Kapitalismi luo hyvinvointia - ja voin todistaa sen!

Mitä kapitalistisempi maa on, sitä vauraampia sen kansalaiset ovat (kyllä, myös köyhät), he elävät pidempään ja ovat onnellisempia. Kapitalistisimmat valtiot ovat myös vähemmän korruptoituneita, vähemmän sotaisia ja myös poliittisesti vapaampia.

 

Haluaisin aloittaa tunnustamalla, että olen ollut arvoliberaali vasemmistolainen. Kyllä, nuorempana kannatin rikkaiden verojen nostamista, veroprogression kiristämistä ja valtion vahvaa roolia taloudessa. Kaikki tämä alkoi vähitellen muuttua kun aloin tarkemmin perehtyä yhteiskunnan ja talouden toimintaan. Kuuntelin internetistä Milton Friedmanin luentoja, koska näin hänet äärioikeistolaisen pahuuden ruumiillistuma. Miehenä, joka kritisoi meistä kaikista huolta pitävää hyvinvointivaltiota. Mutta pian huomasin, että en pystynyt rationaalisesti vastaamaan hänen argumentteihinsa. Tästä alkoi vähitellen muutos, jonka seurauksena nyt kirjoitan, että kapitalismi luo hyvinvointia. Olen tehnyt tämän kirjoituksen sellaiseksi, jollaisen olisin toivonut itse nähneeni vuosia sitten, kun nuorena vasemmistolaisena ajattelin näitä asioita.

 

En tiedä voinko tällä kirjoituksellani muuttaa yhdenkään ihmisen ennakkoluuloja kapitalismista. Mutta toivon, että se antaa ajattelemisen aihetta: ehkä se, mitä ajattelet kapitalismista ei perustu faktoihin, vaan tunteisiin ja väärinkäsityksiin.

 

Joten väitteeni siis on, että kapitalismi luo hyvinvointia - ja voin todistaa sen!

 

Aloitetaan määrittelemällä, että kapitalismilla tarkoitan yhteiskuntajärjestelmää, jossa lähtökohtaisesti kaikilla ihmisillä on oikeus omistaa maata ja tuotantovälineitä, sekä käydä suhteellisen vapaasti keskenään kauppaa, keskenään sopimin hinnoin ja ehdoin. Kapitalismi tarkoittaa siis toisin sanoen suurta määrää taloudellista vapautta.

 

Tässä tekstissäni olen käyttänyt Fraser-instituutin keräämiä tietoja eri maiden taloudellisesta vapaudesta. Vertailussa ovat mukana kaikki Fraser-instituutin Economic Freedom of the World -raportin 138 maata. Tätä taloudellisen vapauden indeksiä on käytetty lukuisissa eri tieteellisissä tutkimuksissa. [1]

 

Kapitalismi ja vauraus

Rationaalisesti ja ennakkoluulottomasti ajatellen on helppoa tulla johtopäätökseen, että mitä vapaammin ihmiset voivat käydä keskenään kauppaa, sitä enemmän kaikki hyötyvät. Nimittäin kun kaksi ihmistä tekee keskenään vapaaehtoisuuteen perustuen kaupan, molemmat kokevat hyötyvänsä, koska muutenhan he eivät tekisi kauppaa. Tästä syntyy helposti positiivinen kierre, jonka seurauksena syntyy suuria määriä varallisuutta. Anders Chydenius oli yksi ensimmäisiä taloustieteilijöitä, jotka kirjoittivat tästä mielenkiintoisesta ilmiöstä. [2]

 

Täten on odotettavaa ja luonnollista, että taloudellisesti vapaammat maat ovat muihin verrattuna vauraampia ja näin selvästi on:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Kuvaajassa jokainen sininen piste osoittaa yhden maan sijoittumisen suhteessa kansalaisten keskimääräiseen ostovoimaan (PPP), sekä maan taloudelliseen vapauteen Fraser-instituutin keräämien tietojen mukaan. Punainen viiva osoittaa trendiä, eli korrelaatiota keskimääräisen ostovoiman ja taloudellisen vapauden välillä. Kuvaajasta näemme, miten maan taloudellinen vapaus selittää 47 % kansalaisen ostovoimasta (R2 = 0.47). Aiemmin vallinnut taloudellinen vapaus selittää osan noista lopuista 53 %:sta, koska vauraus ei katoa hetkessä lakien muuttuessa.

 

Taloudellisen vapauden ja vaurauden suhteen ovat huomanneet luonnollisesti myös monet taloustieteen tutkijat, esimerkiksi John R. Hanson toinen, joka on taloustieteen professori Texasin A&M -yliopsitolla. Hänen tutkimuksessaan analysoitiin useita eri maita useilla eri ajanjaksoilla, sekä muutoksia maiden sisällä. Hanson havaitsi, että aina kun joku maa pystyy nostamaan kansalaistensa hyvinvointia ja vaurautta, sen taustalta löytyy lisäys taloudellisessa vapaudessa ja vastaavasti taloudellisen vapauden vähentymistä on seurannut ihmisten hyvinvoinnin laskua. [4]

 

Kapitalismin luomasta vauraudesta puhuttaessa ei voi välttyä kommenteilta siitä, että kapitalismissa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. 138 maan vertailussa on mahdollista nähdä, että yhteiskunnan köyhimpien määrä on keskimäärin sama maan taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta järjestelmästä riippumatta:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Yllä oleva kuvaaja osoittaa, että yhteiskunnan vähäosaiset ovat suhteellisesti, keskimäärin yhtä köyhiä riippumatta siitä kuinka kapitalistinen kyseinen valtio on. Toisin sanoen, mikään määrä vaikkapa sosialismia vertailumaissa ei ole merkittävästi parantanut yhteiskunnan köyhien tulotasoa, mutta se on köyhdyttänyt keskimäärin kaikkia. Samaan tulokseen on päätynyt myös esimerkiksi Gerald W. Scully, taloustieteen professori Texasin yliopistolla. [5]

 

Jos jättäisimme asian analysoinnin tähän, voisimme erehtyä luulemaan, että kapitalismi ei siis auta köyhiä, koska heidän osuus on keskimäärin vakio taloudellisesta vapaudesta riippumatta. Mutta asia ei suinkaan ole näin, sillä kuten aikaisemmin huomaismme, kapitalismi vaurastuttaa ihmisiä, joten kun otamme huomioon, että kapitalistissa yhteiskunnissa ihmiset ovat keskimäärin vauraampia, myös köyhillä on suuremmat tulot:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Yllä olevasta kuvaajasta on nähtävissä, että vaikka köyhien suhteellinen tulotaso on kaikissa maissa keskimäärin sama, koska taloudellisesti vapaimmissa maissa kaikilla ihmisillä on keskimäärin korkeampi tulotaso, myös köyhimmillä on korkeampi tulotaso absoluuttisesti mitattuna. Toisin sanoen, taloudellinen vapaus korreloi selvästi yhteiskunnan köyhimpien absoluuttisen tulotason kanssa.

 

On tärkeää tehdä ero absoluuttisen ja suhteellisen tulotason välillä, sillä ihminen ei käytä hyväkseen suhteellista tulotasoa, vaan absoluuttista. Kukaan ei kaupassa osta tuotteita prosenttiyksiköillä (suhteellinen tulotaso) vaan rahalla (absoluuttinen tulotaso).

 

Tämä ilmiö on mahdollista havaita myös tutkimalla eri maissa vallitsevaa köyhyyttä. Köyhyydestä puhuttaessa on myös erittäin tärkeää tehdä ero absoluuttisen ja suhteellisen mittaustavan välillä. Köyhyyttä voidaan nimittäin mitata kahdella hyvin erilaisella tavalla: 1) suhteellisesti, tai 2) absoluuttisesti.

 

Suhteellinen köyhyys tarkoittaa sitä, että joku ansaitsee vähemmän, kuin tietty osa muusta väestöstä. Tällä tavoin mitaten jokaisessa maassa on aina köyhiä, mikäli maassa ei vallitse utopistinen tilanne, jossa jokainen ansaitsee täsmälleen yhtä suurta palkkaa. Joten niin kauan, kuin vaikkapa lentokapteeni saa suurempaa palkkaa kuin osa-aikainen puhelinmyyjä, tällaista suhteellisesta köyhyydestä vapaata yhteiskuntaa ei voi olla olemassa. Enkä usko, että kukaan todella edes haluaisi tällaista yhteiskuntaa.

 

On siis selvää, että absoluuttinen köyhyys on huomattavasti järkevämpi mittari köyhyydestä puhuttaessa, koska se ottaa huomioon vain sen, onko yhteiskunnan pienituloisimmilla riittävä tulotaso selviämiseen. Tietysti on mahdollista kritisoida, että jonkun pitää päättää kuinka suuri absoluuttinen tulotaso ihmisellä tulee olla selviytyäkseen, mutta vastaava kritiikki pätee luonnollisesti myös suhteelliseen köyhyysmittaukseen, koska jonkun pitää siinäkin päättää suhteellinen köyhyysraja.

 

Koska kapitalismi saa aikaan yhteiskunnassa kaikkien vaurastumista, seuraava tilastollinen löydös oli erittäin odotettava - mitä kapitalistisempi maa, sen vähemmän siinä on absoluuttista köyhyyttä:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Yllä olevassa kuvaajassa on absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten lukumäärä suhteessa koko väestöön, verrattuna maan taloudelliseen vapauteen. Kuvaajasta on nähtävissä, että taloudellisesti vapaissa maissa ei käytännössä katsoen ole absoluuttista köyhyyttä.

 

Kapitalismi ja hyvinvointi

Tutkitaan seuraavaksi kapitalististen maiden kansalaisten hyvinvointia. Hyvinvointia voidaan tietysti mitata lukuisilla eri tavoilla mutta aloitetaan eliniällä. Kapitalistisissa maissa on muihin verrattuna korkeampi eliniän ennuste:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Tämä on ymmärrettävää, koska kapitalistisissa maissa on keskimäärin parempi terveydenhuolto, joka näkyy esimerkiksi suurempana määränä sairaalakapasiteettia:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Parempi terveydenhuolto luultavasti selittää myös sen, että kapitalistisissa maissa on pienempi lapsikuolleisuus:

 

 

 

 

Kapitalistisissa maissa oppilaiden lukumäärä suhteessa opettajiin on myös pienempi, eli toisin sanoen luokkakoot ovat pienempiä. Näin peruskouluissa:

 

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Sama ilmiö on nähtävissä myös toisen asteen koulutuksessa - luokkakoot ovat pienempiä kapitalistisissa maissa:

 

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Koulutuksen lisäksi ihmisten hyvinvoinnista kertoo esimerkiksi se, kuinka monella on mahdollisuus käyttää uusinta teknologiaa. Tätä mitataan monesti mahdollisuutena käyttää internetiä, kapitalistisimmissa maissa suurimmalla osasta kansasta on siihen mahdollisuus:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 3])

 

Kaikki edellä kuvatut hyvinvointiin liittyvät mittarit osoittavat, että ihmisillä on suurempi määrä hyvinvointia kapitalistisissa maissa. Tämä on odotettu tulos, koska kuten aikaisemmin osoitimme, kapitalismi luo vaurautta. Kun ihmisillä on enemmän rahaa, he voivat maksaa paremman tasoisen terveydenhuollon, koulutuksen ja niin edelleen.

 

Kapitalismi ja onnellisuus

Onnellisuutta voidaan mitata lähinnä kahdella tavalla: yhdistelemällä eri mittareita, kuten ostovoimaa, odotettavaa elinikää, rikollisuusastetta ja niin edelleen, tai yksinkertaisesti kysymällä ihmisiltä, ovatko he onnellisia. Kävin jo edellisessä kappaleessa läpi yleisiä elintasoa kuvaavia mittareita, tästä syystä halusin syventyä tässä kappaleessa puhtaasti onnellisuuden mittaamiseen kyselytutkimuksilla.

 

Aloitetaan Satisfaction with Life -indeksillä. Se on Adrian G. Whiten kehittämä indeksi, joka perustuu kyselytutkimuksiin ihmisten onnellisuudesta eri maissa. [6]

 

Otin SWL-indekin tulokset ja vertasin niitä maiden taloudelliseen vapauteen, tulos on tässä:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja Adrian G. White [1, 6])

 

Toisassa laajassa kyselytutkimuksessa on havaittu, että taloudellisesti vapaimmissa maissa suurempi osa ihmisistä kokee itsensä onnelliseksi ja menestyväksi elämässään:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja Gallup World Poll / Forbes [1, 7])

 

Nämä tulokset eivät ole mitenkään erikoisia, koska jo aikaisemmin osoitimme, että taloudellinen vapaus korreloi vaurauden kanssa. Monet tutkijat ovat huomanneet, että vauraus todellakin lisää ihmisten onnellisuutta. Esimerkiksi Michael R. Hagertyn tutkimuksessa vertailtiin 21 maassa tehtyjä, yhteensä 465:ttä eri onnellisuuskyselyn tuloksia. Tilastollisen analyysin tulos oli yksiselitteinen: vauraus lisää onnellisuutta. [8]

 

Seuraava kuvaaja on piirretty käyttäen maailman laajimman onnellisuustutkimuksen dataa. Tutkimusdata on maailman arvostetuimman onnellisuustutkijan, hollantilaisen sosiaalipsykologian professorin Ruut Veenhovenin keräämää. Tutkimuksessa on analysoitu yli 700 kyselyä, joissa ihmiset itse arvioivat kuinka onnellisia he ovat. [9]

 

Olen verrannut tämän tutkimuksen tuloksia kyseisten maiden taloudelliseen vapauteen, ja tulokset ovat seuraavat:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Database of Happiness [1, 9])

 

Samassa onnellisuustutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten onnellisten elinvuosien määrää. On tunnettu tosiasia, että pelkkä pitkään eläminen ei tarkoita samaa, kuin pitkä ja onnellinen elämä. Joten seuraavassa olen verrannut saman tutkimuksen tuloksia onnellisten elinvuosien lukumäärästä, suhteessa maan taloudelliseen vapauteen:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Database of Happiness [1, 9])

 

Edellä esitellyt kuvaajat ja tutkimustiedot osoittavat selvästi, että kapitalistissa maissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia mitä ei-kapitalistisissa maissa.

 

Tähän on todennäköisesti useita syitä. Mutta tulos on hyvin uskottava, ensinnäkin koska kapitalismi tarkoittaa vaurautta, kuten aikaisemmin olemme osoittaneet. Ilman kapitalismia, ihmiset elävät köyhyydessä ja kurjuudessa, ja tämä yleisesti ottaen tekee ihmisistä vähemmän onnellisia. Vastoin yleistä käsitystä, vauraus lisää ihmisten onnellisuutta. [8] Tämän lisäksi on huomattavaa, että taloudellinen vapaus antaa ihmisille mahdollisuuksia: mitä taloudellisesti vapaampi maa on, sen helpompi ihmisten on omalla ahkeruudellaan ja työnteollaan parantaa omaa taloudellista asemaansa ja hyvinvointiaan, ja nousta pois kurjuudesta. Uskon, että tämä on myös merkittävä osatekijä onnellisuudessa, sillä ihmiset haluavat pitää itsellään oman menestymisensä avaimia.

