Kapitalismi on tie hyvinvointiin ja vaurauteen - tässä todisteet

Aikaisemmin näytin, että rikkaat maat ovat kapitalistisempia kuin köyhät. Seuraava kysymys on: Onko tämä vain sattumaa, vai ovatko rikkaat maat rikkaita juuri kapitalismin vuoksi? Kyse ei ole mistään sattumasta vaan siitä, että kapitalismi johtaa vaurauteen - ja kyllä, voin todistaa sen!

 

Tämä kirjoitukseni on jatkoa Kapitalismi luo hyvinvointia – ja voin todistaa sen! -kirjoitukselleni, joka alkoi seuraavalla kuvaajalla:

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 2])

 

Kuvaajassa jokainen sininen piste osoittaa yhden maan sijoittumisen suhteessa kansalaisten keskimääräiseen ostovoimaan, sekä maan taloudelliseen vapauteen Fraser-instituutin julkaiseman taloudellisen vapauden indeksin mukaisesti. Punainen viiva osoittaa trendiä, eli korrelaatiota keskimääräisen ostovoiman ja taloudellisen vapauden välillä.

 

Sain paljon palautetta ja yhteydenottoja tästä kirjoituksesta. Suuri osa palautteesta koski sitä, että korrelaatio ei vielä todista kausaalisuutta. Pelkkä korrelaatio ei esimerkiksi kerro sitä, oliko maa ensin rikas, jolloin se pystyi vapauttamaan talouttaan, vai syntyikö vauraus talouden vapauttamisen seurauksena. Tämä on se kysymys, johon pyrin tällä kirjoituksellani vastaamaan.

 

Selkeyden vuoksi, haluan jälleen aloittaa määrittelemällä, että kapitalismilla tarkoitan yhteiskuntajärjestelmää, jossa ihmisillä on oikeus yksityisomaisuuteen, sekä oikeus käydä suhteellisen vapaasti keskenään kauppaa, keskenään sopimin hinnoin ja ehdoin. Kapitalismi tarkoittaa siis suurta määrää taloudellista vapautta. Käytän toisin sanoen kapitalismi-sanaa synonyyminä erittäin vapaalle markkinataloudelle.

 

Aloitetaan tutustumalla muutamaan tutkimukseen. Ensimmäisenä on European Journal of Political Economyssä julkaistu tanskalaisen Mogens K. Justesesenin tutkimus, jossa vertailtiin yhteensä 77 eri maan taloudellista kehitystä vuodesta 1970 vuoteen 1990. Tutkimuksen tulos oli yksiselitteinen: Taloudellinen vapaus, erityisesti julkisen sektorin pieni koko ja pieni määrä talouden sääntelyä, saavat aikaan maan vaurastumista. Maan vaurastumisella ei sen sijaan havaittu tilastollisesti merkittävää roolia talouden vapauttamiseksi. [3]

 

Samaan tulokseen päätyi myös Jac C. Heckelmanin Journal of Applied Econimicsissa julkaistu tutkimus, jossa tutkittiin yhteensä 94 valtion taloudellisen vapauden ja talouden kehitystä vuosina 1994 - 1997. Tutkimuksen tulos oli, että taloudellisen vapaus johtaa maan vaurastumiseen, vaurastuminen ei johda maan talouden vapauttamiseen. [4]

 

En halua luetella enempää samaan tulokseen päätyneitä tutkimuksia. Sen sijaan, otetaan seuraavaksi muutama historiallinen esimerkki siitä, mitä taloudellisen vapauden muutokset saavat aikaan yhteiskunnassa.

 

Ensimmäisenä esimerkkinäni ei ole yksittäinen valtio tai yksi vuosi, vaan yhteensä 51 valtiota ja niiden talouden ja taloudellisen vapauden muuttuminen viimeisen 30 vuoden aikana. Valitsin nämä 51 valtiota on siten, että kaikista niistä löytyy tiedot Fraser-instituutin tietokannasta taloudellisen vapauden muuttumisesta ja Maailmanpankin tietokannasta kansalaisten keskimääräisen ostovoiman kehityksestä, vuosilta 1980-2010. Kaikki nämä tiedot, yli 450 datapistettä, on esitetty tiiviisti seuraavassa kuvaajassa.

