupakkaa, ei rasvaa, ei sokeria, ei sähköä, ei bensiiniä. Ei palveluja, paitsi jos on varaa ostaa niitä paljon. Silloin ne saa vähentää kotitalousvähennyksenä.

Pekka Salmela

Onko mitään mitä voisi karsia, että sivukulut saadaan pienemmäksi?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Verotus tekee elämän kieltämättä kalliiksi, mutta valtiolla on siihen yksityisenä maanomistusorganisaationa oikeus. Hyvä lähestymistapa tosin omistajaohjausmielessä herättää äänestäjissä uusia tapoja katsoa elämäänsä Suomen valtion maassa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Verotus tekee elämän kieltämättä kalliiksi, mutta valtiolla on siihen yksityisenä maanomistusorganisaationa oikeus

Valtio ei ole verrannollinen yksityiseen maanomistajaan, koska valtiot ovat ensinnäkin kartelli, valtioita vastaan kilpailu on tehty erittäin vaikeaksi. Kilpailua on toki yritetty, esimerkiksi 70-luvulla libertaarit rakensivat pienelle matalikolle Tyynelle valtamerelle saaren ja perustivat sinne uuden valtion. Ei mennyt kauaa, kunnes lähimmän naapurisaaren Tongan alus purjehti paikalle aseiden kanssa ja valtasi saaren.

Toiseksi, valtion verotusoikeus ei perustu sopimuksiin vaan väkivaltaan. Markkinataloudessa yritys voi saada minulta rahaa vain jos annan sitä sille. Valtio saa minulta rahaa aina kun sitä huvittaa, koska valtio voi vaatia rahaa väkivallan uhalla.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Valtio ei ole verrannollinen yksityiseen maanomistajaan, koska valtiot ovat ensinnäkin kartelli, valtioita vastaan kilpailu on tehty erittäin vaikeaksi.

Aito markkinatalouden kannattaja ei tietääkseni tuomitse kartelleita tai ainakaan vaadi mitään lainsäädäntöä niiden estämiseksi. Näin olen ymmärtänyt.

Kilpailua on toki yritetty, esimerkiksi 70-luvulla libertaarit rakensivat pienelle matalikolle Tyynelle valtamerelle saaren ja perustivat sinne uuden valtion.

Vautsi! Tätä en tiennytkään. On hienoa, että on yritetty. Eikun vain uutta yritystä kehiin!

Ei mennyt kauaa, kunnes lähimmän naapurisaaren Tongan alus purjehti paikalle aseiden kanssa ja valtasi saaren.

Mitä tästä opittiin? Jos meinaa oman valtion perustaa, on parempi samalla varustaa armeija puolustamaan valtion suvereniteettia ja omaisuutta.

Toiseksi, valtion verotusoikeus ei perustu sopimuksiin vaan väkivaltaan.

Tosiasia on valitettavasti se, että omistaminen lähtee kiväärin piipusta. Maailmassa ei vallitse oikeus itsestään, vaan sen eteen on taisteltava/tehtävä työtä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty aseet.

Markkinataloudessa yritys voi saada minulta rahaa vain jos annan sitä sille. Valtio saa minulta rahaa aina kun sitä huvittaa, koska valtio voi vaatia rahaa väkivallan uhalla.

Kun asia nähdään niin, että valtio tosiasiassa omistaa kaiken maan ja irtaimiston, havaitsemme, että valtio vain toimeenpanee itse oikeuksiaan omalla maallaan ja oman omistuksensa suhteen. Alustalaisilla on vain ehdollisia hallintaoikeuksia maahan ja irtaimistoon, mutta ei de facto omistusoikeutta. Ken säätää lait, omistaa maan. Ken omistaa maan, säätää lait.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Aito markkinatalouden kannattaja ei tietääkseni tuomitse kartelleita tai ainakaan vaadi mitään lainsäädäntöä niiden estämiseksi. Näin olen ymmärtänyt.

Markkinatalouden kannattajat tuomitsevat valtion/valtioiden ylläpitämät kartellit ja monopolit. Markkinataloudessa kartellit ja monopolit eivät ole ongelma.

>Tosiasia on valitettavasti se, että omistaminen lähtee kiväärin piipusta. Maailmassa ei vallitse oikeus itsestään, vaan sen eteen on taisteltava/tehtävä työtä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty aseet.