 

Kapitalismin ja onnellisuuden välistä suhdetta voi tutkia myös tarkastelemalla ihmisten muuttoliikkeitä: suuret ihmisjoukot ovat aina muuttaneet taloudellisesti vähemmän vapaista maista vapaisiin, ei päinvastoin. Jopa sosialismin kulta-aikoina, vain harva ihminen muutti sosialistisiin maihin, mutta hyvin moni muutti niistä pois, jos vain pystyi.

 

Kapitalismi ja vapaus

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja Institute for Economics and Peace [1, 10])

 

Yllä olevasta kuvaajasta voimme nähdä, että kapitalistiset maat ovat keskimäärin vähemmän sotaisia kuin muut. Tämä on tietysti ymmärrettävää kun otetaan huomioon, että mitä enemmän valtiot käyvät keskenään kauppaa, sen suuremmat taloudelliset motiivit niillä on olla sotimatta naapureidensa kanssa. Aivan kuten yksilötasolla, paljon kauppaa tekevän ihmisen on tultava toimeen monenlaisten asiakkaiden kanssa, samoin taloudellisesti vapaimmilla mailla on suuremmat taloudelliset kannustimet olla aloittamatta sotia.

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja Transparencey International [1, 11])

 

Tästä kuvaajasta on nähtävissä, että mitä kapitalistisempi valtio on, keskimäärin sitä vähemmän korruptoitunut sen hallinto on. Selitys tähänkin on erittäin looginen: mitä vähemmän virkamiehillä ja poliitikoilla on valtaa puuttua talouden toimintaan, sitä vähemmän kenelläkään on taloudellista motiivia korruptoida heitä. Toinen mahdollinen selitys on tietysti se, että taloudellisesti vapaissa maissa on keskimäärin pienempi julkinen sektori. On selvää, että mitä pienempi määrä hallintoa, sen läpinäkyvämpi ja vähemmän korruptoitunut se on.

 

Samaan lopputulokseen ovat päätyneet myös monet muut, esimerkiksi nostettakoon Heritage-säätiön julkaisema Economic Freedom and Corruption -tutkimus, jossa todetaan korruption ja taloudellisen vapauden puutteen kulkevan käsi kädessä. [12]

 

Viimeiseksi haluan esitellä tämän kuvaajan:

 

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja Freedom House [1, 13])

 

Tämä kuvaaja osoittaa sen, mitä pidin Milton Friedmanin eniten ajatuksia herättävänä argumenttina: taloudellinen vapaus liittyy myös poliittiseen vapauteen ja ihmisoikeuksiin. Taloudellinen vapaus ei automaattisesti tarkoita poliittista vapautta. Mutta missään päin maailmaa, tai missään historiallisessa yhteiskunnassa, ei ole koskaan ollut suurta määrää poliittista vapautta, ilman suurta määrää taloudellista vapautta.

 

Lukuisat tutkijat ovat osittaneet väitteen todeksi. Esimerkiksi W. Ken Farr, taloustieteen professori. Hänen tutkimuksensa taloudellisen vapauden ja poliittisen vapauden suhteesta päätyy tulokseen: "Tuloksemme osoittavat, että sekä teollistuneissa, että ei-teollistuneissa maissa taloudellinen vapaus, poliittinen vapaus ja taloudellinen hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Erityisesti tulokset osoittavat, että taloudellinen vapaus saa aikaan poliittisen vapauden lisääntymistä." [14]

 

Olen pyrkinyt esittämään parhaani mukaan todisteet sille, että kapitalismi eli taloudellinen vapaus paitsi luo hyvinvointia ja vaurautta, se vähentää köyhyttä ja tuottaa ihmisoikeuksia kunnioittavia, poliittisesti vapaita yhteiskuntia.

 

--

Kirjoittaja on Kansallinen Edistyspuolue ry:n (www.edistyspuolue.fi) ja Liberaalit ry:n (www.liberaalit.fi) puhjeenjohtaja.

 

Suomessa ei ole ainuttakaan puoluetta, joka ajaisi taloudellisen vapauden lisäämistä - eli sitä, että sinä saisit itse päättää omista raha-asioistasi. Jos haluat asiaan muutoksen, täytä Edistyspuolueen kannattajakortti osoitteessa kannattajakortti.fi. Se ei maksa mitään, eikä sido sinua mihinkään, etkä liity puolueen jäseneksi.

 

 

 

 

Lähteet:

1. Economic Freedom of the World. 2011 annual report. Fraser Institute. http://www.freetheworld.com/release.html

2. Anders Chydenius. 1765. Kansallinen voitto http://www.chydenius.net/historia/teokset/kansallinen_koko.asp

3. World Development Indicators database. World Bank. http://databank.worldbank.org/ddp/home.do?Step=12&id=4&CNO=2

4. John R. Hanson II, Prosperity and Economic Freedom, A Virtuous Cycle. The Independent Review. http://www.independent.org/pdf/tir/tir_04_4_hanson.pdf

5. Constitutional Environments and Economic Growth. Gerald W. Scully. Princeton University Press.

6. Adrian G. White, Psychtalk 56, http://www.le.ac.uk/users/aw57/world/sample.html (vaatii tunnukset), data luettavissa myös: http://en.wikipedia.org/wiki/Satisfaction_with_Life_Index

7. Gallup World Poll data. Luettavissa http://www.forbes.com/2010/07/14/world-happiest-countries-lifestyle-real...

8. Michael R. Hagerty, Ruut Veenhoven. Wealth and Happiness Revisited, Growing wealth of nations does go with greater happiness. Social Indicators Research, vol. 64, 2003. http://repub.eur.nl/res/pub/8672/2003e-full.pdf

9. R. Veenhoven, Bibliography of Happiness, World Database of Happiness, Erasmus University Rotterdam, http://worlddatabaseofhappiness.eur.nl

10. Institute for Economics and Peace. Global Peace Index: 2011 Methodology, Results & Findings. http://www.visionofhumanity.org/wp-content/uploads/PDF/2011/2011%20GPI%2...

11. Corruption Perceptions Index. Transparency International. http://cpi.transparency.org/cpi2011/results

12. Economic Freedom and Corruption. Alejandro Chafuen et al. http://web.archive.org/web/20080908084630/http://www.heritage.org/resear...

13. Freedom in the World. Freedom House. http://www.freedomhouse.org/report/freedom-world/freedom-world-2011

14. Economic Freedom, Political Freedom, and Economic Well-Being: a causality analysis. W. Ken Farr et al. Cato Journal. https://www.socialsecurity.org/pubs/journal/cj18n2/cj18n2-5.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (123 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kiitos hyvistä kuvista.

Kysymys:

Onko niistä yhdestäkään pääteltävissä mitään KAUSALITEETTEJA? ("luo")

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

On. Tärkeimpien kuvaajien kausaliteettia on selitetty tekstissä, sekä tutkimuksissa joihin viittaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niissä puhutaan vain korrelaatioista. Voisitko antaa kunnon esimerkin jonkin kuvan kausaliteeteista. Mistään korrelaatioista pelkästään ei kausaliteettia voi päätellä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Niissä puhutaan vain korrelaatioista.

Selitin kausaalisuutta tekstissäni loogiikkaan perustuen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Otetaan vaikka tämä tekstistäsi, mikä ei sekään kerro kausaliteetista:

"Hanson havaitsi, että aina kun joku maa pystyy nostamaan kansalaistensa hyvinvointia ja vaurautta, sen taustalta löytyy lisäys taloudellisessa vapaudessa ja vastaavasti taloudellisen vapauden vähentymistä on seurannut ihmisten hyvinvoinnin laskua."

Olisiko kunnollista esimerkkiä kausaliteetista? (..."luo" ...)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Voisiko sen tiivistää vaikkapa niin, että se kausaliteetti tulee siitä perusideasta, että kapitapistien -- olivatpa he miten ahneita tai ilkeitä hyvänsä -- on aina toimillaan hyödytettävä ympäröivää yhteiskuntaa, mikäli he haluavat kasvattaa omaa omaisuuttaan? Heidän on myytävä jotain sellaista, mitä ihmiset vapaaehtoisesti haluavat ostaa tai tarjottava sellaisia palveluita, mistä ihmiset vapaaehtoisesti haluavat maksaa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kiitos hyvistä kuvista.

Lauri Gröhn kehui jotain. Hyvä!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kehun aina kun aihetta. Valitettavasti harvoin on.

Lalli Laaksonen

"kapitalismilla tarkoitan yhteiskuntajärjestelmää, jossa lähtökohtaisesti kaikilla ihmisillä on oikeus omistaa maata ja tuotantovälineitä, sekä käydä suhteellisen vapaasti keskenään kauppaa, keskenään sopimin hinnoin ja ehdoin. Kapitalismi tarkoittaa siis toisin sanoen suurta määrää taloudellista vapautta."

Vai keskenään sopimin hinnoin. Kyllä ihan peruslähtökohta on se, että tavallinen pulliainen saa hinnat annettuina: "We assume the individual consumer is an insignificant force on every market. By this we mean, specifically, that the size of every market relative to the potential purchases of the individual consumer is so larage that no matter how much or how little the consumer might purchase, there will be no perceptible effect on any market price." [Jehle, Reny (2011): "Advanced Microeconomic Theory", third edition.]

Kuka ne hinnat sitten asettaa? Oletko kuullut monopolista, oligopolista etc.

Ja toisin päin, kyllä sen pienen nyrkkipajan vuokratyöläisen hinnan asettaa suuri hub-ostaja. Neuvottelu, "sopiminen", hinnasta on varjonyrkkeilyä. Oletko kuullut monopsonista, oligopsonista?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kuka ne hinnat sitten asettaa? Oletko kuullut monopolista, oligopolista etc.

Monopolit, kartellit ja vastaavat ongelmat johtuvat talouden sääntelystä, mitä vapaampi talous, sen vähemmän monopoleja tai kartelleja.

Käsittelin asiaa tässä: http://jouniflemming.fi/2012/01/03/kapitalismi-ei-...

Lalli Laaksonen

Se sääntely ei ole poliittista, vaan taloudellisen vallan "Scroogen" taskussa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Se sääntely ei ole poliittista, vaan taloudellisen vallan "Scroogen" taskussa.

Kerrotko tarkalleen ottaen miten "taloudellinen valta" voi säännellä taloutta, taloudellisesti vapaassa yhteiskunnassa?

Lalli Laaksonen

Ei voikaan, mutta sellaista vapautta ei ole.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ei voikaan, mutta sellaista vapautta ei ole.

En ymmärrä mitä ajat takaa. Jos vähennämme Suomessa valtion roolia taloudessa, sekä laskemme veroja, Suomen taloudellinen vapaus kasvaa.

Lalli Laaksonen

Ei se vapaus niin paljon kasva, että monopolien valta mitenkään vähenisi. Verojen alennus on aloitettava turhien virkamiesten erottamisesta ja sitten jäljelle jäävien palkkojen alentamisesta. Ei koske sairaanhoitajia eikä poliiseja.

Matti Palviainen

"Monopolit, kartellit ja vastaavat ongelmat johtuvat talouden sääntelystä, mitä vapaampi talous, sen vähemmän monopoleja tai kartelleja.

Käsittelin asiaa tässä: http://jouniflemming.fi/2012/01/03/kapitalismi-ei-johda-varallisuuden-ke..."

Jokainen markkinatoimija pyrkii minimoimaan markkinoiden vapauden eli hinta/laatu-kilpailun. Aina. Et ilmeisesti ole koskaan ollut millään markkinoilla myyjänä tai ostajana.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Jokainen markkinatoimija pyrkii minimoimaan markkinoiden vapauden eli hinta/laatu-kilpailun. Aina.

Tottakai pyrkii, jokainen yritys pyrkii hallitsevaan markkina-asemaan. Mutta kilpailu pitää huolen siitä, että näin ei pääse tapahtumaan. Ainoa poikkeus on ns. luonnollinen monopoli, jossa yhden yrityksen monopoli on tehokkain tapa tuottaa jotain hyödykettä, esimerkiksi pienen kylän ainoa kyläkauppa.

Jani Heinonen

"Tottakai pyrkii, jokainen yritys pyrkii hallitsevaan markkina-asemaan. Mutta kilpailu pitää huolen siitä, että näin ei pääse tapahtumaan. "

Tunnut olettavan kovin aksiomaattisesti, että pitäisi. Todellisuus ei vastaa teoriaa => todellisuus on virheellinen.

Miusa U Vastaus kommenttiin #1

Todellisuus vastaa teoriaa. Kartellit tai monopolit eivät ole onnistuneet aiheuttamaan kuluttajille suuria haittoja juuri koskaan paitsi tapauksissa, joissa valtio on tukenut niitä. Jos vapautettaisiin taloutta, kartellihaitat jäisivät paljon pienemmiksi. Nytkin apteekit, taksit, sähköntuottajat ja ties ketkä ovat saaneet valtion rengikseen estämään kilpailun. Se ei ole sattumaa, vaan he lobbaavat ja korruptoivat poliitikkoja ja virkamiehiä.

Lalli Laaksonen

Hallinnon korruptio suhteessa taloudelliseen vapauteen; punainen kaavio on ihan väärään suuntaan kaareva.

T. Lalli
Regressioanalyyseja Suomen parhaiten menestyneelle pankille jo vuodesta 1970.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Totta, käyttämällä logaritmista trendiviivaa siitä muodostuisi paremman näköinen. Mutta käytin kaikissa kuvaajissa eksponentiaalista trendiviivaa, enkä nähnyt aiheelliseksi vaihtaa sitä tähän yhteen kuvaan vain sillä perusteella, että logaritminen "näyttää" paremmalta.

Trendiviivat ovat siis tehty samalla taulukkolaskentaohjelmalla mitä itse kuvaajat, eli Open Officella.

Mutta joka tapauksessa, trendiviivan kuperuuden suunnalla ei ole mitään merkitystä itse trendiin, joka on se, että mitä taloudellisesti vapaampi yhteiskunta, sitä vähemmän korruptiota.

Lalli Laaksonen

On toki; tietyn tason jälkeen taloudellista vapautta ei kannata lisätä enää korruption vähentämiseksi (jos kausaalisuus on edes olemassa).

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Milton Friedmanista: "Mutta pian huomasin, että en pystynyt rationaalisesti vastaamaan hänen argumentteihinsa."

Niinpä. Ja tuossa lankesitkin ansaan, sillä ihmiselämä ei muodostu vain rationaliteeteista, vaikka rationaalisuuden lumovoima onkin tehokas.