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 2])

 

Kuvaajasta on nähtävissä, että kun yhteiskunnassa taloudellisen vapauden trendi oli nouseva viiden vuoden ajan, se tarkoitti keskimäärin, yhteensä 28% lisäystä ihmisten ostovoimaan tänä aikana. Sen sijaan, kun taloudellinen vapaus laski, ihmisten ostovoima kasvoi vain 22% viidessä vuodessa. Ero tulee selvemmäksi jos käytämme kymmenen vuoden vertailujaksoa.

 

Seuraavaan kuvaajaan on valittu vertailusta ne kymmenen maata, jotka olivat vuoteen 2010 mennessä päässeet suurimpaan määrään taloudellista vapautta, sekä vastaavasti ne kymmenen maata, jotka olivat päätyneet pienimpään määrään taloudellista vapautta. Kuvaajassa verrataan näiden maiden kansalaisten keskimääräisen ostovoiman kehitystä 30 vuoden aikana.

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 2])

 

Kuvaajasta on nähtävissä, miten pienet erot vuosittaisessa taloudellisessa kehityksessä vapaampien ja vähemmän vapaiden maiden välillä kumuloituvat pidemmällä aikavälillä. Ero on merkittäviä ja tämä ero koskettaa erityisesti maiden köyhimpiä. Kuten aikaisemmin osoitin, köyhien määrä yhteiskunnassa on käytännössä sama, riippumatta onko kyseessä kapitalistinen tai ei-kapitalistinen yhteiskunta, mutta köyhien asema on merkittävästi parempi taloudellisesti vapaimmissa maissa.

 

Tutkitaan seuraavaksi mitä tapahtuu ostovoimalle taloudellisen vapauden muuttumista seuraavina vuosina. Seuraavaa kuvaa varten analysoin 93 maan tiedot. Nämä maat valitsin jälleen niin, että otin mukaan kaikki maailman maat, joista löytyy tiedot Maailmanpankin tietokannasta ostovoiman muuttumisesta, sekä tiedot taloudellisen vapauden muuttumisesta Fraser-instituutin raporteista. Tällä kertaa rajasin tarkastelun ajallisesti vuosiin 2000-2010, koska vain näiltä vuosilta löytyy taloudellisen vapauden indeksiluvun muutokset vuosi vuodelta.

 

Tarkastellaan ensin vuotta 2000. Tällöin tarkasteltavista 93 maasta, yhteensä 63:ssa taloudellinen vapaus laski tai pysyi samana, ja 30 maassa taloudellinen vapaus lisääntyi.

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 2])

 

Yllä olevasta kuvaajasta on nähtävissä, että niissä maissa, joissa taloudellinen vapaus lisääntyi tarkasteluvuotena eli vuonna 2000, kansalaisten ostovoiman kehitys jatkui parempana vielä vuonna 2007.

 

Tarkastellaan seuraavaksi vuotta 2004. Tällöin tarkasteltavista 93 maasta, yhteensä 29:ssa taloudellinen vapaus laski tai pysyi samana, ja 64 maassa taloudellinen vapaus lisääntyi.

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 2])

 

Yllä olevasta kuvaajasta on nähtävissä, että niissä maissa, joissa taloudellinen vapaus lisääntyi tarkasteluvuotena eli vuonna 2004, kansalaisten ostovoiman kehitys jatkui parempana vielä vuonna 2010.

 

Seuraavaan kuvaajaan olen koonnut vastaavat tiedot kaikista vertailun 93 maasta, vuosilta 2000-2007. Seuraava kuvaaja siis kertoo, mitä on keskimäärin tapahtunut ihmisten ostovoimalle taloudellisen vapauden muuttumista seuraavina vuosina.

 

 

(Kuvaajan tietolähteet ovat Economic Freedom of the World ja World Development Indicators database [1, 2])

 

Yllä olevasta kuvaajasta on nähtävissä miten kansalaisten ostovoiman kehitys on ollut merkittävästi parempaa kun taloudellinen vapaus on kasvanut verrattuna siihen kun taloudellinen vapaus on vähentynyt.