Oli tämä totta tai ei, se ei silti tarkoita, että valtio olisi yritykseen verrattavissa oleva maanomistaja. Valtion rahankeruu perustuu väkivallalle, yrityksen rahankeruu perustuu vapaaehtoisuudelle.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Jos valtio on "yksityinen" niin onko sanalla "julkinen" enää mitään sisältöä?

Ehkäpä koko kielemme voitaisiin redusoida joksikin smurffi-kieleksi ja lopulta lopettaa keinotekoisen sanojen jaon verbeihin, substantiiveihin, adjektiiveihin, numeraaleihin, pronomineihin ja adverbeihin. Yksi ytimekäs örähdys kertoisi kaiken!

Ugh!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Ihan hyvä huomio. Näkisin, että "julkinen"-sanalle löytyy käyttöä valtion sisäisissä asioissa. Maanomistajuus ja yhteiskunnan pyörittäminen elinkeinona on varsin poikkeuksellinen elinkeinon muoto, joten on ihan aiheellista, että sille löytyy omaa termistöä, kuten julkinen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mitä mieltä muuten ovat herrat Korhonen, Suihkonen, Flemming ja Saariranta tuosta Suihkoselle antamastani vastineesta? Onko ajatteluni muka siinä epäjohdonmukaista? Jos oli, niin oikaiskaa toki minut takaisin järjen ja johdonmukaisuuden raiteille tai antakaa hyvää palautetta.

Nimenomaan teidän valtiollisen kapitalismin nimeen vannovien odotan pelaavan reilua peliä tässä järjellisen totuuden ja johdonmukaisuuden etsimisessä. Te olette olleet johdonmukaisia näissä väittelyissä, toisin kuin sosialismin nimeen vannovat. Antakaa vastapuolelle tunnustustaa tai oikaiseva palautetta. Hiljainen väistäminen on älyllistä raukkamaisuutta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mitä mieltä muuten ovat herrat Korhonen, Suihkonen, Flemming ja Saariranta tuosta Suihkoselle antamastani vastineesta? Onko ajatteluni muka siinä epäjohdonmukaista?

Kyllä on, vertaat yrityksiä ja valtiota. Ne ovat kuitenkin täysi eri asioita koska ne pelaavat eri säännöillä, valtio voi aina pakottaa ihmiset maksamaan palveluistaa, yritykset eivät. Täten ei ole järkevää sanoa, että valtio on vain yksi maanomistaja, joka voi verottaa maallaan asujia kuten valtion päämiehet haluavat.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kyllä on, vertaat yrityksiä ja valtiota. Ne ovat kuitenkin täysi eri asioita koska ne pelaavat eri säännöillä, valtio voi aina pakottaa ihmiset maksamaan palveluistaa, yritykset eivät. Täten ei ole järkevää sanoa, että valtio on vain yksi maanomistaja, joka voi verottaa maallaan asujia kuten valtion päämiehet haluavat.

Entäpä tällainen tilanne: Norsunluurannikko myy Microsoftille 100 neliökilometriä asumatonta maata 10 miljardilla dollarilla ja Microsoft perustaa alueelle yksityisarmeijan. Microsoft päästää alueelle maahanmuuttajia, mutta rajalla ilmoittaa, että kaikki maa ja irtain omaisuus, mitä Microsoft-landian sisällä on, kuuluu Microsoftille. Maahanmuuttajat haluavat tästä huolimatta tulla Microsoft-landiaan, koska ovat lähteneet sotaa ja kurjuutta pakoon. Maahanmuuttajat rakentavat Microsoft-landian maille taloja ja raivaavat peltoja. He maksavat tyytyväisinä Microsoftille veroja, vaikka Microsoft niiden suuruttaa välillä yksipuolisesti vaihtaakin osakkeenomistajien omistajaohjauksen ansiosta. Eräällä kerralla maanviljelijät yrittävät jättää verot maksamatta, jolloin Microsoft lähettää yksityisarmeijan kovistelemaan niskuroijalta verot, jotka se lopulta saakin.

Väitätkö tämänkin esimerkin jälkeen, etteivät yritykset voi täysin legitiimisti pakottaa ihmisiä maksamaan palveluistaan?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Valtiollisen kapitalismin nimeen vannovaksi" en tunnista itseäni. Kannatan valtion läsnäolon tuntuvaa karsimista ihmisten arjessa. Olen kai sitten vapauden ihannetta kannatava idealisti. Uskon kuitenkin, että pienin askelin pystymme etenemään oikeaan suuntaan.