Mitä onnellisuuteen tulee, perushyvinvointitason saavuttamisen jälkeen vaurastumisen ja kuluttamisen kasvu saattaa tuottaa onnellisuuden illuusiota aina siihen saakka, kunnes tuo kupla puhkeaa.

Itsepetos on valheista pahin. Jopa tilastoja pahempi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mitä onnellisuuteen tulee, perushyvinvointitason saavuttamisen jälkeen vaurastumisen ja kuluttamisen kasvu saattaa tuottaa onnellisuuden illuusiota aina siihen saakka, kunnes tuo kupla puhkeaa.

Argumenttisi on siis pohjimmiltaan se, että vaikka ihmiset itse kertovat tuntevansa itsensä onnellisimmiksi kapitalistisissa maissa ja vaurastuessaan, he ovat vain itsepetoksessa ja illuusioissa eläviä typeryksiä ja sinä kyllä tiedät parhaiten kuka on onnellinen ja kuka ei.

Jep jep.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Minä en tiedä mitään parhaiten, eikä tiedä kukaan muukaan.

Et edes sinä. Eivätkä varsinkaan tilastot.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Niinpä. Ja tuossa lankesitkin ansaan, sillä ihmiselämä ei muodostu vain rationaliteeteista, vaikka rationaalisuuden lumovoima onkin tehokas.

Pitäisikö tämä väite hyväksyä rationaalisin perustein?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Minulla ei ole kantani tueksi yhtään (valhetta-emävalhetta-) tilastoa.

Valitan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Minulla ei ole kantani tueksi yhtään (valhetta-emävalhetta-) tilastoa.

Millä perusteella sinua tulisi uskoa? Intuition? Entä, jos intuitioni sanoo muuta?

Eikö juuri kieli ja järki ole se kosketuspinta, missä kaksi mieltä kohtaavat ja avaavat itsensä toisilleen?

Lalli Laaksonen

Köyhimpien kansalaisten osuus tuloista vs. vapaus, on ihan fuiba regressio. Jaa niinhän sen tekstissä selostitkin.

T. Lalli
Regressioanalyyseja Suomen parhaiten menestyneelle pankille jo vuodesta 1970.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Niin, kuten tekstissäni mainitsin, mitään korrelaatiota ei ole. Halusin silti piirtää kuvaajaan trendiviivan, joka osoittaa myös, että korrelaatiota ei ole.

Käyttäjän jouniholopainen kuva
Jouni Holopainen

Faktorianalyysillä olisi voinut ehkä saada paljon avoimempaa ja rehellisempää analyysia tilanteesta. Nythän nämä ovat aikalailla kirveellä poikki&pinoon yksinkertaistettuja malleja.

kati sinenmaa

Myös muut yhteiskuntajärjestelmät luovat hyvinvointia kaikille. Esimerkiksi Pohjois-Koreassa ihmiset elävät vain muutaman vuoden lyhyemmän elämän, joten ilmiselvästi sen pitää perustua hyvinvointiin.

Kaikki järjestelmät ovat hyvinvointijärjestelmiä, mutta mikään ei ole lopullinen ja paras; Kapitalismi on vähemmän huono. Sen sijalle olisi erittäin helppoa kehittää parempia, koska kapitalismi on todellakin niin huono, että jo lapsikin pystyisi kertomaan, mikä on parempi.

Prosessorien laskentateho tuplaantuu joka toinen vuosi. Sen sijaan yhteiskuntajärjestelmien tehokkuus on pysynyt sama tuhansia vuosia.

Jos kasvua on tapahtunutkin, niin se on vain luonnollista kasvua; rakennusten lisääntyminen ei ole kapitalismin ansiota.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Myös muut yhteiskuntajärjestelmät luovat hyvinvointia kaikille. Esimerkiksi Pohjois-Koreassa ihmiset elävät vain muutaman vuoden lyhyemmän elämän, joten ilmiselvästi sen pitää perustua hyvinvointiin.

Käytät Pohjois-Koreaa esimerkkinä maasta, joka tuottaa hyvinvointia kaikille? Oletko tosissasi?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Voisiko olla mahdollista, että taloudellinen vapaus on seurausta hyvoinvoinnista ja yhteiskunnallisesti vakaudesta, eikä toisinpäin? Yhteiskunnalla on ikään kuin varaa taloudelliseen vapauteen, kun tietty yhteiskunnalisen vakauden aste on saavutettu.

Ehkä pitäisi tutkia kaikista lyhimmässä ajassa tapahtuneita taloudellista vapautta sääntelevän lainsäädännön muuttumista vapaampaan tai kontrolloivampaan suuntaan eri maissa. Tarkoitan siis sellaisia talouden lainsäädännöllisiä klustereita pienessä ajassa. Oliko vaikkapa Ruotsissa ensin saavutettu 1700- tai 1800-luvulla jokin tietty piste hyvinvoinnissa ja yhteiskunnallisessa vakaudessa, jonka jälkeen taloutta alettiin vapauttamaan? Vai alettiinko taloutta vapauttamaan tuosta noin vain, jonka jälkeen hyvinvointi ja vakaus alkoivat lisääntymään.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Edelleenkin köyhän ja palkkatyöläisen kannalta on ratkaisematta se ongelma, että mikä on köyhän ja palkkatyöläisen asema kapitalismissa, jossa talous on automatisoitu eli tullut suurelta osin riippumattomaksi ihmistyöstä, niin etteivät massat voi enää työllistää itseänsä ja ansaita elantoaan myymällä aikaansa/suoritteitansa.

Teen tällä hetkellä gradua aihetta sivuten ja kyllä vaikuttaa yhä enemmän siltä, että etenkin monikansalliset yhtiöt pyrkivät myös tietotyössä automatisoimaan kaikkea mahdollista jatkuvasti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo automatisointi tapahtuu kahdella tasolla:

1) Tuotannon automatisointi

2) Tuotteen "automatisointi". Esimerkiksi ennen puhelinkeskukset toimivat releillä, sitten mikroreleillä, sitten mikropiireillä, sitten prosessoreilla, sitten moniprosessorijärjestemillä ...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Siis tarkoitatko, että olin jossain väärässä, vai oliko tuo vain lisäys/tarkennus?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tuosta 2:sta eli tuotteen automatisoinnista:

Tarkoitatko sillä jonkin tuotantovälineen automatisointia. Esim. puhelinkeskukset tuottavat palveluita ja mikropiiri on yksi osa tuotantovälinettä? Haen tässä ehkä sitä, että puhutaanko kulutukseen tarkoitetun tuotteen automatisoimisesta vai tuotantovälineen automatisoimisesta.

Talouden ja työllisyyden kannalta relevanttia on minusta ainoastaan tuotannon automatisoinnilla, jonka osana tuotteiden automatisointi on.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyse on tuotteen suunnittelusta, joka lisää tuottavuutta siinä missä automaatiokin. Tuon vuoksi useilla aloilla "tuottavuuden kasvusta" puhe on puhdasta roskaa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kyse on tuotteen suunnittelusta, joka lisää tuottavuutta siinä missä automaatiokin.

Siis tuottajan vai ostajan tuottavuutta? Mikä voisi käydä esimerkiksi? iPhone 6:ssa on luovuttu sellaisista ominaisuuksista ja osista, jotka eivät tuota ostajalle mitään lisäarvoa, mutta aiheuttavat tuottajalle kustannuksia?

Tuon vuoksi useilla aloilla "tuottavuuden kasvusta" puhe on puhdasta roskaa.

Voisitko antaa kuvitteellisen tai todellisen esimerkin?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valmistajan tietysti. Ylempänä oleva esimerkki saa riittää.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Tähän mennessä teknologinen kehitys ja automaatio ovat tuottaneet huomattavan määrän hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Toki jotain työpaikkoja on kadonnut mutta samalla on syntynyt uusia.

Kyllä, asia tulee muuttumaan mikäli joskus kehitämme täydellisen tekoälyrobotin, joka osaa valmistaa lisää vastaavia tai parempia robotteja. Olemme jo käyneet tämän keskustelun. Ja voin palata kanssasi tähän keskusteluun heti kun tällainen utopistinen 100% täydellinen tekoälyrobotti on valmis.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tähän mennessä teknologinen kehitys ja automaatio ovat tuottaneet huomattavan määrän hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Toki jotain työpaikkoja on kadonnut mutta samalla on syntynyt uusia.

Kyllä, asia tulee muuttumaan mikäli joskus kehitämme täydellisen tekoälyrobotin, joka osaa valmistaa lisää vastaavia tai parempia robotteja.

On väärin olettaa, että tarvitaan täydellinen tekoälyrobotti asioiden muuttumiseksi. Kysymys on vain eri työprosessityypeistä, joita tuotannossa tarvitaan. Esim. hevonen veti ja hevonen korvattiin traktorilla. Kaikkea ei tarvitse automatisoida kerralla, jotta automatisoinnilla olisi suurikin vaikutus talouteen.

Olemme jo käyneet tämän keskustelun. Ja voin palata kanssasi tähän keskusteluun heti kun tällainen utopistinen 100% täydellinen tekoälyrobotti on valmis.

Kaikkea ei tarvitse automatisoida kerralla, jotta automatisoinnilla olisi suurikin vaikutus talouteen. Esim. Google ja Wikipedia ovat vähentäneet relevantin tiedon haun tarvetta. Muutaman vuoden päästä IBM:n Watsonia aletaan ottaa käyttöön yrityksissä. Watson pystyy vastaamaan sille esitettyihin kysymyksiin käyttämällä aineistonaan strukturoimatonta tekstiä. Tuo on prosessina sellainen, että se tunkee todella monen tietotyöläisen alueelle. Toinen erittäin vakava Watsonin uhka tietotyöläiselle on nk. oivallusten tekeminen datasta. Sitä tehdään varsin paljon ihmisten toimesta organisaatioissa, mutta ei välttämättä enää pitkään.

Pitää muistaa, että kapitalismin tulee voida työllistää massoja. Tietotyöprosessien automatisointi kutistaa ihmistyöprosessien tarvetta ja sitä kautta työpaikkoja joka suunnalta pikku hiljaa. Kehitys voi näyttää hitaalta mutta on varmaa. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, että vasta, kun 100% tekoälyrobotti on markkinoilla, asia voidaan ottaa puheeksi. Asiasta on puhuttava jo nyt. Jos Suomi siirtyisi nyt kertaheitolla 100%:n kapitalismiin, ei näillä leveysasteilla osaamattomimman 10-20% tuottavuus ja sitä kautta ostovoima välttämättä riitä tarvittavan ruoan, asumuksen ja energian ostamiseksi säilyäkseen hengissä. Jos 10-20% kansasta alkaa näkemään nälkää, se rikkoo todennäköisesti yhteiskuntarauhan.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Tässä ei vieläkään ole otettu aikaulottuvuutta huomioon vaikka luulisi sen Fraser-instituution tilastoilla olevan suhteellisen helppoa. Luulisi sen olevan kohtuullisen paljon relevantimpi vertailun väline kuin kaikkien maailman maiden vertaileminen, etenkin kun puhutaan Suomen politiikasta (johon kai Edistyspuoluekin ensi sijassa aikoo vaikuttaa).

Tällä hetkellä käppyrät osoittavat lähinnä että köyhissä maissa on vähemmän kivaa kuin rikkaissa. Jos olettaa että köyhien ja rikkaiden maiden välisiin suhteisiin vaikuttaa pelkästään maiden nykyinen Fraser-instituution taloudellisen vapauden indeksin tulos niin osoittaa kyllä melkoista historiantajun puutetta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Aikaulottuvuutton on analysoitu viittaamissani tutkimuksissa, esimerkiksi numerossa 4 (Hanson).

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Hansonin tutkimuksessa tutkitaan kehitysmaita. Johdonmukaisesti toteutettu liberaali politiikka olisi kehitysmaalle epäilemättä parempi vaihtoehto ainakin talouden koon kasvattamisen kannalta kuin kleptokratia tai puolifeudaalinen systeemi, tämän voin auliisti sanoa. Suomen kannalta - ja sen kannalta mihin suuntaan sen pitäisi mennä - olisi kuitenkin relevantimpaa teollisuusmaiden tutkiminen.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Onhan tuossa joo muutama eksponenttiregressio piirretty. Selitysaste näyttäisi olevan kuitenkin suhteellisen pieni melkein jokaisessa mallissa, ja merkitsevyystasoa ei olla testattu alkuunkaan. Tilastollinen parametri jota ei olla testattu, on yhtä tyhjän kanssa.

Miusa U

Yllä kysyttiin, kumpi tulee ensin, kapitalismi vai hyvinvointi. Alla mainitussa artikkelissa osoitetaan, että kapitalismi. Kapitalismista on tullut kerta toisensa hyvinvointi ja sosialismin valinneet maat ovat vajonneet kurjuuteen. Viitteet ovat helposti tarkistettavissa.
http://vapaasana.net/artikkelit/2011/10/hyvinvoint...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Löytyvätkö mielestäsi tuosta artikkelista perustelut väitteelle, että

"ensin tulee kapitalismi"?

Jos löytyy, niin kerro mikä tuo perustelu on!

Miusa U

Kun rikkaampi puolisko valitsi sosialismin ja köyhempi kapitalismin, osat vaihtuivat. Siis ensin valittiin kapitalismi ja vasta sitten tuli rikastuminen.

"Viro oli 1930-luvulla primitiivisempää Suomea kehittyneempi maa, taloudellisesti maat olivat melko samalla tasolla. Sosialismin päätyttyä vuonna 1991 Viro oli rutiköyhä ja Suomi monia kertoja vauraampi."

"1950-luvulla Pohjois-Korea oli Korean rikkaampi puolisko ja Etelä-Korea oli yhtä köyhä kuin Ghana ja Sambia. Etelä-Korea vapautti vähitellen talouttaan ja siitä tuli nopeasti yhtä rikas kuin Euroopan maista, 17 – 30 kertaa rikkaampi kuin Pohjois-Korea, Ghana ja Sambia. Jo 1990-luvulla Etelä-Korean BKT oli suurempi kuin yli miljardin asukkaan sosialistisen Kiinan!"

"Taiwan teki suunnilleen saman kuin Etelä-Korea yhtä menestyksekkäästi. Japani aloitti saman jo heti toisen maailmansodan jälkeen, ja sen menestys sai muutkin Aasian maat uskomaan, etteivät kapitalismin siunaukset ole vain eurooppalaisten mahdollisuus."

"Hongkong ja Singapore vapauttivat talouttaan vieläkin enemmän ja niiden talous kasvoi vieläkin nopeammin huolimatta esim. siitä, että Hongkongiin on tulvinut paljon rutiköyhiä kapitalismiin tottumattomia kehitysmaalaisia Kiinasta. Sekä Hongkongin että Singaporen elintaso (BKT/asukas, PPP) on nykyään huomattavasti suomalaista suurempi (30 % ja 50 %), vaikka suuri osa asukkaista tuli rutiköyhinä maahanmuuttajina."