 

Perehdytään seuraavaksi muutamiin yksittäisiin esimerkkeihin tilanteista, joissa maan taloudellinen vapaus muuttuu merkittävästi.

 

Intian itsenäistyminen ja sitä seurannut sosialistinen kokeilu

Intia itsenäistyi Ison-Britannian alaisuudesta vuonna 1947. Itsenäisyyttä seurasi pitkä sosialistinen kokeilu, jossa ihmisten taloudellista vapautta rajoitettiin merkittävästi. Sosialistisen kokeilun voidaan katsoa loppuneen noin vuonna 1975, jonka jälkeen Intian taloudellinen vapaus lisääntyi. Vielä merkittävämpi taloudellinen vapautuminen alkoi vasta 1990-luvun alussa. [5]

 

Seuraavassa kuvaajassa on verrattu näiden kolmen yhteiskunnallisen ajan merkitystä Intian talouden tuottavuudelle.

 

(Kuvaajan tietolähde: Intian keskuspankki. [6])

 

 

 

Ero sosialistisemman ja taloudellisesti vapaamman Intian (1952-75 vs 1976-89) kehityksen välillä on vain 2.36 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämä saattaa vaikuttaa mitättömän pieneltä erolta mutta se on merkittävä, koska ero kertaantuu vuosi vuodelta. Seuraava kuvaaja selventää tilannetta.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: Intian keskuspankki. [6])

 

Kuvaajasta on nähtävissä, että sosialistisen kokeilun aikana Intiassa kesti noin 13 vuotta tuplata talouden tuottavuus ihmistä kohden. Kun taloudellista vapautta lisättiin, tuottavuus tuplaantui alle 8 vuodessa ja suurimman taloudellisen vapauden aikana tuottavuus tuplaantui jälleen ja alle 6 vuodessa. Talouden tuottavuus on merkittävää, koska se on suorassa suhteessa ihmisten ostovoiman kanssa, ja kasvava ostovoima nostaa erityisesti yhteiskunnan köyhimpien elintasoa.

 

Neuvosto-Viro ja Viron toinen itsenäistyminen

Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1940. Tästä alkoi vuoteen 1992 kestänyt sosialistinen kokeilu, jonka aikana Viron taloudellista vapautta rajoitettiin merkittävästi.

 

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty virolaisten ostovoiman kehitys näillä aikakausilla.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: World Development Indicators database. [2])

 

Kuvaajasta on nähtävissä miten Viron taloudellinen menestys alkoi talouden vapauttamisen jälkeen 90-luvulla.

 

Perehdytään seuraavaksi taloudellisen vapauden muuttumiseen julkisen sektorin näkökulmasta. Julkisen sektorin koko toimii varsin hyvänä mittarina yhteiskunnan taloudelliselle vapaudelle. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä pienempi julkinen sektori, sitä vähemmän se puuttuu talouden toimintaan.

 

Julkisen sektorin koon muutokset Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Uudessa Seelannissa

Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Uudessa Seelannissa on käyty läpi voimakkaita taloudellisen vapauden ja julkisen sektorin koon muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana.

 

Irlannin julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen kasvoi vuosien 1970-1986 välillä keskimäärin 0.28 prosenttiyksikköä vuodessa, absoluuttisesti mitattuna kasvua oli keskimäärin 52.3 % vuodessa. Kehitys kääntyi vuonna 1987 ja julkisen sektorin kokoa supistettiin aina vuoteen 2000 asti (tänä aikana absoluuttinen kasvu 16.7 % vuodessa) jonka jälkeen julkisen sektorin koko kääntyi jälleen nousuun (31.4 % vuodessa). [2]

 

Seuraavassa kuvaajassa on nähtävissä irlantilaisten ostovoiman kehitys suhteessa julkisen sektorin koon muuttumisen jaksoihin.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: World Development Indicators database. [2])

 