Asia selvä.

Aleksi Laine

Suomen kokonaisveroaste on vähän yli 40%. Veroja vastaan saa palveluja ja osallistuu eläkesäätämiseen. Näin ollen valtio ei ota yli puolta palkastani. Kuulen mielelläni, miksi näin ei olisi.

Muuten olen sitä mieltä, että veroja voisi pitkällä tähtäimellä laskea varovasti.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Suomen kokonaisveroaste on vähän yli 40%.

Se ei kerro kuinka paljon ihmisen palkkatuloista päätyy valtiolle.

>Veroja vastaan saa palveluja ja osallistuu eläkesäätämiseen.

En tiedä onko "saada" oikea sana, koska ihmiset on pakotettu tähän järjestelmään. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa, että ihmiset saisivat itse päättää miten esimerkiksi haluavat eläkkeensä hoitaa? Jotkut voisivat ottaa valtion eläkevakuutuksen, toiset yksityisen eläkevakuutuksen. Tällöin syntyisi kilpailua, joka parantaisi palvelua ja tehostaisi koko järjestelmää.

>Näin ollen valtio ei ota yli puolta palkastani. Kuulen mielelläni, miksi näin ei olisi.

Luitko tekstiäni? Siinä asia selitettiin perusteellisesti.

Pekka Heliste

Heh, käy niin kuin Englannissa, jossa voi päättää eläkesäästöistään

Suuri osa eläkeikäistä päätyy sossun luukulle, kun eläkevarat on tuhlattu
Tai eläkeyhtiö on mennyt konkurssiin.

Yksilöllinen päättäminen johtaa siihen, että työelämän aikana pienituloiset eivät juurikaan kykene säästämään ja 30-50% päätyy sossun luukulle

Eläkesäästäminen on muutenkin ongelmallista, sillä esim Suomessa eläkerahastojen pitäisi olla 700-900 miljardin luokkaa, jotta saataisiin 100 % rahastointiaste.

Se merkitsee, että eläkeyhtiöt omistaisivat alusvaatteesikin

Toimivin järjetelmä on se, että osa , ainakin peruseläke tulee jakojärjestelmällä ja lisäeläke omista sijoituksista mutta näinhän on nytkin ja näin voi nytkin tehdä ?

Kilpailua pitäisi lisätä hajottamalla nykyiset Varma ja Ilmarinen, ne omistavat aivan liikaa suomalaista yritysmaailmaa ja ohjaavat niitä omien intressien mukaan , eivät yritysten edun mukaan ja se johtaa samnlaiseen katastrofiin kuin pankkien yritysomistukset 1990-luvun alussa

Aleksi Laine

Kansantalouden kirjanpidosta löytyy tiedot kokonaiseroasteesta ja sen jakautumisesta pääoma-, palkka- ja kulutusverojen välillä sekä mikä on yhteisöveron osuus. Siitä vaan laskemaan. Yksilöiden kohdalla veroaste riippuu sitten siitä, paljonko kutakin tuloa on, paljonko kuluttaa/säästää ja elämänvaiheesta eli onko saama- vai maksupuolella.

Voit kyllä olla oikeassa siinä, että keskiverto suomalainen palkansaaja maksaa yli puolet tuloistaan veroina, jos se oli pointtisi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Heh, käy niin kuin Englannissa, jossa voi päättää eläkesäästöistään
Suuri osa eläkeikäistä päätyy sossun luukulle, kun eläkevarat on tuhlattu

Näyttäisitkö tästä jotain dataa?

>Yksilöllinen päättäminen johtaa siihen, että 50 % voitta nykyiseen verrattuna ja 50 % häviää

Miten niin?

>Eläksäästäminen on muutenkinongelmallista, sillä esim Suomessa eläkevarojen pitäisi olla 700-900 miljardin luokkaa, jotta saataisiin 100 % rahastointiaste.

Tämä on eläkejärjestelmän ongelma, poliitikot ovat luvanneet niin suuria eläkkeitä, että niihin ei ole oikeasti edes varaa.