"Hyvinvoiva Burma tunnettiin nimellä "Aasian riisikulho", kunnes vuoden 1962 sotilasvallankaappaus aloitti juhlallisesti "Burman tien sosialismiin". Maassa harjoitettiin hyvin sosialistista talouspolitiikkaa, mikä tuotti maahan ruokapulan ja kurjuuden."

"Zimbabwen hallinto antoi johtavan ZANU-puolueen maltillisesta marxilaisuudesta huolimatta nimellä "Afrikan riisiaitta" tunnetun Zimbabwen maatalouden toimia melko vapaasti kunnes 1990-luvun lopulla pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe alkoi sosialisoida valkoisten maatiloja suosikeilleen. Tämä tuotti maahan ruokapulan ja kurjuuden. Mugaben kiristynyt sääntelytalous ja sen mukainen rahapolitiikka kurjisti tilannetta entisestään."

"Venezuela: öljypohatasta energiapulaan ja kurjuuteen"

"Kuuba oli lähes hyvinvoivin ja rikkain maa koko Latinalaisessa Amerikassa ennen vuoden 1959 vallankumousta, joka nosti liberaalidemokraatit maan hallitukseen ja presidentiksi. Muutaman kuukautta myöhemmin vallankumouksen sotilaallinen johtaja, asevoimien komentaja Fidel Castro kääntyi kommunistiksi, petti lupauksensa vetäytyä maaseudulle pois politiikasta, savusti liberaalit vallasta ja muutti maan sosialistiseksi helvetiksi, jossa toisinajattelijoita, homoja, pappeja ym. surmattiin ja suljettiin keskitysleireille."

"Kuuban keskipalkka on 10 dollaria kuukaudessa, ja se maksetaan ei-vaihdettavilla lelupesoilla, joilla ei saa ostaa edes vessapaperia. Vanhukset elävät nälässä ja kiillottavat kadulla, lapset myyvät itseään turisteille. "
http://vapaasana.net/artikkelit/2011/10/hyvinvoint...

Alla mainittu vasemmistolainen Jeffrey Sachs on sanonut
"Professori Jeffrey Sachsin mukaan syy siihen, että osa kehitysmaista on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli kiinniottajan etu) mutta suljetut taloudet jäävät jälkeen. [3]"

"111 maata vuosina 1970 - 1989 kattaneessa tutkimuksessaan Sachs ja Andrew Warner totesivat, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, avoimen talouden kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %. [3]"
http://liberalismi.net/wiki/Kiinniottajan_etu

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kopsasit jutun, mutta perustelut puuttuvat.

Perustelisitko vaikka Viron osalta, kuinka "ensin tulee kapitalism ja sitten hyvinvointi".

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Löytyvätkö mielestäsi tuosta artikkelista perustelut väitteelle, että

"ensin tulee kapitalismi"?

Tuossa artikkelissa ei kieltämättä käyty minustakaan läpi, että kapitalismi tulee ensin. Sen sijaan noissa kopioiduissa kommenteissa ilmenee aikaulottuvuus ennen ja jälkeen.

Eikö kuitenkin lopullinen päämäärä ollut saada empiirististä todistusaineistoa, että vapaamman talouden aikana hyvinvointia oli tai alkoi syntymään, ja voimakkaan kontrollin aikana sitä ei ollut tai se alkoi rappeutumaan? Esim. Viron kohdalla hyvinvointi jäi pahasti jälkeen Suomesta 1930-luvulta 1990-luvulla. Nyt parissa kymmenessä vuodessa Viro on ainakin kasvanut kohtalaisen hyvää vauhtia, joskin hyvinvointi ei ole jakaantunut tasaisesti, joka johtunee siitä, ettei aikaa ole ollut tarpeeksi kasvattaa BKT:tä.

Miusa U

Ensin Viro siirtyi sosialistiseen järjestelmään ja köyhtyi rutiköyhäksi aiemmin yhtä rikkaaseen Suomeen ja muihin kapitalistisiin maihin verrattuna, sitten Viro siirtyi 1990-luvun alussa kapitalismiin ja ottanut kovaa vauhtia kiinni Suomea. Koreoilla, Saksoilla ja monilla muilla mailla kävi samoin, kuten artikkelista siteeraamissani kohdissa kerrottiin.

Taloustieteen oppikirjat sisältävät myös kuvauksia siitä mekanismista, miten hintamekanismi auttaa kohdentamaan talouden resurssit kuten pääomat ja työvoiman sinne, missä ne tuottavat eniten ja miten sääntelytalouksissa sama sujuu paljon huonommin. Kapitalistiset vapaiden markkinoiden lait myös tekevät korruption vaikeammaksi kuin sääntely, jolla voi suosia maksajakapitalisteja.

Mainittu Sachsin tutkimus osoittaa, että köyhistä kehitysmaistakin kapitalistisemmat taloudet kasvavat nopeammin ja sosialistisemmat hitaammin, ja sama on havaittu muissa tutkimuksissa. Sachsin tutkimus myös monien muiden tavoin kumoaa väitteet siitä, että protektionistinen suojautuminen kilpailulta oman maan teollisuuden kehittämiseksi toimisi: mitä vähemmän maat ovat suojautuneet kilpailulta, sitä nopeammin niiden tuotanto on keskimäärin kehittynyt kilpailukykyiseksi.

Sosialistisimmat taloudet ovat kasvaneet keskimäärin hitaimmin, talouden avaaminen on keskimäärin nopeuttanut kasvua merkittävästi ja sulkeminen hidastanut, melko kapitalistiset maat ovat kasvaneet keskimäärin nopeammin ja Viron ja Hongkongin kaltaiset täysin ilman protektionismia kehittyneet maat kaikkein nopeimmin suhteessa lähtötasoon ja kiinniottajan etuun.

Kapitalismin ja sosialismin vertailussa on menty niin lähelle rottakokeita kuin on inhimillisesti mahdollista ja paljon lähemmäksikin, koska sosialismi on epäinhimillistä. Ei lääketieteessäkään todisteta mitään 100 %:n varmuudella mutta silti minä hyödynnän sen tuloksia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä on vain esimerkki ajallisesta korrelaatiosta:

"Ensin Viro siirtyi sosialistiseen järjestelmään ja köyhtyi rutiköyhäksi aiemmin yhtä rikkaaseen Suomeen ja muihin kapitalistisiin maihin verrattuna, sitten Viro siirtyi 1990-luvun alussa kapitalismiin ja ottanut kovaa vauhtia kiinni Suomea."

MIstä esimerkiksi pääomat putkahtivat? Ulkomaisista investoinneista. MIksi Viroon investoitiin?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

MIstä esimerkiksi pääomat putkahtivat? Ulkomaisista investoinneista. MIksi Viroon investoitiin?

Olisiko alhaisten verojen ja korkeiden tuotto-odotusten takia? Investoinnit kuitenkin synnyttävät työpaikkoja ja sitä kautta tuotantoa, hyvinvointia ja verotuloja.

Matti Palviainen

Miusa U

"Etelä-Korea vapautti vähitellen talouttaan ja siitä tuli nopeasti yhtä rikas kuin Euroopan maista, 17 – 30 kertaa rikkaampi kuin Pohjois-Korea, Ghana ja "

Avainsana on VÄHITELLEN. E-Korea säilytti talouselämän valtion ohjauksen koko ajan ja se on edelleen valtion tai paremminkin tyypillisesti aasilaisittain valtion ja suurteollisuuden ohjauksessa toisin kuin kvartaalitalouden vapaassa lännessä, jonka talous on miltei vapaassa pudotuksessa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Misa U. Kuuba esimerkki sisältää vanhentunutta tietoa, ehkä netistä kotoisin, ei maahan tutustumiseen perustuvaa. Kuubassa on toki oma raha ja valtio omistaa lähes kaiken. Havannassa on myös yksityisiä ravintoloita muutama. Ruoka hyvää ja suht edusllista. Kuubassa on korkea koulutustaso. Lääkäreitä lähetetään muihin maihin töihin. Lääkäripalveluita vastaan Kuuba saa myös Venezuelasta öljyä. Kuubalaiset ovat yritteliäitä ja heillä on privaattibisnestä. Olimme kalastusaluksella, joka oli valtion, mutta ravut ja kalat, joita matkalla nautimme olivat privaattibisnestä. Sellaista kasvaa vähän joka oksalle. Kalastusaluksesta huolehdittiin hyvin. Maalla on todella valmius lähteä nousuun kunhan veljekset heittävät veivinsä. Yritteliäisyys alkaa kukoistaa, kapitalismi rehottaa jo pinnan alla ja odottaa vapautumistaan.

K Veikko

“kumpi tulee ensin, kapitalismi vai hyvinvointi”

Eniten hyvinvointia lisäävät keksinnöt.

Keksinnöt ovat kuitenkin uhka valtarakenteelle, koska etukäteen ei ole mahdollista tietää josko joku keksii uuden valtarakenteen.

Miusa U

Keksinnöt tehtiin ja jalostettiin leviäviksi tuotteiksi lähinnä kapitalistisissa maissa. Sosialistiset maat toivat laillisesti ja varastivat näitä keksintöjä, mutta silti niissä elintaso ja hyvinvointi olivat paljon surkeampia kuin kapitalistisissa.

Keksinnöt eivät siis ole riittävä selitys siihen, miksi kapitalististen maiden elintaso nousi moninkertaiseksi sosialistisiin maihin nähden tai miksi sosialismiin siirtyminen kurjisti maan, vaikka keksintöjen määrä vain lisääntyi, kun uusia tuotiin ulkomailta.

Lalli Laaksonen

Voitko muuten esittää niiden kärpäsenkakkojen joukosta muutamat kiinnostavat maat, kuten Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti, Saksa, Viro, Venäjä ja sitten Intia, Kiina, Brasilia, Meksiko, USA.

Aleksi Laine

Hommahan menee niin, että mitä vauraampi maa sitä enemmän voi taloudellista vaputta sallia. Tosin taitaa se kausaliteetti mennä toisinkin päin, eli niin että taloudellinen vapaus tuottaa vaurautta. Ainakin vauraissa olosuhteissa. Köyhissä olosuhteissa talouden vapauden vähentäminen voi tuottaa vaurautta. Suomea on pidetty esimerkkinä tästä.

Nämähän ovat ikuisuuskysymyksiä, joista taloustieteilijöiltä ilmestyy satoja artikkeleita ja kirjoja vuosittain.

Yksi tapa suhtautua sekasotkuun, on tunnustaa, että jokainen maa on luku sinänsä, kuten esimerkiksi Jeffrey D. Sachs on korostanut.

Voi myös kaivella dataa vähän tarkemmin. Länsimaissa naiset ovat selvästi miehiä parempiosaisia ja onnellisempia. Samaan aikaan miehet toimivat selvästi naisia useammin vapailla markkinoilla ja tuottavat sitä rahaa, jota naisille tulonsiirtoina jaetaan (puhun tietenkin tilastollisista keskiarvoista). Veikkaan, että jos roolit vaihdettaisiin, miesten onnellisuus ja mukin hyväosaisuus lisääntyisi ja naisten laskisi. Olen lähes varma siitä. Siinä tapauksessa kausaliteetti menisi toiseen suuntaan kuin väität.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Hommahan menee niin, että mitä vauraampi maa sitä enemmän voi taloudellista vaputta sallia. Tosin taitaa se kausaliteetti mennä toisinkin päin, eli niin että taloudellinen vapaus tuottaa vaurautta. Ainakin vauraissa olosuhteissa. Köyhissä olosuhteissa talouden vapauden vähentäminen voi tuottaa vaurautta.

Tekstissäni viittasin tutkimukseen, jossa todetaan selvästi, että kun köyhä maa vapauttaa talouttaan, syntyy hyvinvointia. Kun maa rajoittaa talouttaan, hyvinvointi vähenee.

Joten millä perusteella ajattelit kumota tämän tutkimuksen tulokset?

Aleksi Laine

En minä sitä pysty kumoamaan kun nobelistitkaan eivät siihen pysty. Taloustiede on aika avuton yhteiskuntatiede eikä siinä voi järjestää kokeita teorioiden testaamiseen.

Sen kuitenkin teidän, että on vaikutusvaltainen tutkimusperinne, jonka mukaan rikkaat taloudet ovat pääsääntöisesti kasvuvaiheessa suojanneet talouttaan.

Toinen vaikutusvaltainen perinne taas väittää, että talouden vapaus on vain yksi muuttuja toisten joukossa (korruptio, oikeusvaltio, koulutusjärjestelmä, naisten asema, rantaviivan pituus, taudit jne), emmekä voi tietää, mikä sen osuus kasvussa on.

Jos tietäisimme, että vapaus aiheuttaa talouskasvua, kuinka helppo köyhien maiden olisikaan nousta ahdingostaan! Ikävä kyllä, tiede tai mikään muukaan ei voi väittää tietävänsä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Vaihdat argumentaatiossasi sujuvasti yksityisomistuksesta vapauteen. Yksityisomistukseen voidaan kuitenkin myös ohjata, painostaa tai pakottaa valtiovallan toimesta. Tällöin kyseessä on edelleen kapitalismi, mutta ei vapaa talous.

Pekka Heliste

Tulkinta on totaalisen väärä. Taloudellinen vapaus kasvaa kun kansan ostovoima kasvaa

Olen ollut töissä maissa kuten Indonesia, Pakistan. Malesia, Venäjä, Kenia , Sri Lanka etc
ja lähes kaikki nuo juttusi toimivat juuri päinvastoin eli esim korruptio vähenee kun tulotaso nousee ja samalla taloudellinen vapaus kasvaa, kun ei tarvita turhia sääntöjä rahastusta varten

Kaisa Jalis

Onko Yhdysvallat mielestäsi kapitalistinen tai kapitalistisin maa?

Huono-osaisuus on nähtävillä USA:n ja Ison-Britannian kaduilla.

Erot hyvin ja huonosti toimeentulevien välillä on suuret. On hyvin helppo pudota kadulle kodittomien jatkoksi. Moni pitää Yhdysvaltoja kehitysmaankaltaisena tämän vuoksi.

Torbjörn Liimatainen

Yhdysvallat, Saksa, Japani ja muut teollisuusyhteiskunnat kehittyivät protektionistisia keinoja käyttäen. Kun yhteiskunta ja tuotteet oli saatu kilpailukykyiselle tasolle voitiin markkinoita avata eli alkaa harrastamaan kapitalismia. Flemmingin esitys oli siis taas vääristelevän propagandistinen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kysymys:

Jos maailman köyhimmänkin ihmisen kuukausitulot olisivat 2000 dollaria + ja hän saisi sillä rahalla tuotteita ja palveluita , mitä USA:ssa tänä päivänä saa + hyviä julkisia palveluita, mutta maailmassa olisi kuitenkin triljonäärejä, niin olisiko maailmassa vielä köyhyyttä?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"...tuotteita ja palveluita , mitä USA:ssa tänä päivänä saa..."