Uuden Seelannin julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen kasvoi vuosien 1974 ja 1992 välisenä aikana keskimäärin 0.13 prosenttiyksikköä vuodessa, absoluuttisesti julkinen sektori kasvoi keskimäärin 18.7 % vuodessa. Kehitys kääntyi vuonna 1993, jolloin julkisen sektorin kokoa alettiin supistaa (tällöin absoluuttisesti mitattuna kasvu 14.9 % vuodessa) ja tämä kehitys kesti aina vuoteen 2002 asti. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 julkisen sektorin koko jälleen kasvoi, keskimäärin 0.46 prosenttiyksikköä vuodessa, absoluuttisesti 28.7 % vuodessa. [2]

 

Seuraavassa kuvaajassa on nähtävissä uusiseelantilaisten ostovoiman kehitys suhteessa julkisen sektorin koon muuttumisen jaksoihin.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: World Development Indicators database. [2])

 

Ison-Britannian julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen kasvoi 1970-1982 keskimäärin 0.33 prosenttiyksikköä vuodessa, absoluuttisesti mitattuna keskimäärin 40 % vuodessa. Kehitys kääntyi vuonna 1983, vuoteen 1989 asti julkinen sektori pieneni 0.4 prosenttiyksikköä vuodessa, absoluuttinen kasvu oli tällöin 27.1 % vuodessa. Suunta kääntyi vuonna 1990, jolloin julkisen sektorin kokoa kasvoi keskimäärin 57.8 % vuodessa absoluuttisesti mitattuna, tätä jatkui vuoteen 1993 jolloin julkinen sektori kääntyi laskuun (absoluuttinen kasvu vain 22.8 %). Viimeinen muutos tapahtui vuonna 2000, jolloin julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen kasvoi 0.52 prosenttiyksikköä vuodessa (20.5 % absoluuttisesti per vuosi). [2]

 

Seuraavassa kuvaajassa on nähtävissä isobritannialaisten ostovoiman kehitys suhteessa julkisen sektorin koon muuttumisen jaksoihin.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: World Development Indicators database. [2])

 

Yllä olevista kolmesta kuvaajasta voidaan havaita, miten ihmisten keskimääräisen ostovoiman kasvu on ollut huomattavasti vahvempaa, kun maan julkista sektoria on supistettu. Vastaavasti, julkisen sektorin kasvua on aina seurannut ihmisten ostovoiman kehittymisen selvä hidastuminen. Kuvaajissa käytetyt aikajaksot on valittu julkisen sektorin kehityksen perusteella.

 

Tämän ilmiön ovat luonnollisesti havainneet myös muut. Esimerkiksi taloustieteen professorien Gwartneyn, Lawsonin ja Holcomben raportti julkisen sektorin koosta suhteessa maan taloudelliseen kasvuun toteaa seuraavaa: Todisteet ovat täysin kiistattomia sen suhteen, että julkisen sektorin suuri koko ja julkisen sektorin kasvu heikentävät talouskasvua. [7] Samojen tutkijoiden vastaava tutkimus julkaistiin myös Cato journalissa, jossa he toteavat tutkittuaan 60 maan taloudellista kehitystä: Tämän tutkimuksen löydökset osoittavat selvästi, että julkisen sektorin kulutus heikentää talouden kasvua. Ilmiö on nähtävissä sekä kehitysmaissa että OECD-maissa. [8]

 

Erityisen mielenkiintoisia tutkimuskohteita ovat yhteiskunnat, jotka on jaettu kahtia ja toisessa on alettu soveltaa kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää ja toisessa ei-kapitalistista järjestelmää.

 

Vertailu: Itä-Saksa vastaan Länsi-Saksa

Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli raunioina. Sodan tragediasta selvittyään saksalaiset joutuivat vielä uuden taistelun eturintamaan: Saksa jaettiin kahtia, Länsi-Saksassa otettiin käyttöön huomattavan vapaa markkinatalous, Itä-Saksassa otettiin käyttöön taloudellisen vapauden rajoittaminen sosialismin ja suunnittelutalouden nimissä.