Aleksi Laine

Ruotsissa saa päättää, sijoittaako itse vai ei. Tulokset eivät ole olleet pelkästään myönteisiä. Itse sijoittavan ongelma on, että hajauttaminen on hankalampaa kuin eläkekassoilla, kun taas niiden ongelma on turha byrokratia. Sijoittaminenhan ei ole rakettitiedettä, kun rahaa on miljardeja ja säännöissä vieläpä erityisesti kehotetaan varovaisuuteen.

Pekka Heliste

Tuo 43 % veroaste johtuu vain siitä, että Suomi laskee sosiaalirahastot mukaan veroasteeseen

Ja jopa yhdistysten vapaaehtoiset jäsenmaksutkin jota kirkollisvero edustaa.Edes Italia ei laske verotuksen yhteydessä maksettavaa vapaaehtoista kirkon jäsenmaksua veroasteeseen

Sosiaalirahastot lasketaan mukaan yeiseti vain kun maksajana on aidosti valtio. Suomessa lasketaan mukaan yksityiset sosiaalirahastot

Sillä peitetään julkisen sektorin vajetta Kreikan tapaan, ilman sosiaalirahastojen ylijäämää julkinen talous olisi alijäämäinen 10-15 % eli enemmän kuin Kreikassa

Eli tämä vilunki halutaan piilottaa

Ja veroasteet eivät ole muutenkaan vertailukelpoisia esim USA ilmoittaa veroasteeksi 27,5 % mutta kun katsoo USAgov-sivuilta veltion, osavaltioiden ja kuntien menot niin ne ovat 6000 miljardia taalaa ja kun bkt on 15000 miljardia taalaa niin todellinen veroaste on 40 % !!!

Mutta USA:ssa olisi poliittinen itsemurha kertoa totuus,Suomessa taas valtio halutaan esittää himoverottajana.Veroaste on poliitisen propagandatarpeen määrittelemä, ei vertailukelpoinen luku

Ja jos mukaan lasketaan esim että yksityiset yritykset maksavat UA:ssa liki puolet terveydenhoitomenoista ja jos veilä lasketaan yritysten kollektiiviset eläkerahastot niin vertailukelpoinen veroaste on yli 50 % !!

Pekka Heliste

Ruotsissa voi päättää itse vain ns lisäedun sjoittamisesta, peruseläke tulee säädellystä järjestelmästä

Ja ei yksityisellä ja lakiin perustuvalla eläkejärjestelmällä ole eroa kuolemantapauksen suhteen

Myös yksityinen eläkevakuutus päättyy kun kuolet eivätkä omaiset saa mitään

Ellei sinulla ole vakuutusta sitä varten, mutta vakuutusmaksuissa maksat tuon perinnön itse toiseen kertaan

Matias Härkönen

Hyvä kirjoitus! Kirjoita seuraavaksi, miten pienyrittäjällä palvelualalla tuo verotus menee. Se on vielä kovempaa ja mitään turvaverkkoa ei ole, kuten työntekijöillä!

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Itse tykkään käyttää termiä "työhinta" tai "työtunninhinta", jotta saan erotettua nämä kaksi "palkkaa" toisistaan.

Hyvä havainnollistaminen tärkeästä aiheesta. Kommentoin tarkemmin hieman myöhemmin.

Yksi asia kuitenkin. Kommentoijat ottivat esiin kokonaisveroasteen (n. 42%) ja julkisten menojen osuuden BKT:sta (n 55%). Kuinka moni huomaa, että näissä luvuissa tietyt henkilöt ovat ns. päiväkirjan eri sarakkeissa. Nimittäin erilaisilla tukiaisilla elävät ovat jälkimmäisessä suoraan kulusarakkeessa, mutta ensimmäisessä "veronmaksajina" tosiasiassa laskemassa keskiarvoa. Tulojen noustessa, nousee siis veroaste, niinkuin prog.veroissa on tarkoituskin, jolloin esimerkin 2000 € tuloihin on aivan oikein väittää valtion vievän yli puolet.