Olisiko tuotevalikoima sama ja tuotteiden hinnat nykyiset? Jos kyllä, niin ei ehkä olisi absoluuttista köyhyyttä. Jos tuotteiden hinnat nousevat tai yleinen käsitys ihmisarvoisesta elämästä muuttuu teknisen kehityksen ym. tarjonnan lisääntymisen ansiosta, niin sitten on toisin.

Käyttäjän edvardmajakari kuva
Edvard Majakari

Mjooh, eivät nuo nyt ihan _todista_ otsikon väitettä oikeaksi (selittäviä tekijöitä voi olla paljon muitakin), mutta on aika tyhmää esittää vastaväitteitä tyyliin "ei se noin ole" ja olla tarjomatta minkäänlaisia perusteita. Kyllä nuo havainnot ovat vähintään suuntaa antavia, ja jopa väitettä tukevia.

Taitava tilastojenkonstruoija saa toki esitettyä tilastoilla monenlaisia juttuja, jopa validilla datalla (vrt. Edward Tuften "Visual Display of Quantitative Information"), mutta on täysin järjetöntä väittää, että tilastot olisivat jotenkin automaattisesti turhia tai todellisuutta vääristäviä. Kyse on paitsi tilaston kehittäjän objektiivisuudesta (ei pyritä johtamaan tarkoituksella harhaan) toki myös tulkinnasta (ymmärretään, mitä tilasto todella esittää ja mitä se *ei* esitä)

Sitäpaitsi osoittaa vähintään jonkinlaista nöyryyttä kirjoittajalta sanoa olleensa 'vastaleirin' puolella aikanaan ja nykykatsomuksensa mukaan täysin väärässä. Sekin on jotain, mihin suurehko osa ei pysty jostain syystä ikinä tekemään. Vähän sama kuin nämä spurgut ja tietynlaiset amitsupojat 1) huutelevat kaupungilla, että kun ne "päättäjät eivät tajua mistään mitään". Joopa joo, he varmaan hoitaisivat asiat paljon paremmin.

1) en dissaa ammattikoululaisia yleensä, vaan nimenomaan niitä jotka luulevat, että politiikka ja taloudenhoito on jotenkin niin yksinkertaista hommaa, että asiasta mitään tietämätön voisi hoitaa sitä perusmaalaisjärjellä.

=> Hyvä kirjoitus, tykkäsin, vaikka väite olikin hieman turhan raflaava kohtuuden rajoja ajatellen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä Otetaan vaikka tämä blogista, mikä ei sekään kerro kausaliteetista:

"Hanson havaitsi, että aina kun joku maa pystyy nostamaan kansalaistensa hyvinvointia ja vaurautta, sen taustalta löytyy lisäys taloudellisessa vapaudessa ja vastaavasti taloudellisen vapauden vähentymistä on seurannut ihmisten hyvinvoinnin laskua."

Olisiko kunnollista esimerkkiä kausaliteetista? (..."luo" ...)

Olli Makkonen

Syy/seuraus menee kutakuinkin näin:

Kapitalismi aiheuttaa kaiken tämän, koska kapitalismi perustuu vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

Jos esimerkiksi ostat tuotteen, teet niin koska ajattelet hyötyväsi ostoksesta. Samoin kauppias myy tuotteen, koska hän hyötyy sen myynnistä. Jos jompi kumpi ei hyötyisi, ei mitään vaihtoa ikinä tapahtuisi.

Samoin on työpaikkojen suhteen. Sinut palkataan, koska palkkaaja kuvittelee hyötyvänsä sinun työpanoksesta ja toisaalta sinä hyödyt työnantajan sinulle maksamasta palkasta.

Kun näitä pieniä molempia osapuolia hyödyttäviä tapahtumia kasataan miljoonittain peräkkäin, nostaa se kaikkia pikkuhiljaa kohti parempaa elintasoa.

Toisin sanoen, mitä vähemmän puututaan tähän vuorovaikutukseen(enemmän kapitalismia), sitä rikkaampia ja onnellisempia meistä tulee.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Perustelet makrotaloutta mikrotaloudellaa. Ei käy. Jonkun maan kansantalous ei ole suljettu järjestelmä.

Aleksi Laine

"Toisin sanoen, mitä vähemmän puututaan tähän vuorovaikutukseen(enemmän kapitalismia), sitä rikkaampia ja onnellisempia meistä tulee."

Ilman väistämättömiä markkinavirheitä noin voisi ehkä olla.

Olli Makkonen

@Aleksi

Olet oikeassa, että jonkun verran tuohon on pakko puuttua. Esimerkiksi on hyvä olla olemassa laki ja sen valvonta, ettei kukaan pääse huijaamaan ketään.

Sen sijaan isommat markkinapoikkeamat, kuten monopolit syntyvät useimmiten nimenomaan markkinoiden säätelyn seurauksena valtion avustuksella.

Anne Pylkkönen

Gröhn on oikeassa: minkäänlaista kausaliteettia Flemmingin tekstissä ei ole. Eli ainakaan tällä kirjoituksella hän ei ole todistanut mitään muuta kuin oman käppyräuskovaisuutensa.

Lisäksi tuolla O.M. kirjoittaa: "kapitalismi perustuu vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen, josta molemmat osapuolet hyötyvät" ja sitten hän joutuu perääntymään hiukan tuosta "vapaaehtoisuudesta" sanomalla että "esimerkiksi on hyvä olla olemassa laki ja sen valvonta, ettei kukaan pääse huijaamaan ketään".

Voi pojat, teidän ihmis- ja yhteiskuntakäsityksenne on yhtä syvällinen ja todistusvoimainen kuin kiiltokuva.

Kapitalismissako kukaan ei pääse huijaamaan ketään? Ja millä mittarilla pystyt toteamaan "vapaaehtoisuuden" aitouden? Onko nälkäkuoleman optio vapaus? Entä syrjäytyminen yhteiskunnasta? Onko tietämättömyys vapautta?

Mitenkäs mitataan "vuorovaikutuksen" moleminpuolinen hyöty? Pitääkö "hyötyä" olla täsmälleen yhtä paljon kummallekin osapuolelle, vai riittääkö että toinen hyötyy edes jotain? Onko "molemminpuolinen hyöty" toteutunut jos esim. toinen osapuoli pääsee lopullisesti kärsimyksistään?

*
Flemmingin ja Makkosen "kausaliteetit" ovat luokkaa "Satu meni saunaan, pani laukun naulaan". Siitä ei voida sanoa muuta kuin että ehkä meni, ehkä ei, - ehkä pani, tai sitten ei. Ja kuka ihmeen Satu.

Siis tarkoitan että Makkosen ja Flemmingin "todistelut" ovat banaaleja narratiiveja.

[Narratiivi (lat. narrare, subst. tarkistuslaskenta tai verbi kertoa) tarkoittaa kertomusta. Narratiivi voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta laajassa mielessä narratiiveina voidaan pitää myös mainoksia ja elokuvia. Narratiivilla on alku, keskikohta ja loppu. Hyvä narratiivi on juonellisesti eheä. lähde: Wikipedia]

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mikä voisi todistaa taloudellisen vapauden aiheuttavan hyvinvointia ja vakautta?

Jos Pohjois-Koreasta tulisi puhtaan kapitalistinen valtio ja sen hyvinvointi lähtisi vahvasti nousuun saavuttaen kaikkien aikojen huippunsa 20 vuodessa, se voisi olla puolesta puhuva esimerkki.

Ehkä parempi havaintoesimerkki olisi, että jos Ruotsi siirtyisi viidessä vuodessa puhtaaseen kapitalismiin ja tuo järjestelmä nostaisi vaikkapa 30 vuoden aikana Ruotsin BKT:tä ennätysnopeasti ja nopeammin kuin ei-kapitalismiin siirtyneiden länsimaiden ja myös 20% köyhimmän absoluuttinen tulotaso nousisi, eikä maassa esiintyisi enempää levottomuuksia, niin sekin olisi aika ideaali todiste.

Toisaalta voi olla myös niin, etteivät kaikki valtion toimet ole yhtä haitallisia. Osa voi olla jopa haitattomia tai peräti parantavia. Esim. muutoin puhtaasti kapitalistinen valtio 300-500 euron perustulolla voisi hyvinkin päihittää useallakin mittarilla perustulottoman kapitalistisen valtion. Myös vähintään 6 vuoden peruskoulutus ja perusterveydenhuolto voivat olla hyödyllisiä. Nekään eivät kuulu puhtaaseen kapitalismiin.

Olli Makkonen

Miten olisi esimerkkinä vaikka tuo Viro, joka on entisistä sosialistimaista vapauttanut talouttaan eniten ja nopeiten. Sen talouskasvu on ollut siitä lähtien melko huimaa katseltavaa. Se nousee tällä hetkellä niin kovaa, että voi hyvinkin olla että saavuttavat Suomen tason vielä minun elinaikana. Elleivät sitten sorru näpertämään hyvinvointivaltiota niinkuin kaikki muut.

Ne entiset sosialistiset maat, jotka ovat koittaneet päästä kapitalismiin "johdetusti" ovat pärjänneet paljon huonommin.

Ja kapitalismiin kuuluu myös hyväntekeväisyys. Esimerkiksi aikana ennen sosiaaliturvaa yhdysvalloissa syntyi lukuisia yksityisiä sairaaloita, joissa annettiin hoitoa köyhille.

Aleksi Laine

Viron talous on Ruotsin ja erityisesti Suomen talouden jatke sekä pääomien että työntekijöiden suhteen. Suomalaisia turistejakaan ei sovi unohtaa. Kun kaikki liikkuu vapaasti, pieni talous tuppaa ajautumaan hurjaa vauhtia kohti tasapainoa eli isojen tasoa (jos sitten pienen ja köyhän asukkaat eivät tyystin muuta isoon ja rikkaaseen). Samalla tavalla Suomi saavutti Ruotsin 60-luvulta lähtien, kun rajat avattiin.

Toimiko Viro oikein vai väärin vapauttaessaan talouden niin radikaalisti? Luultavasti. Loputtomiin Viro ei voi kuitenkaan olla eräänlainen siirtomaatalous. Maan pitää alkaa kehittä omaehtoisesti liiketoimintaa ja saada lahjakkaat pysymään maassa. Pohjoismainen malli, johon Viro on aika usein sanonut pyrkivänsä, on kohtuullisen hyvä lahjakkuuksien rekrytoimisessa ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä.

Miksi virolaiset eivät yrittäisi omaksu mallia, joka pärjää valtaosassa kansainvälisiä vertailuja huippu hyvin?

Miusa U

Miksi köyhempi Etelä-Korea rikastui suunnattomasti valittuaan kapitalismin ja rikkaampi Pohjois-Korea vastaavasti jäi kymmeniä kertoja jälkeen valittuaan sosialismin?

Miksi Viro jäi Suomesta pahasti jälkeen jouduttuaan sosialismin valtaan ja on rikastunut nopeasti valittuaan kapitalismin?

Miksi Itä- ja Länsi-Saksa? Miksi Länsi-Saksan talousihme alkoi vasta Erhardtin vapautettua talouden?

Miksi Japani, Hongkong, Singapore, Taiwan jne.?

Miksi maatalouden sosialisoiminen siirtyminen johti köyhyyteen ja pulaan suunnilleen joka paikassa, tunnetuimpina esimerkkeinä mm. Venäjä, Burma, Zimbabwe, Pohjois-Korea ja Kiina?

Miksi hintasääntely johtaa pulaan ja korruptioon?

Taloustieteen perusoppikirjatkin selittävät tätä. Lukekaa. Esimerkiksi alkaen tästä:
http://liberalismi.net/wiki/Maksimihinta

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

eh..et voi olla tosissasi noiden käyrien kanssa..vai oletko itsekkään miettinyt yhtään sen enempiä mitä niissä itseasiassa lukee?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Ehkä voisit kertoa mitä niissä itse asiassa lukee?

Kaisa Jalis

Osmo Soininvaara:

Onko huipputulojen kasvu muilta pois?
28.1.2012

Jos osakeyhtiössä osakkaat, joita edustaa yhtiön hallitus, haluavat ehdoin tahdoin jakaa omistajien rahoja toimivalle johdolle jättibonuksina, kuuluuko se muille ja onko se keneltäkään muulta pois?

Runsaskätinen palkitseminen tuli Eurooppaan yhdysvaltalaisen omistuksen mukana. Moni on sanonut, että se ei sovi eurooppalaiseen yhteiskuntamoraaliin.

Tarkastellaan kahta vaihtoehtoa.

1) Rahan lapioiminen toimivalla johdolle ei kannata, koska vastineeksi ei saada parempaa johtamista

2) Yritystaloudellisesti nuo kannusteet ovat kannattavia, koska niiden avulla saadaan parhaat johtajat ja johtajan kyvyt ovat yrityksen menestykselle erinomaisen tärkeitä.

Ykköstapaus on selvä. Kun yrityksellä on vain tietty määrä palkanmaksuvaraa, yhden ammattikunnan palkkatason nousu uhkaa toisten työntekijöiden palkkatasoa. Näin ainakin työntekijäpuolella ajatellaan. Ei hyväksytä sitä, että jokin yrityksen sisällä toimiva ammattiryhmä saa selvästi muita suuremmat palkankorotukset, vaikka omistajien rahaahan siinä vain jaetaan. Tästä ykköstapauksesta on alaryhmä, jossa yritys menettää liiallisilla palkkioillaan toimivan johdon. Nokia jakoi Nokia-ihmeen luoneelle tiimille niin hulvattomat bonukset, ettei näiden periaatteessa tarvinnut tehdä työtä enää koskaan, ja se porukka lähti Nokiasta jokseenkin kokonaan.

Jälkimmäinen tapaus on hankalampi. Yrityksen kannattaa maksaa toimitusjohtajalle niin paljon, että saa kunnollisen. Kun kaikki tekevät näin, täytyy kaikkien maksaa yhä enemmän. Kansantalouden tasolla ei voida osoittaa tästä olevan mitään hyötyä. Pikemminkin taloudella on mennyt sitä huonommin, mitä korkeampia ovat pomojen palkat. (Myönnän, tilastollinen päättely ei tässä ole kovin luotettavaa. Yleismaailmallisesti on kuitenkin selvä ja luotettava riippuvuus, jonka mukaan korkea ginikerroin ennustaa huonoa kansantalouden tilaa.)

Ennen ei tehty näin. Tavallaan yrityksillä oli kartelli, jonka mukaan kaikki pysyivät johtajien palkkioissa kohtuudessa. Tämä kartelli oli tavallisen palkansaajan kannalta edullinen, koska jaettavaa riitti heille enemmän. Se on Yhdysvalloista nähtävissä, että mitä suuremmat osan BKT:sta yli prosentti tai promille ryövää, sitä hitaammin kasvavat mediaanikansalaisen tulot.