 

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Itä- ja Länsi-Saksan BKT:n vuosikehitys.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: the East German economy in comparison with West Germany [9])

 

Pelkkiä BKT-lukuja tutkiessa on tietysti muistettava, että BKT on kuin auton nopeusmittari - se ei kerro mitään siitä mihin suuntaan auto on menossa, vain kuinka nopeasti. Toisin sanoen, esimerkiksi Itä-Saksan BKT-lukuja on nostanut se, että Itä-Saksassa käytettiin verorahoja esimerkiksi Trabantien valmistukseen, joita juuri kukaan ei halunnut vapaaehtoisesti lännessä ostaa. Korkea BKT ei siis kerro ovatko taloudessa tuotetut hyödykkeet sellaisia, joita ihmiset todella haluavat ja tarvitsevat, vai ovatko ne hyödykkeitä, joihin valtio on pakottanut ihmisten tyytymään, kuten Itä-Saksan tapauksessa. Lienee myös syytä huomauttaa, että Itä-Saksa sai raha-avustuksia Länsi-Saksasta lähes koko historiansa ajan.

 

Taloudellisen vapauden puuttuminen tuhoaa ihmisten taloudellisia kannustimia, tämä oli erityisen selvää jaetussa Saksassa. Itä-Saksassa työntekijät tekivät vain sen, mitä heiltä vaadittiin, koska sillä sai ansaittua itselleen ja perheelleen ruuan pöytään. Työntekijöitä ei kiinnostanut tehdä työpaikoillaan alotteita toiminnan parantamiseksi, koska he eivät kokoneet saavansa siitä riittävää hyötyä itselleen. Sen sijaan Länsi-Saksassa vallitsi suuri määrä taloudellista vapautta. Työntekijät tekivät töitä, koska se paitsi toi ruuan pöytään, ahkeruus myös mahdollisti oman elintason ja hyvinvoinnin merkittävän parantamisen. [10]

 

Tämä on nähtävissä erittäin selvästi seuraavasta kuvaajasta.

 

 

(Kuvaajan tietolähde: Personal initiative at work: Differences between East and West Germany [10])

 

Vertailu: Pohjois-Korea vastaan Etelä-Korea

Vuonna 1953 päättynyt Korean sota jakoi Korean niemimaan Pohjois- ja Etelä-Koreaan. Pohjois-Korea otti käyttöön yhteiskuntajärjestelmän jossa on vähän taloudellista vapautta, Etelä-Korea otti käyttöön suuren määrän taloudellista vapautta.

 

 

(Kuvaajan tietolähteet: The Korea Development Institute, World Development Indicators database [11, 2])

 

Yllä olevasta kuvaajasta voimme huomata miten hyvin erilaisiin tuloksiin Koreat ovat päätyneet. Pohjois-Korean tapauksessa on erikoista, miten pitkään sen suunnitelmatalous pysyi kehityksen tahdissa.

 

Kaikki edellä oleva osoittaa selvästi, että taloudellinen vapaus eli kapitalismi johtaa hyvinvointiin ja vaurauteen. Tämä johtuu siitä, että jokainen taloudellisen vapauden rajoite, jokainen kauppaa ja työn tekemistä vaikeuttava laki vähentää osaltaan kaupankäyntiä ja työn tekemistä. Vastaavasti, kun valtion sääntely ei estä ihmisten välistä kaupankäyntiä ja toimeliaisuutta, kaupankäyntiä ja työtä voidaan tehdään enemmän. Ihmiset itse, täysin ilman valtion määräyksiä tai ohjailua, pyrkivät taloudellisen motiivin ajamina keksimään uusia tapoja palvella toisiaan, luomaan uusia tuotteita ja keksintöjä, ja tämän suorana seurauksena syntyy enemmän hyvinvointia ja vaurautta kaikille. Mutta mitä enemmän valtio puuttuu tähän ihmisten väliseen toimintaan, sitä vähemmän sitä tehdään ja sitä vähemmän hyvinvointia syntyy. Mikään määrä viisaita virkamiehiä tai erehtymättömiä supertietokoneita ei pysty koordinoimaan ihmisten välistä yhteistyötä samalla tavalla kuin motivoituneet ihmiset itse.