Pekka Heliste

Suomen verotuksesta keksuteltaessa unohdetaan, että vähennysjärjestelmä on laaja ja vähennykset ovat jopa 23 miljardia eli ne vähentävät verokertymää 40-50 % .
Ilman vähennysten huomiomista verokeskustelu on keskustelua Mustanaamion verotuksesta

Verotettava tulo Vero %Tel-mukana

1 - 4 999 euroa 10,3 %
5 000 - 9 999 euroa 12,5 %
10 000 - 14 999 euroa 18,0 %
15 000 - 19 999 euroa 21,4 %
20 000 - 24 999 euroa 22,1 %
25 000 - 34 999 euroa 25,4 %
35 000 - 54 999 euroa 30,3 %
55 000 - 74 999 euroa 34,5 %
75 000 - 99 999 euroa 35,6 %
100 000 - 149 999 euroa 35,6 %
150 000 - 299 999 euroa 35,4 %
300 000 31,0 %

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

"Tel mukana"

Ei muuten ole. On vain se osa Tellistä, joka näkyy palkkakuitissa. Se suurempi osa puuttuu.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Tuohon taulukkoon vetoaminen kuulostaa pelkältä *joutomiesten* leukojen lonksutukselta Esson baarin takana. Elämäntilanteita eli sitä, mitä voi vähentää ja mitä *kannattaa* ostaa jotta on sitä vähennettävää kun ei voi katsoa tuosta taulukkopalkasta. Ei voi, ei voi, ei voi.

Mitä ylemmäs mennään tuossa palkkataulukossa, sitä todennäköisempää on, että henkilön veroista yhä suurempi osa on merkitty "firman" veroiksi. Komppaan tässäkin yhteydessä blogisti Flemmingiä, että mikään "firma" ei veroja maksa; sen tietää siitä, että jos verot jäävät maksamatta, niin *firma* ei joudu telkien taakse, vaan omistaja.

Pekka Heliste

Eläkemaksu, joka on suurin maksu, on tasaprosentti eli n 24 % palkasta eli tulojen kasvaessa ei työnantajamaksujen osuus kasva ellei sitten ole ns lisää mahapalkkaa verrattuna alempipalkkaisiin

Samoin työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutus etc ovat tasa % tai sidottuja koko yrityksen koko palkkasummaan

"että mikään "firma" ei veroja maksa; sen tietää siitä, että jos verot jäävät maksamatta, niin *firma* ei joudu telkien taakse, vaan omistaja."

Höpö, höpö, linnaan joutuu firman vastuuhenkilö, joka ei välttämättä ole omistaja

Etenkään pörssiyhtiössä omistajan on lähes mahdoton rikkoa lakia omistajana, työntekijänä kyllä

Pekka Heliste

"Tämä on eläkejärjestelmän ongelma, poliitikot ovat luvanneet niin suuria eläkkeitä, että niihin ei ole oikeasti edes varaa."

Kyllä niihin varaa on, eläkkeet pyörivät max 10-15 % bkt:sta korkeimmillaan.
Kysymys on vain poliitisesta tahdosta

Ja jos jokainen säästää kunnon eläkkeen niin tuohon eläekyhtöiden 100 % omistukseen päädytään joka tapauksessa myös vapaaehtoista tietä

Ei ole juurieroa onko järjestelmä yksityinen tai julkinen ellei mennäs siihen , että varaton ja työhön kykenemätön viedä tallin taakse ???

Suuri säästöaste merkitsee myös, että myös kasvu on vaatimatonta ja olemme köyhempiä , koska kulutustaso on alhainen ja säästöaste korkea

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kyllä niihin varaa on, eläkkeet pyörivät max 10-15 % bkt:sta korkeimmillaan. Kysymys on vain poliitisesta tahdosta

Nykyinen eläkejärjestelmä tarkoittaa tulonsiirtoja nuorilta vanhoille, koska poliitikot ovat luvanneet vanhemmille ihmisille niin suuret eläkkeet, että niitä ei voida enää kattaa pelkällä eläkesäästämisellä (eli sillä, että valtio ottaa osan palkkatulosta ja sijoittaa sen kyseisen henkilön eläkeikää silmälläpitäen).

>Ja jos jokainen säästää kunnon eläkkeen niin tuohon eläekyhtöiden 100 % omistukseen päädytään joka tapauksessa myös vapaaehtoista tietä

Useimmilla ihmisillä ei ole varaa säästää eläkettä varten, koska verotus on Suomessa niin korkeaa.

>Suuri säästöaste merkitsee myös, että myös kasvu on vaatimatonta ja olemme köyhempiä , koska kulutustaso on alhainen ja säästöaste korkea

Eikä tarkoita. Eivät säästetyt rahat katoa mihinkään, ne investoidaan uusiin hankkeisiin, kuten tehtaisiin jotka paitsi luovat uusia työpaikkoja, myös hyödykkeitä joita ihmiset tarvitsevat.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eihän tuossa silloin säästetä vaan sijoitetaan. Mitäs kun kusahtaa nuo sijoittamiset vaikkapa miljoonalta ihmiseltä?