Tuolla viime vuosina murtuneella kartellilla oli nimikin, sitä kutsuttiin moraaliksi. Mitä moraalittomammin yritykset ovat alkaneet käyttäytyä, sitä kauniimpia slaideja ne tekevät yrityksen arvoista.

Kaipaan takaisin aikaan, kun jokin häpy vielä hillitsi ahneutta.

http://www.soininvaara.fi/2012/01/28/onko-huipputu...

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Lauri, Veikko: Keksinnöt sinänsä eivät luo hyvinvointia. Oleellista on se, miten keksinnöt saadaan ihmisten pariin.

Tuossa tehtävässä oleellisin osuus on järki ja nimenomaan siinä merkityksessä, joka on koherentti sekä kapitalismin, että itse todellisuuden kanssa: järki on yksilön kyky ja sen tarkoitus on auttaa yksilöä elämään. Ihmisestä irrallinen järki on scifiä: ja jos sellainen olisi, meillä ei olisi mitään takeita siitä, etteikö ihmisen ulkopuolinen järki kertoisi että ihmisellä ei ole mitään arvoa. (Tosin epäilisin vahvasti, että se samainen järki antaisi mitään arvoa millekään muullekaan universumin ilmiölle...)

Sosialismi eli suunnitelmatalous *väittää* olevansa järjen kannattaja, mutta se ei kannata individuaalia järkeä: jos joku ihminen ja todellisuuskin on sitä mieltä, että yksilön kannattaa antaa työpanoksensa itse valitsemalleen kohteelle ja saada itse työstään koko hyöty (tai haitta), suunnitelmatalous vastustaa tätä. Ainoa tapa saada suunnitelmataloudessa hyötyä itselleen sen eettisten periaatteiden mukaisesti, on olla kyvytön, koska sosialismissa tarpeista tulee oikeuksia, mutta kyvyistä tulee velvollisuuksia.

Kausaliteetti on olemassa kapitalismin ja hyvinvoinnin välillä, mutta se ei ole *automaattista*, koska pelkkä vapaus takaa vasta "nollan" siinä missä orjuus/sosialismi takaa negatiivisen lopputuloksen. Positiivinen lopputulos vaatii ihmistä käyttämään järkeään ja sen edellytys on oikeus saada pitää oma tuotantonsa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Voisiko olla mahdollista, että randilainen ihmiskäsitys on liian optimistinen? Entäpä, jos randilaisen etiikan ja kapitalistmin tajuaminen vaatiikin vaikka vähintään ÄO:n 150 ja sen alle jääneillä on mahdollisuus vain vajaavaiseen ymmärtämiseen, jolloin ei voidan puhua enää järjellisestä ymmärryksestä, vaan uskosta. Rand olettaa, että suurin osa ihmisistä on rationaalisia. Ovathan eläimetkin rationaalisia siinä, että ne pyrkivät elämään, mutta esim. nisäkkäiden ÄO on ehkä jotain luokkaa 30, joten ne eivät voi tajuta, mikä on eettisesti oikein ja pyrkivätkin vain lyhytnäköiseen tarpeiden tyydyttämiseen.

Randilainen etiikka siis ehkä kompastuu ihmiskäsityksessään yliarvioidessaan ihmisen rationaalisuuden samoin kuin kommunismi kompastuu yliarvioidessaan ihmisen altruismin ja solidaarisuuden

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Randin ihmiskäsitys on, että ihminen on määritelmällisesti rationaalinen "eläin". Ihmisellä on kyky rationaalisuuteen, mutta itse järjen käyttö on vapaaehtoista.

Kuten mainitsin, tietyissä yhteiskuntamuodoissa ajattelusta tulee ihmisen vihollinen: ahneus, itsekkyys eli sanakirjamääritelmänä kiinnostus omasta hyvinvoinnista, oli Stalinin mukaan se peto, jonka kommunismin piti poistaa ihmisestä. Ihminen joka ei ajattele omaa etuaan: kenen etua hän kykenee ajattelemaan? Ei kenenkään. Hänellä ei voi olla *tietoa* siitä, mikä on etu. Miten jokin elämää edistävä asia, kuten mehukas hedelmä, voi olla "hyvää" jonkun toisen kuluttamana, mutta väärin/pahaa itse kunkin kuluttamana? Ei mitenkään. Se on irrationaalinen teesi.

Sosialismin/totalitarismin suhde ajatteluun on: ajattelu on tarpeetonta (sinulle). Sinun tarvitsee vain totella. Jotkut toiset ajattelevat puolestasi -- ja kyllä tämän ansiosta on kehittynyt yhteiskuntia, joissa ajattelun tarve on vähentynyt ja tullut yhtä aikaa mahdottomaksi siellä ruohonjuuri tasolla: tarpeettomaksi siksi, että oman edun tavoittelu millä tahansa muulla keinolla kuin tottelemalla, on tehty laittomaksi; on siis mahdollista, että kiinnostus omasta edusta ei voi toteutua, mutta mitään takeita ei ole siitäkään, että kiinnostuksen puuttuminen omasta edusta toisi sen mukanaan.

Objektivismi/kapitalismi ei vaadi ihmiseltä yliluonnollista, eikä se ole nietzheläisen "yli"-ihmisen yhteiskuntajärjestelmä; se ei lupaa "kasvanutta tietoisuutta" ja "transkendenssia" kuten vaikka joku zeitgeist tai muut new age -uskonnot.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tarkoitin vain sitä, että vaikka kaikilla ihmisillä on rationaliteettia, on joillakkin rationaliteetti suurempi voima heidän valinnoissaan ja sitä kautta käytöksessään kuin toisilla. Tarkoitan sitä itsenäisenä ajatteluna. Se on yksi voima ihmisen päätöksenteossa, mutta ei ainoa voima.

Ihmisessä rationaalisuuden lisäksi vaikuttaa sosiaalisuuden voima ja tämä sosiaalisuuden voima on (valitettavast) useimmissa tapauksissa ihmistä jopa määrittävämpi voima. Ehkäpä on niin, että vain 5-10% ihmisistä rationaaliteetti on sosiaalista laumaviettiä suurempi voima ja lopuilla se on toisinpäin, ja tämän enemmistön mahdollisuus vaikuttaa asiaan on yhtä suuri kuin aasilla yht'äkkiä ryhtyä intellektuelliksi tahdonvoimallaan.

Heitän hypoteesin, että ihmisen päätöksenteko ja käyttäytyminen on eri mielen sisäisten voimien yhteistulos, jossa joku tai jotkut voimat aina kulloisessakin tilanteessa voittaa. On nälkää, lisääntymisviettiä, apatiaa, kateutta, kunnianhimoa, arroganssia, myötätuntoisuutta, rationaalisuutta jne. Hyvin usein monien kohdalla lyhytaikainen vietti on suurempi voima kuin pitkäkestoinen rationaliteetti ja tästä huolimatta ihminen on laijina edelleen olemassa ja niin ovat monet eläimetkin. Jopa kasvit. Miksi meidän pitäisi odottaa lajissaan ei-niin-rationaaliselta ihmisyksilöltä kovinkaan paljon suurempaa rationaliteetin voimaa valinnoissa kuin vaikkapa gorillalta? Johan se on sosiaalipsykologisissa kokeissakin havaittu, että moni ihminen valitsee täysin epärationaalisesti ryhmäpaineen alla. Päätöksentekoaparaattina ihmisen aivot harvoin nojaavat enimmäkseen rationaliteettiin, vaikka se saattaisikin olla korkein etu yksilön itsensä ja ehkäpä jopa lajin kannalta kaikkien toimiessa samoin.

Ehkäpä randilaiseen filosofiaan tarvitaan lisää kategorioita. On olemassa aivorakenteeltaan rationaalisuuden dominioimia ihmisyksilöitä ja muiden viettien kuin rationaalisuuden doiminoimia ihmisyksilöitä.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Nähdäkseni ainoa asia, minkä Flemming tässä todistaa, on se, että hyvinvointi ja vapaus (muukin kuin taloudellinen) liittyvät toisiinsa siten, että maissa, joissa on korkea hyvinvointi, on myös paljon vapautta. No shit, Sherlock? En kuitenkaan näe, että kirjoitus todistaisi esimerkiksi taloudellisen vapauden lisäämisen länsimaissa juuri nyt (kuten edistyspuolue vaatii) luovan enemmän hyvinvointia kuin jokin toinen toimintatapa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Et siis lukenut niitä viittaamiani tutkimuksia, joiden mukaan taloudellinen vapaus nimenomaan johtaa hyvinvointiin?

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Ei minulla ole ollut aikaa lukea niitä, mutta ilmeisesti olet epäonnistunut tiedon välittämisessä niistä ainakin minulle.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ei minulla ole ollut aikaa lukea niitä, mutta ilmeisesti olet epäonnistunut tiedon välittämisessä niistä ainakin minulle.

Suora lainaus tekstistäni:
Taloudellisen vapauden ja vaurauden suhteen ovat huomanneet luonnollisesti myös monet taloustieteen tutkijat, esimerkiksi John R. Hanson toinen, joka on taloustieteen professori Texasin A&M -yliopsitolla. Hänen tutkimuksessaan analysoitiin useita eri maita useilla eri ajanjaksoilla, sekä muutoksia maiden sisällä. Hanson havaitsi, että aina kun joku maa pystyy nostamaan kansalaistensa hyvinvointia ja vaurautta, sen taustalta löytyy lisäys taloudellisessa vapaudessa ja vastaavasti taloudellisen vapauden vähentymistä on seurannut ihmisten hyvinvoinnin laskua. [4]

Jos tämä tutkimus ei tyydytä, voin kyllä luetella lisää. En voinut lisätä itse tekstiin kaikkia haluamiani tutkimuksia, koska jo nyt tekstin pituus on yli 14 sivua.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Taustaksi tarkennan vielä, että yleisellä tasolla kritiikkini valtion taloudellisen roolin minimointia kannattavia kohtaan on se, että mielestäni ei ole osoitettu valtion olevan muita suurpääoman omistajia huonompi ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä, kun tarkastellaan pitkäaikaista historiallista kehitystä, ja historiallisia tapausesimerkkejä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Valtio on erilainen verrattuna mahdollisiin muihin suurpääoman omistajiin - valtiota vastaan et voi kilpailla, mikäli valtio ei tätä halua, koska se voi aina estää kilpailusi laeilla.

Tämän lisäksi on kyseenalaista kuinka paljon taloudellisesti vapaassa yhteiskunnassa pääomat edes voivat kerääntyä suurpääoman omistajille, tämä johtuu kilpailun vaurautta ja tuloja tasaavasta vaikutuksesta, josta kirjoitin aikaisemmin:
http://jouniflemming.fi/2012/01/03/kapitalismi-ei-...

Matti Palviainen

Miksi ihmeessä sitten tarvitaan kartellilainsäädäntö?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Miksi ihmeessä sitten tarvitaan kartellilainsäädäntö?

Nykytilanteessa tarvitsemme kartellilainsäädäntöä, koska yrittäminen on tehty Suomessa sääntelyn avulla niin vaikeaksi. Jos eläisimme taloudellisesti vapaammassa yhteiskunnassa, kartellilainsäädäntöä ei tarvittaisi.

Tosin minulle kyllä käy kompromissi, että monopoli- ja kartellilainsäädäntö jätetään lakiin, koska niin harva tuntuu ymmärtävän, että edes suhteellisen vapaassa markkinataloudessa monopolit ja kartellit eivät ole ongelmia, ne ovat nykyisten kaltaisten sekatalouksien ongelmia.

Matti Palviainen

Flemming

"Tosin minulle kyllä käy kompromissi, että monopoli- ja kartellilainsäädäntö jätetään lakiin, koska niin harva tuntuu ymmärtävän, että edes suhteellisen vapaassa markkinataloudessa monopolit ja kartellit eivät ole ongelmia, ne ovat nykyisten kaltaisten sekatalouksien ongelmia."

Siis mitä sääntelemättömämpi talous sen parempi.

Täyttä puppua!

"Ruukinmatruunan tekstiä säätöteoriasta on ehditty toisaalla netissä kutsua "teekkarijargoniksi", mutta insinööreissä on yksi paha puoli. Insinööri ei lässytä. Insinööri laskee. Kylmät ja puolueettomat numerot vakuuttavat rationaalisesti ajattelevan ihmisen suunnilleen mikrosekunnissa, kun taas lässytystä ei maailmasta puutu. Siksi ruukinmatruuna suhtautuu olankohautuksella kaikenlaisiin uskontoon rinnastettaviin taloustieteiden nimellä kulkeviin hypoteesikokoelmiin, tulivatpa ne sitten oikealta tahi vasemmalta. Sekä itävaltalainen että marxilainen taloustiede halveksivat matematiikkaa, tieteiden kuningatarta, mutta ruukinmatruuna tietää saavansa viimeisen naurun, sillä kaikkea, mitä voidaan mitata numeroina, voidaan mallintaa matemaattisesti.

Säätöteoria liittyy kiinteästi systeemianalyysiin, ja alunperin säätöteoria on syntynyt juurikin insinööritieteiden keskuudessa. Säätöteoriaan liittyy olennaisesti takaisinkytkennän käsite, ja takaisinkytkentää on kahdenlaista: negatiivista (vaimentavaa) ja positiivista (vahvistavaa). Kärjistäen voidaan sanoa, että systeemi, jossa on negatiivinen takaisinkytkentä, pyrkii ajamaan itsensä alas kun taas sen sijaan systeemi, jossa on positiivinen takaisinkytkentä, pyrkii riistäytymään käsistä ja räjähtämään. Säätöteorian lapsi on säätötekniikka, jonka tavoite on saada systeemit toimimaan halutulla tavalla.

Mutta pian havaittiin, että takaisinkytkennän käsite on yleismaailmallinen, ja kaikki systeemit niin sosiaalisessa elämässä, taloudessa, uskonnossa, psykologiassa kuin yhteiskunnassakin toimivat samalla tavalla: negatiivisen takaisinkytkennän systeemit pyrkivät stabiloitumaan ja ovat itsestabiloituvia, kun taas positiivisen takaisinkytkennän systeemit pyrkivät riistäytymään käsistä ja ovat luonnostaan epästabiileja. Niinpä säätöteoria levisi nopeasti myös yhteiskuntatieteisiin 1970- ja 1980-luvuilla, ja yhteiskuntatieteilijät joutuivat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja opettelemaan ns. korkeampaa matematiikkaa.