 

Kyse ei ole mistään sattumasta. Rikkaat maat eivät ole köyhiä kapitalistisempia vain sattumalta. Eikä kapitalismi ole vain seurausta rikkaudesta - päinvastoin, kapitalismi on elinehto hyvinvoinnin ja vaurauden syntymiselle. Ja näin on ollut aina. Jokaiseen historialliseen aikakauteen, jona huomattava osa kansasta on pystynyt merkittävästi parantamaan omaa elintasoaan, on aina liittynyt merkittävä määrä taloudellista vapautta. Ei ole sattumaa, että yhä tänäkin päivänä maailman köyhimmät maat ovat maailman vähiten kapitalistisia maita. Eikä ole sattumaa, että maat, joissa ihmisiä yhä kuolee nälkään, ovat maailman vähiten kapitalistisia maita.

 

Tätä kirjoitusta ei kuitenkaan tule ymmärtää niin, että pitäisin kapitalismia täydellisenä järjestelmänä. Sitä se ei tietenkään ole, markkinat eivät ole täydellisen tehokkaat ja on olemassa markkinahäiriöitä. Vaikka kapitalismi ei ole täydellinen järjestelmä, on erittäin tärkeää muistaa, että kaikki yritykset luoda "kolmas tie", tai jotenkin parantaa kapitalismia ihmisten taloudellista vapautta rajoittamalla, ovat aina johtaneet vain huonompiin tuloksiin. Tietysti on olemassa markkinahäiriöitä (market failure), mutta on myös olemassa valtiohäiriöitä (government failure), jotka johtavat suureen määrään pahoinvointia, kuten ylläolevista kuvaajista saatoimme nähdä. Aina kun annamme virkamiesten yrittää korjata niin sanottuja markkinoiden virheitä, annamme pienen eliitin käsiin mahtavan vallan päättää toisten ihmisten asioista ja tämä valta luo aina markkinoitakin suurempia virheitä sekä vääristää taloutta eliitin omien etujen mukaisiksi. Mikään määrä hallinnon avoimuutta tai suoraa demokratiaa ei korjaa tätä ongelmaa yhtä hyvin kuin vallan hajauttaminen ihmisille itselleen, eli markkinoille.

 

On helppoa osoittaa sormella kapitalististen yhteiskuntien ongelmia ja verrata niitä johonkin ideaaliin yhteiskunnasta, jollaista ei koskaan ole edes ollut olemassa. On myös helppoa sanoa, että "Jos minä saisin suunnitella yhteiskunnan, se olisi parempi kuin nykyinen!" Mutta sinä et pysty suunnittelemaan yhteiskuntaa. Sinä et pysty ohjailemaan miljoonia tai edes tuhansia ihmisiä haluamallasi tavalla. Eivätkä ihmiset halua, että sinä ohjailet heitä ja suunnittelet heidän elämänsä pienintä yksityiskohtaa myöten vain, jotta voisit tavoitella jotain itse määrittämääsi ideaalia oikeudenmukaisuudesta tai tehokkuudesta. Vaikka sinulla olisi loputon määrä viisaita tiedemiehiä miettimässä asioita puolestasi ja loputon määrä sotilaita pakottamassa kansan elämään juuri kuin itse haluat, et silti pysty ennakoimaan suunnitelmataloutesi kaikkien osien vaikutusta toisiinsa. Aina kun päättäjät ylhäältä käsin yrittävät parantaa yhteiskuntaa laeilla ja määräyksillä, syntyy valtava määrä ennalta näkemättömiä muita vaikutuksia, jotka todennäköisesti saavat aikaan täysin toivottua päinvastaisia vaikutuksia. Todellakin, on paljon vaikeampaa tutkia kapitalististen yhteiskuntien ongelmia ja verrata niitä muiden, oikeiden järjestelmien ongelmiin, sekä tutkia, johtuvatko nämä kyseiset ongelmat todella kapitalismista vai kapitalismin puutteesta yhteiskunnassa. Mitä enemmän teemme näin ja vertaamme kapitalistisia yhteiskuntia muihin yhteiskuntiin - siis oikeisiin, ei idealistisiin - sitä enemmän varmistumme siitä, että taloudellinen vapaus on ylivertainen hyvinvoinnin ja vaurauden luojana, sekä niiden oikeudenmukaisena jakajana.