Pekka Heliste

"Nykyinen eläkejärjestelmä tarkoittaa tulonsiirtoja nuorilta vanhoille, koska poliitikot ovat luvanneet vanhemmille ihmisille niin suuret eläkkeet, että niitä ei voida enää kattaa pelkällä eläkesäästämisellä (eli sillä, että valtio ottaa osan palkkatulosta ja sijoittaa sen kyseisen henkilön eläkeikää silmälläpitäen)."

Hyvä vitsi, jokainen nuori on tulevaisuuden vanhus.Voit olla tietysti ensimimmäinen, joka ei vanhene ??

Eläkkeesä on kysmys siitä, että nuoret ovat ulkoistaneet venhempiensa vanhuuden aikaisen hoidon.

Voidaan tietysti palata vanhaan ja velvoittaa lapset hoitamaan vanhempansa hautaan

"Eikä tarkoita. Eivät säästetyt rahat katoa mihinkään, ne investoidaan uusiin hankkeisiin, kuten tehtaisiin jotka paitsi luovat uusia työpaikkoja, myös hyödykkeitä joita ihmiset tarvitsevat."

Investointikohteen syntymisen edellytyksenä on että on kysyntää. Säästöasteen nosu johtaa samaan kuin nyt eli lainaa tarjotaan jo negatiivisella korolla kun hyviä investointikohteita ei ole

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Eihän tuossa silloin säästetä vaan sijoitetaan.

Säästäminen tarkoittaa sijoittamista aina, ellet laita rahojasi kirjaimellisesti sukan varteen tai tyynyn alle. Tässä tapauksessa säästösi arvo pienenee tasaisesti inflaation vuoksi.

>Mitäs kun kusahtaa nuo sijoittamiset vaikkapa miljoonalta ihmiseltä?

Tämän vuoksi kannattaa suosia vähäriskisiä sijoituskohteita? Yhtä hyvin valtion sijoitukset voivat mennä huonosti mitä yksityisen eläkeyhtiön. Mutta yksityisen tapauksessa asiakas voi itse valita miten hänen eläkerahojaan sijoitetaan, valtion tapauksessa valtio tekee päätökset ja pakottaa saman sijoitustavan kaikille.

Pekka Heliste

"Mutta yksityisen tapauksessa asiakas voi itse valita miten hänen eläkerahojaan sijoitetaan, valtion tapauksessa valtio tekee päätökset ja pakottaa saman sijoitustavan kaikille."

Jakojärjetelmässä rahoja ei sijoiteta kuin marginaalisesti puskureiden verran , joten sijoitusriskit ovat vähäiset.

Harvalla on tietoa sijoitusmarkkinoista niin paljon ,että voi tehdä järkeviä päätöksiä
Tällaiset eli suuri enemmistö päätyy hyväksikäytettäväksi

Yritysten päätöksenteko ei ole läpinäkyvää ja yleensäkin tieto yrityksistä on liikesalaisuuden verhoamaa eikä tavallinen kansalainen voi saada tarpeellista tietoa kohteesta

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Säästäminen tarkoittaa sijoittamista aina"

Ja sijoittaminen on tylsää, raskasta ja aikaa vievää puuhaa.

Pekka Heliste

Ei ole sijoitettavaa jos ei säästetä,

Paitsi luotu raha
Mutta tavallinen ihminen ei voi luoda rahaa , joten hän joutuu säästämään sijoitettavat rahansa.Lainatakin voi mutta hillitysti, yksi 90-luvun laman syistä oli velkarahalla tehdyt osakesijoitukset

Pekka Heliste

Suomessa työeläkejärjestelmän sijoitukset tekevät yksityiset työeläkeyhtiöt tai sääätiöt, ei valtio
Tai tarkasti ottaen, valtio sijoittaa valtion virkamiestan eläkkeisiin säästämiään varoja eli n 120000 virkamiehen eläkevaroja

Kuntasektorillakin toimitaan yhtiömuodossa

Kyllä Suomessa työeläkeverojen sijoituksesta päättävät yksityiset eläkeyhtiöt, ei valtio

Ongelma on yksityisen vakuuttamisen keskittyminen pariin yhtiöön

Käyttäjän jannepirinen kuva
Janne G Pirinen

Nyt oot muuten oikeessa. Barrikaadeille ja sassiin!