No. Jokaiselle luonnontieteilijälle on itsestäänselvyys, että talouselämä on systeemi, jossa on positiivinen takaisinkytkentä. Talouskasvu on siitä esimerkki, ja tämä on asia, joka ei vaadi enempää tarkastelua. Ja systeemit, joissa on positiivinen takaisinkytkentä, ovat aina inherentisti epästabiileja. Aina, vaikka joku libertaristihörhö väittäisikin toisin. Pyrometallurgiassa liikutaan niin vaarallisten prosessien ja korkeiden lämpötilojen kanssa, ettei siellä lähdetä laatimaan tehdassuunnittelua itävaltalaisen taloustieteen olettamusten pohjalta - edes vöestalpine AG ei niin tee. Säätöteoria antaa ymmärtää, että vapaa markkinatalous on inherentisti epästabiili systeemi eli että se pyrkii luonnostaan muuttumaan epävapaaksi; vapaa markkinatalous on teoreettinen systeemi, ja äärimmäisen labiili sellainen sekä altis pienimmillekin häiriöille. Ja kokemus todella osoittaa, että omilleen jätettynä talouselämä pyrkii riistäytymään käsistä, oskilloimaan ja lopulta joko hajottamaan koko systeemin tai vakiintumaan plutokratiaksi."

http://www.takkirauta.blogspot.com/2012/01/kaksito...

Esim. USA on hyvin pitkällä plutokratiaksi. Demokratia on yhä enemmän sen kulissi. Siksi sen yhteiskunnalliset erot ovat kehitysmaaluokkaa.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Kartellilainsäädäntöä kyllä tarvitaan niin kauan kuin infrastruktuuri on niin rajallinen kuin on.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

En väittänytkään, että valtio olisi samanlainen kuin muut suurpääoman omistajat.

Ja jos taloudellisesti vapaassa yhteiskunnassa ei voi kerääntyä suurpääomia, en tiedä haluanko sellaista. :p

Riku Miettinen

Kyllähän valtiota vastaan voi taistella, eikä valtio ole lopulta sen kummempi toimija kapitalismissa kuin muutkaan. Kohtalaisen iso se kyllä on, mutta onhan noita suuryrityksiäkin.

Jos lisätään siis kapitalismin määritelmään myös yhtiöt ja ajatellaan valtiota sellaisena, niin valtio voi omistaa maata ja tuotantovälineitä, sekä käydä kauppaa kaikkien kanssa keskenään sovituin hinnoin. Meillähän on mm. lainsäädäntöä kilpailutuksista, joiden avulla näitä hintoja määritellään. Valtio myös kilpailee toisten valtioiden kanssa hyvin erikoisilla markkinoilla, mutta sen tavoite on tuttu: saada tuottoa "omistajille", mutta kylläkin mutkan kautta.

Niin, valtion "omistajina" ovat tässä mallissa kansalaiset ja omistajuus määräytyy sen mukaan, missä satut asumaan. Omistajuuden voi hankkia ja siitä luopua maailman pörssissä vaihtamalla asuinaluetta, ja tämä on melkolailla vapaata. Valtion osakkuudestaan veroina keräämä hinta on siis itseasiassa maksua mm. kotiseuturakkauden konkreettisesta harjoittamisesta, mikä on järkevästi ajateltuna sentimentaalista hömppää, mutta silti kohtalaisen hyvä tuote. Valtion asukkaille voit myydä palveluita houkuttelemalla valtion asukkaat omalle tontillesi.

Valtio voi toki määrätä lakeja, mutta vain omalle alueelleen. Aivan samoin yritykset määräävät omasta tontistaan. Et sinä voi mennä esimerkiksi lähimpään markettiin myymään kopioimiasi cd-levyjä ilman sopimusta ja pelisääntöjä marketin omistajan tai oikeudenhaltijan kanssa.

Näin ollen voisin ajatella, että kaikki kapitalistisen järjestelmän toimijat säätelevät talouden vapautta omilla alueillaan ja oikeudesta toimia sillä alueella on maksettava hinta, ja kuten juuri totesin, sekään ei ole valtion yksinoikeus. Se, että vain valtio koetaan tässä ongelmaksi, on mielestäni hieman erikoista.

Tokihan markkinoiden on oltava vapaat, kunhan vain pidetään huoli siitä, että esim. ympäristöasioissa valtio kerää alueellaan toimivilta saastuttajilta sellaisen maksun, jolla saadaan varmasti kaikki sotkut siivottua.

Näistä hinnoistahan piti muistaakseni yhdessä sopia, eikä suinkaan antaa kaiken mennä ilmaiseksi pohatoille. Maksut voi kerätä vaikka veroina.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Riku Miettinen:

Kiteytit hyvin saman asian, mistä olen paasannut Puhneenvuorossa pitkään. Maailma on oikeastaan vapaan anarkokapitalistinen. Valtiot ovat vain maanomistusorganisaatiota. Demokratioissa kansalaiset ovat osakkaina näissä valtioissa.

Rohkaisevaa, kun löytää jonkun, joka on tullut samoihin aatoksiin. Satutko tietämään jotain yhteiskuntateoreetikkoa, joka tästä asiasta on kirjoittanut joskus?

Jouni Valkonen

Tämä Ahton kommentti on hyvä huomio, koska vaikka valtio on tehottomampi tuottamaan palveluita, niin sillä on yksi lyömätön etu, eli valtion tuottamien palveluiden lisäarvo menee veronmaksajille, eikä siis kapitalistien taskuun. Tämä on huomatta etu.

Lisäksi esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto muodostaa käytännössä kartellin kaltaisen aseman, koska ihmisillä ei ole mahdollisuutta olla käyttämättä niin halutessaan terveys ja koulutuspalveluita. Tämä luo vakavan markkinavääristymän, jos nämä tuotetaan kapitalistisesti.

Tämä tarkoittaa, että yksityisessä omistuksessa nämä palvelut voivat tuottaa voittoa paljon suuremmalla marginaalilla. Hyvä esimerkki tästä on tietenkin Yhdysvallat, jossa sekä koulut että terveydenhuolto ovat kuluttajille paljon kalliimpia ja paljon heikkolaatuisempia, kuin esimerkiksi tietyissä Pohjois-Euroopan maissa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tuo päättelysi ei ole nyt ihan aukotonta. Tuohan esimerkiksi ruuan tuotantokin "käytännössä kartellin kaltaisen aseman", koska onhan jokaisen pakko syödä. Vieläpä kovempi pakko kuin koulutuksen tai terveydenhuollon käyttäminen.

Ruuan tuotanto ei kuitenkaan ole käytännössä tuonut kartellin kaltaista asemaa vaikka se kapitalistisesti hoidetaankin. Maajussit omistavat omat tilansa ja prosessointi ja jakelukin on voittopuolisesti yksityisten yritysten hoidossa. Silti homma sujuu suht hyvin, ja ainoa vääristymä on Suomen elintarvikkeiden vähittäismyynnin käytännön duopoli, joka on sääntelyn ja byrokratian -- ei suinkaan vapaan markkinatalouden -- mahdollistama.

Jouni Valkonen

Maatalous on sikäli poikkeuksellinen, että sitä on hankala monopolisoida, koska se on niin työvoimaintensiivistä ja riippuvaista maan käytöstä. Asiaa vieläpä sotketaan maataloustuilla tehokkaasti.

Mutta kyllähän Yhdysvalloista löytyy tähänkin esimerkkejä, jossa teollinen massatuotanto ja maanomistajien voitot surutta ajavat luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ohi. Esimerkiksi se että amerikkalaiset ovat järjettömän lihavia, johtuu pääasiassa kapitalistisesta maataloudessa, jossa kapitalistien etuja ajavat ovat lobanneet itselleen massiiviset maataloustukiaiset ja absurdin terveyslainsäädännön, joka siis näkyy erityisesti köyhällistön lihomisena kun heidät on pumpattu vauvasta saakka täyteen HFCS:ää. Nuorimmat amerikkalaiset aikuisiän diabetekseen sairastuvat ovat tyyliin nelivuotiaita, kun he ovat syöneet terveysviranomaisten suosittelemaa mahdollisimman halvalla maataloustukien varassa tuotettua vauvanruokaa.

Koska 40 prosenttia amerikkalaisista elää köyhyydessä, niin heillä ei ole varaa valita, vaan valitsevat halvinta. Tämähän on se absurdisismi, että Amerikkalaiset ovat BKT:n valossa paljon eurooppalaisia rikkaampia, mutta silti juoksevat aina halvimpien hintojen perässä, koska tosiasia on, ettei enemmistöllä amerikkalaisista ole varaa valita terveellistä vaihtoehtoa.

Riku Miettinen

Olipa paljon turhia kuvaajia. Olennaisin on ensimmäinen: ostovoima suhteessa taloudelliseen vapauteen. Sen jälkeen loput kuvaajat esittävät mitä tahansa muita asioita suhteessa ostovoimaan. Jos jossakin olisi oikea data tarjolla, noista käppyröistä voisi yrittää eristää "iidejä", mutta nyt ne ovat hyödyllisyydessään kuin kasa käytettyjä haulikkokoeammuntatauluja. (Ei muuten sillä, että kiinnostaisi pätkääkään sitä analyysiä tehdä.)

Hans Roslingin mukaan kansalaisten hyvinvointia voidaan lisätä vähentämällä syntyvyyttä (Kiina ja muutama muu maa) tai syntyvyyttä voidaan vähentää lisäämällä hyvinvointia (länsimaat). Nämä kaksi muuttujaa kulkevat ainakin käsi kädessä. Tämä teoria on muuten mojovasti poikkiteloin sen huolen kanssa, kuka eläkkeemme maksaa. Nii-in. Jos ei olisi nuorempia, olisi paljon vähemmän veroja maksettavana.

Ostovoimakaan ei muuten kerro, mitä sillä rahalla pitää sitten lopulta ostaa. Joissakin maissa sillä pitää ostaa kaikki terveydenhuollosta ja koulutuksesta lähtien, toisissa maissa tämä raha kerätään veroina kaikilta, ja se on muka poissa ostovoimasta.

Säätö- ja systeemitekniikan luennosta kaksi peukkua. Se on todellkain kaikille hyödyllinen tieteenala, mutta useimmat suhtautuvat siihen inholla.

Jouni Valkonen

Tässä nyt on taas sotkettu vapaa markkintalous ja kapitalismi. Vapaa kapitalismi ei luo hyvinvointia vaan vapaa markkinatalous. Vapaa markkinatalous perustuu kuluttajien korkeaan ostovoimaan, kun taas kapitalismi perustuu tämän vastakohtaan, eli pääoman omistajien varallisuuden maksimoimiseen.

Ideaalisessa kapitalismissa ei ole työntekijöitä, vaan kaikki tuotanto on ulkoistettu halpatuotantomaihin / automatisoitu, joten kapitalistit, eli pääoman omistajat keräävät kaiken tuotannon tuoman lisäarvon ja myyntivoiton.

Kannattaa myös huomioida, että Tanska ja Ruotsi ovat maailman taloudellisesti vapaimpia maita. Eli korkea verotus tarkoittaa yleensä korkeaa hyvinvoinnin tasoa. Poikkeuksia tähän toki on.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taitaa olla vain kyse USA:n oikeiston yrityksestä selitellä epäonnistumista:

However, within recent years, the U.S. has been increasingly moving away from such freedoms as government power and spending has expanded at a gigantic rate, and the result is undermining the benefits of economic freedom for all Americans.
http://www.mygovcost.org/2011/07/01/countries-with...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Flemming:

Vastasin mielestäni pätevästi väitteeseesi, jossa sanoit, ettei automatisaation tuomaa uhkaa kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle tarvitse edes miettiä ennen kuin täydellinen AI-robotti on markkinilla. Esitin vastakkaisen näkemyksen, joka perustui siihen, ettei täydellistä tekoälyrobottia tarvita, sillä automaatio voi vaikuttaa talouteen ratkaisevasti jo paljon ennen vähentämällä työn kysyntää pikku hiljaa korvatessaan ihmistyöprosesseja vähitellen.

Pidän älyllisenä velvollisuutenasi, että jossain vaiheessa vastaat tuohon haasteeseen.

Anna-Leena Nieminen

"...sillä automaatio voi vaikuttaa talouteen ratkaisevasti jo paljon ennen vähentämällä työn kysyntää pikku hiljaa korvatessaan ihmistyöprosesseja vähitellen."

Ja sitä mukaa, pikkuhiljaa ihmiset ja yhteiskunta sopeutuvat tähän JOS yhteiskunta on taloudellisesti vapaa (100 % kapitalistinen).

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

En jaksa, koska olemme käyneet tämän keskustelun jo monta kertaa.

Tähän mennessä automaatio ja teknologinen kehitys ovat nostaneet merkittävästi ihmisten hyvinvointia. En näe mitään perusteita olettaa, että tämä kehitys kääntyisi päälaelleen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hyvinvointia? Mediaani vai keskiarvo noussut?

J. Gagarin

Sekä mediaani, että keskiarvo ovat nousseet merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana - moodista puhumattakaan!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Aha. Mikä on suomalaisten tulojen mediaani suhteessa keskiarvoon?

Miusa U

Kapitalismi-sanaa käytetään eri merkityksistä, joista ehkä yleisin on tämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_vapaus
Artikkelinhan sanotaan perustuvan juuri noihin taloudellisen vapauden indekseihin.

Tuo väite "villikapitalismista", jolla henkilö selitti tarkoittavansa tuloeroja (Gini-kerroin) ei siis liity mitenkään asiaan. Tuloerojen korrelaatio kapitalismin kanssa on osoitettu nollaksi. Kapitalistisesti syntyvät tuloerot ovat keskimäärin hyväksi ja sääntelytaloudella tuotetut tuloerot ovat keskimäärin toisilta pois, jopa yli sataprosenttisesti.

Se, että laki kieltää pakottamasta toisia, ei ole ristiriidassa sen kanssa, että kapitalismissa suostuvaisten aikuisten pitää saada vuorovaikuttaa vapaasti, päinvastoin, pakottaminenhan estäisi vapaan vuorovaikutuksen.

Teoriassa infrastruktuurin osalta kartellilainsäädännöstä olisi hyötyä. Käytännössä en ole varma, koska syntyy usein "regulatory capture", siis hyvää tarkoittavat lainsäädännöt manipuloidaan suosimaan suuria ja estämään kilpailua, niin että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sen lisäksi, että sääntelyprosessi synnyttää korruptiota ja tehottomuutta. En kuitenkaan näe tätä olennaisena kysymyksenä, tärkeintä olisi, että suurin osa sääntelystä poistettaisiin ja hyvinvointivaltio keskittyisi pääosin pakottamisen estämiseen ja mekaanisiin tulonsiirtoihin köyhille ja kipeille.

Sen, että olemassa olevien valtioiden asteikolla, jossa Hongkongissakaan ei vallitse täysi kapitalismi, artikkelin kuvaamat hyvät asiat seuraavat kapitalismia ja vähenevät sitä vähennettäessä artikkeli, sen linkit ja keskustelussa annetut lisälinkit osoittavat paljon luotettavammin kuin mitä 95 % talouspolitiikan asioista on todistettu. 100 %:iin talous- ja yhteiskuntatieteissä on vaikea päästä ja täydellinen kirjallisuusviitteistö olisi käyttökelvottoman pitkä.

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

Mitä on onnellisuus ja mikä on tavoittelemisen arvoista? Onko ihminen onnellinen jos hänellä on kaikki uusimmat vempaimet ja laitteet ja mageempi auto kuin naapurilla? Mihin ihmiskunnan pitäisi pyrkiä?

Ihmisten keskinäinen kilpailu ja kuvitteellisten rajojen puolustaminen ei ole sivistyneen ihmisen hommaa. Historiasta pitää ottaa opiksi mutta ei roikkua siinä.
Sosialismi, kapitalismi, kommunismi... kaikissa on omat ongelmansa mutta mikä estää kehittämästä jotain parempaa systeemiä? Systeemiä joka keskittyy ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Ihmiset ja luontohan on sama asia. Meidän on otettava huomioon se tosiasia että olemme osa ekosysteemiä ja sitä ei rahalla korjata. Raha on ihmisen keksimä asia.

Ihmiskunta on kuin angstaava teini, joka ei halua tietää totuutta, nähdä vaivaa vaan haluaa kaiken kivan ja kiiltävän heti itselleen.

Yritin kirjoittaa helposti luettavaa teksitä aiheesta..

http://juutikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95340-yht...

Toivon rakentavaa keskustelua ja asioiden tarkastelua niiden vaatimalla skaalalla. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kiitos!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ihmiskunta ei voi eikä sen pidäkään pyrkiä mihinkään. Vain yksittäiset ihmiset voivat pyrkiä johonkin, eikä heilläkään pitäisi olla oikeutta pakottaa muita mukaan omiin pyrkimyksiinsä.

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

"Vain yksittäiset ihmiset voivat pyrkiä johonkin, eikä heilläkään pitäisi olla oikeutta pakottaa muita mukaan omiin pyrkimyksiinsä."

Naulan kantaan!

Mutta eikös ihmiskunnan pidä pyrkiä selviytymään?

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Taloudellisen vapauden mittarin mukaan maailman 9. vapain talous on Tanska. Se olisi vapain jos verotusta ei laskettaisi mukaan, sillä maassa on maailman korkein veroaste . Ease of Doing Business Indexin mukaan se on 6. helpoin paikka harrastaa liiketoimintaa. Koska mittari ottaa kuitenkin huomioon myös korruption vähäisyyden ja vapaakaupan, myös pohjoismaat menestyvät hyvin niiden suuresta julkisesta sektorista ja verotuksesta huolimatta.
10 sosialistisinta/vähiten kapitalistisinta valtiota mitattuna veroasteella ovat Lesoto, Tanska, Ruotsi, Belgia, Ranska, Suomi, Italia, Itävalta, Norja ja Kuuba. Nämä maat ovat keskimäärin huomattavasti vauraampia ja miltei puolet kaikista AAA-luottoluokituksen maista ovat mukana. Maailman pienimpien tuloerojen ja hyvinvoinnilla mitattuna parhaiten suoriutuvista yhteiskunnista suurin osa on mukana. Lisäksi ryhmään kuuluu länsimaiden alhaisimmat työttömyysasteet (Norjalla koko Euroopan, Tanskalla EUn alhaisin), parhaimman koulutusjärjestelmän ja parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän omaavat yhteiskunnat. Maat ovat myös keskimäärin vähemmän korruptoituneita ja hyvin huomattavasti onnelisempia.
Julkisen sektorin kasvaminen, veroasteen nouseminen ja tuloerojen pieneneminen korreloituvat kaikki talouskasvun ja vapaakaupan myötä. Juuri vapaakaupan ja vähäisen korruption takia myös korkean veroasteen ja suuren julkisen sektorin omaavat maat, kuten pohjoismaat, menestyvät hyvin jopa kapitalismin omalla mittarilla.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mietin muuten sitä vaihtoehtoa, että olisiko parasta, jos terveydenhuolto ja koulutus pitkälti yksityistettäisiin, mutta kansalaisten ostovoimaa tuettaisiin niiden saamiseksi tulonsiirroilla ja palveluseteleillä. Johtaisiko vapaa kilpailu kustannusten halpenemiseen ja laadun paranemiseen?

Esimerkki: Oli Suomen ja Tanskan koulutussysteemi sitten miten kiitelty maailmalla tahansa, on luokkaopetus varsin tehoton keino saada oppilas oppimaan asia, verrattuna henkilökohtaiseen opetukseen. Tietokoneavusteiset opetusohjelmat voisivat nostaa oppimiskäyriä merkittävästi, mutta julkinen koululaitos ei lähde perustamaan opetusta laajamisttaisesti sellaiselle, koska opetushenkilökunta ja virkamiehet taistelisivat vastaan.

Epäilisin, että kollektiivinen oppiminen soveltuu ainoastaan yhdessä tekemisen tapauksissa (liikunta, musiikki) ja arvojen välittämisessa (etiikka, uskonto).

Miusa U

Supersäännelty Kuuba on helvetti, Tanskassa ovat maailman onnellisimmat ihmiset. Siis veroaste ei ratkaise hyvinvointia mutta muu sääntely näyttää ratkaisevan. Kunhan vähennämme muuta sääntelyä paljon, voimme ehkä veroasteen ja tulonsiirtojen suhteen valita vapaammin ilman, että hyvinvointi kärsii kovin pahasti.

Luulen, että hintasääntely on pahimmasta päästä, ja tästä taloustieteilijät ovatkin harvinaisen pitkälti yksimielisiä, veroasteen haitoista vähemmän. Vaikka Pohjoismaissa hintasääntely on harvinaisen vähäistä, monessa suhteessa paljon vähäisempää kuin Yhdysvalloissa, niin on sitä meilläkin, esimerkiksi yleissitovien työehtosopimusten minimipalkat ja Hitas-asunnot, ja edellisistä seuraakin työttömyys, köyhyys ja syrjäytyminen.

Käyttäjän MikkoLeino kuva
Mikko Leino
Jyrki Paldán

Valitettavasti todistuksesi ontuu, sillä se nojaa vahvasti virheellisiin lähtökohtiin.

Lähdetään Fraser-instituutin taloudellisen vapauden määritelmästä. Sen mukaan taloudellinen vapaus määritellään seuraavilla kriteereillä:
-Hallituksen koko, menot, verot ja valtionyritykset
-Lakirakenne ja omaisuusoikeuksien turvallisuus
-Käypä ja vakaa valuutta
-Ulkomainen vapaakauppa
-Varallisuuden, työvoiman ja bisneksen sääntely

Näistä kriteereistä huolimatta Suomi nousee vertailussa sijalle 10, vaikka joka päivä täälläkin saa lukea miten Suomen sääntely on maailman tiukinta ja julkinen sektori maailman suurin? Sama pätee Tanskaan, kuten Leo Sammallahti kommentissaan mainitsee.

Kuten jokainen varmasti tässä vaiheessa ymmärtää, vasemmistolaisuudella tai sosialismilla on tämän indeksin kanssa hyvin vähän tekemistä ja että indeksin kriteerit ovat painotettu niin että korrelaatio hyvinvoinnin ja "taloudellisen vapauden" kanssa löytyy olipa valtio millainen tahansa. Tuon hakemalla haetun korrelaation avulla puolestaan voidaan luoda keppihevonen kuinka "taloudellista vapautta" lisäämällä voidaan lisätä hyvinvointia. Kyse on siis hyvin pitkälti kehäpäätelmästä. Hyvinvointi määritellään "vapaudeksi", jonka jälkeen "vapautta" voidaan käyttää keppihevosena omien tarkoitusperien ajamiseen. Kukaan tuskin kieltää että toimiva oikeusjärjestelmä, toimiva valuutta ja vapaakauppa ovat hyväksi, mutta hallituksen koosta ja sääntelystä voidaan olla paljonkin eri mieltä. Vapausindeksistä ei millään tavoin saada johdettua loogista johtopäätöstä että ne häiritsisivät hyvinvointia.

"Rationaalisesti ja ennakkoluulottomasti ajatellen on helppoa tulla johtopäätökseen, että mitä vapaammin ihmiset voivat käydä keskenään kauppaa, sitä enemmän kaikki hyötyvät."

Tämä pitäisi erittäin hyvin paikkaansa, jos kauppaa ei käytäisi radikaalisti eri olosuhteissa ja lähtökohdissa, ja jos ihmisillä ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa toisten ihmisten olosuhteisiin ja lähtökohtiin.
Otetaan konkreettinen esimerkki: henkilö 1 ajaa henkilö 2:den keskelle aavikkoa autollaan, ja heittää hänet autostaan ulos. Henkilö 2:della ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä aavikolta hengissä ilman henkilö 1:sen kyytiä takaisin. Henkilö 1 pyytää paluukyytistä vastineeksi koko henkilö 2:den omaisuuden ja 50 000 tuntia hänen määräämiään palveluksia. Jos henkilö 2 katsoo henkensä olevan arvokkaampi kuin 50 000 tunnin palvelusvelka ja hänen koko omaisuutensa, on kaupasta hänelle hyötyä. Tällöin on teoriassa kyse täysin vapaaehtoisesti kaupasta, josta kummatkin hyötyvät, mutta tämä johtuu vain siitä että henkilö 1 loi olosuhteet, jossa näin tapahtui. Samankaltaisia manipulaatioita tapahtuu jatkuvasti(jo pelkästään omistusrakenteet olemassaolollaan luovat sellaisia) ja mitä vähemmän sääntelyä, sitä helpompi niin on tehdä.

"Yllä oleva kuvaaja osoittaa, että yhteiskunnan vähäosaiset ovat suhteellisesti, keskimäärin yhtä köyhiä riippumatta siitä kuinka kapitalistinen kyseinen valtio on."

Luonnollisesti, koska taloudellisen vapauden indeksi ottaa vasemmistolaiset tulonjaot ja sääntelyn hyvin heikosti huomioon, kuten case Suomesta ja Tanskasta voidaan havaita. Tee sama vertailu puhtaasti valtion kokoa, sääntelyä ja tulonjakoa vertaamalla. Esimerkiksi lähes täysin vapaa Singapore antaa jotain osviittaa. Köyhimmän väestönosan(köyhin 90%, lisättäköön) ostovoima ei ole kasvanut yhtään sitten 70-luvun, vaikka keskiarvotulot ovatkin kasvaneet rikkaimman 1%:n ja erityisesti rikkaimman 0,1% ja 0,01%:n vetäminä huimasti. Singaporessa jo mediaani- ja keskiarvotulojen ero on huikea.

Singaporen köyhimmän 90%:n ostovoiman kehitys:
http://i.imgur.com/5O0vr2c.png

Singaporen tuloluokkien kehityksen vertailu:
http://i.imgur.com/Cp5rLO8.png

"On tärkeää tehdä ero absoluuttisen ja suhteellisen tulotason välillä, sillä ihminen ei käytä hyväkseen suhteellista tulotasoa, vaan absoluuttista."

On myös tärkeä huomata että valtava kasa yhteiskunnallisia ongelmia juontaa juurensa suhteellisen tulotason kuilusta, ei absoluuttisen tulotason määrästä. Historiallisestikin lähes kaikki taloudellisista syistä syttyneet kapinat ja vallankumoukset ovat johtuneet suhteellisista tuloeroista, eivät absoluuttisista. Rooman imperiumin orjilla oli absoluuttisesti paremmat elinolot kuin metsästäjä-keräilijöillä ja keskiajan talonpojilla oli paremmat olot kuin Rooman imperiumin orjilla. Ranskan vallankumouksen työläisillä oli paremmat olot kuin keskiajan talonpojilla.

"On siis selvää, että absoluuttinen köyhyys on huomattavasti järkevämpi mittari köyhyydestä puhuttaessa, koska se ottaa huomioon vain sen, onko yhteiskunnan pienituloisimmilla riittävä tulotaso selviämiseen."

Kylmän matemaattisesti ajateltuna näin, mutta ihmisten psyyke on hieman monimutkaisempi asia. Suhteellinen köyhyys todistettavasti aiheuttaa myös valtavia ongelmia, joten sen täydellinen sulkeminen pois tarkastelusta olisi hyvin virheellinen tapa lähestyä asiaa.
Niin tai näin, onko tässä kylmän matemaattisestikaan ajatellussa kaavassa otettu huomioon hintaindeksiä? On hieman eri asia elää 2€:lla päivässä Singaporen keskustassa kuin Intian maaseudulla.

Lajitelma kaavioita taloudellisen vapauden suhteesta on vakuuttava, mutta valitettavasti Fraser-instituutin taloudellinen vapaus lähtökohtana on varsin hutera. Olethan tutustunut samoihin korrelaatioihin esimerkiksi vertailemalla niitä GINi-indeksiin? Entä oletko tutustunut GIN:in yhteydestä valtion kokoon ja sääntelyyn? Niillä saisit paljon uskottavammat eväät väittelyyn, mutta tulos ei välttämättä tue tarkoitustasi.

Jyrki Paldán

Otin tarkasteluun Fraser-instituutin taloudellisen vapauden raportin arvot(vuodelta 2012), IMF:n laskemat BKT(PPP)/capita-arvot(vuodelta 2013) ja maailmanpankin laskemat GIN-arvot(vuosiluvut vaihtelevat).

Jos vertaillaan valtion kokoa ja BKT:tä saadaan varsin mielenkiintoisia tuloksia, jotka eivät ainakaan yksiselitteisesti puolla valtion kutistamista:

http://i.imgur.com/fiOy98m.png

Pystyakselilla on BKT ja vaaka-akselilla valtion koko. Suurempi luku tarkoittaa pienempää valtiota.

Sääntely sen sijaan näyttäisi vahvasti korreloivan BKT:n kanssa:

http://i.imgur.com/lAqEDJD.png

Pystyakselilla on BKT ja vaaka-akselilla sääntely. Suurempi luku tarkoittaa vähempää sääntelyä. Pienin vaikutus näyttäisi olevan työmarkkinoiden sääntelyllä ja suurin pääomasääntelyllä.

Kun puolestaan vertaillaan hallituksen kokoa GIN:iin, havaitaan että jonkintasoinen korrelaatio löytyy.

http://i.imgur.com/t8SXHk5.png

Pystyakselilla GIN-prosentti(pienempi tarkoittaa tasaisempaa tulonjakoa) ja vaaka-akselilla valtion koko(sama kuin yllä). Äkikseltään vilkaistuna näyttäisi että pienempi valtio tarkoittaa suurempia tuloeroja.

Sääntelyn ja GIN:in yhteydestä taas on todella hankala sanoa mitään:

http://i.imgur.com/FJkM09q.png

Pystyakselilla GIN-prosentti ja vaaka-akselilla sääntely.

Toimituksen poiminnat