Pekka Heliste

Maailman eläkejärjestelmät ovat yleisimmin muotoa , jossa kokonaiseläke koostuu kolmesta, neljästä eläkkeestä

1.Kansaneläke , se perustuu asumiseen maassa , ei siis työntekoon
Se maksten kaikille tietyn iän jälkeen

Suomessa se alettin leikata suurimmalta osalta pois 90-luvun lopulla
Yleisimmin se maksetan muista eläkkeistä riippumatta

2.Työeläke

Perustuu työntekoon ja sitä saavat kaikki ansiotyötä tai yrittäjänä työtä tehneet. Tässä eläkkeessä on useimmiten tuo katto niin etuudessa kuin maksuissa

3. Yrityskohtaiset/ammattikohtaiset eläkkeet

Nämä ovat kollektiivisia lisäeläkkeitä joita maksetaan yritys/ammttikohtaisesti

Nämä ovat kollektiivisia mutta Suomessa ne sekoitetaan henkilökohtaisiin eläkkeisiin

4. Henkilökohtaiset eläkkeet
Nämä voivat olla yrityksen tai henkilön maksamia ja ne ovat aitoja henkilökohtaisia eläkkeitä

Eli ei ole olemassa mitään yhden eläkken järjetelmää vaan eläke koostuu monesta eläkkeestä

Suomessa harjoiettava yhden eläkkeen malli on haavoittuva

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Mihin se toinen puoli menee?

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Osa toisesta puolesta menee ulkomaille ja toinen osa vähän pidemmän kierron kautta veroihin. Säästösikin mnenvät ennen pitkää veroihin, ellei niitä pidetä tilillä täältä iäisyyteen.

Itse asiassa verotuksen keventäminen/karsiminen ei muuttaisi juuri veroon menevän rahan määrää, se vaan päätyisi valtiolle pidemmän kierron kautta ja yksilöllä olisi enemmän mahdollisuuksi käyttää hiki pisaroistaan maksettavaa hintaa itsensä, perheensä tai tärkeäksi katsomiensa asioiden hyväksi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Ulkomaillakin maksetaan vielä veroja. Kun kaikki rahat ovat sitten lopulta menneet veroihin, ei maailmassa ilmeisesti ole enää yhtään rahaa jäljellä? :)

"...yksilöllä olisi enemmän mahdollisuuksi käyttää hiki pisaroistaan maksettavaa hintaa itsensä, perheensä tai tärkeäksi katsomiensa asioiden hyväksi."

Tämä on tärkein rahan kierrättelyyn liittyvä seikka. Mitä ne kunkin tärkeäksi katsomat asiat sitten ovat? Itselleni yksi tärkeä on se, ettei minun tarvitse käyttää aikaani ja resurssejani miettimään eläkerahastojen mahdollisia tuottoja. Toinen on se, että lapset saavat kunnollisen koulutuksen. Kolmas on demokraattinen yhteiskunta - jossa yhteisistä asioista päätetään yhdessä. Yleistäen tärkeänä pidän myös sitä, että oppisin toimimaan maapallon resursseja mahdollisimman vähän rasittaen - käytännössä kai mahdollisimman vähän aineellista kuluttaen.

Pekka Heliste

Ja katsotaanhan tuo Guggebheimkin niin tärkeäksi Kokoomuksessa ja muussa oikeistossa , että se pitää rahoittaa julkisista rahoista

Juhani Kinnunen

Ja tämä kertoo sen, että ns. rehellinen työnteko ei ole koskaan kannattanut.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Luettelet sujuvasti ja varmasti asiantuntevasti kaikkea mahdollista, joista on maksettava veroa.

Mieleesi ei varmasti juolahtanut, että millä kaikki tämä on rakennettu ja ylläpidetty, ja jatkossakin ylläpidetään.

Ainoa turha, johon verorahoja käytetään on byrokratia ja korruptio ja Guggenheim.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Tiedän että valtio vie puolet, mutta kuka vie loput?

Käyttäjän amadeus kuva
John Nikulas

Vihdoinkin joku, joka ymmärtää verotuksen todellisen laidan. Hyvä Jouni.

Timo Tuovinen

2/3 menee niin onhan se yli 1/2

Toimituksen poiminnat