 

Lopulta kysymys on siitä, että kuinka hyvin taloudellinen vapaus ja markkinat tuottavat hyvinvointia verrattuna muihin todellisiin vaihtoehtoihin. Historiallinen todistusaineisto on tältä osin täysin yksiselitteinen: taloudellinen vapaus tarjoaa tavallisille ihmisille parhaat mahdollisuudet nousta pois kurjuudesta ja parantaa itse omaa ja läheistensä elintasoa.

 

Kapitalismi ei tarkoita harvainvaltaa, rikkaiden edun ajamista, yritysten ylivaltaa tai köyhien kyykyttämistä. Päinvastoin. Kapitalismissa on kyse vain siitä, että annamme ihmisten päättää itse omista asioistaan, myös omista rahoistaan. Antakaa ihmisten käydä keskenään kauppaa ja tehdä tuottavaa työtä. Tämä on se tie, joka johtaa suureen määrään vaurautta ja hyvinvointia kaikille. Ne tiet - ja näitä on lukemattomia - joilla pienelle ryhmälle annetaan valta päättää toisten puolesta, ovat teitä kohti kurjuutta ja kadotettua vapautta.

 

"Kas tässä on uutteruuden ja voiton avain. Jos ovi avataan ansioon myöntämällä elinkeinovapaus ja vapaa menekki, niin joka mies muutamassa vuodessa on täydessä toimessa, mutta jollei se tapahdu, niin kansakunta, kaikista muista toimenpiteistä huolimatta, pysyy erehtymättömästi haukottelevana niinkuin ennen ja uneliaana keskellä päivää."

  - Anders Chydenius, Kansallinen voitto, vuonna 1765.

 

--

 

Kirjoittaja on Kansallinen Edistyspuolue ry:n (www.edistyspuolue.fi) ja Liberaalit ry:n (www.liberaalit.fi) puhjeenjohtaja.

 

Mikäli haluat edistää taloudellista ja sosiaalista vapautta Suomessa, allekirjoita Edistyspuolueen kannattajakortti. Se ei sido sinua mihinkään, ei maksa mitään, eikä liitä sinua puolueen jäseneksi. Voit allekirjoittaa kortin myös vaikka olisit jonkun puolueen jäsen. Voit allekirjoittaa kannattajakortin osoitteessa: www.kannattajakortti.fi

 

Lähteet:

1. Economic Freedom of the World. 2011 annual report. Fraser Institute. http://www.freetheworld.com/release.html

 

2. World Development Indicators database. World Bank. http://databank.worldbank.org/ddp/home.do?Step=12&id=4&CNO=2

 

3. The effect of economic freedom on growth revisited: New evidence on causality from a panel of countries 1970–1999. Mogens K. Justese. European Journal of Political Economy. http://down.cenet.org.cn/upfile/94/20091113631101.pdf

 

4. Economic Freedom and Economic Growth: A Short-Run Causal Investigation. Journal of Applied Economics. Jac C. Heckelman. http://redalyc.uaemex.mx/pdf/103/10330103.pdf

 

5. One Polity, Many Countries: Economic Growth in India, 1873-2000. Gregory Clark ja Davis Susan Wolcot. Frontiers of Economic Growth. Princeton University Press. http://www.econ.ucdavis.edu/faculty/gclark/210a/readings/One%20Polity.pdf

 

6. The Reserve Bank of India. Handbook of Statistics on Indian Economy http://www.rbi.org.in/scripts/AnnualPublications.aspx?head=Handbook%20of...

 

7. The Size and Functions Government and Economic Growth. James Gwartney et al. Report for the Joint Economic Committee. http://www.house.gov/jec/growth/function/function.pdf

 

8. The Scope of Government and The Wealth of Nations. James Gwartney et al. Cato Journal. https://www.socialsecurity.org/pubs/journal/cj18n2/cj18n2-1.pdf

 

9. Planning ahead and falling behind: the East German economy in comparison with West Germany 1936-2002. Jaap Sleifer. Akademie Verlag.

 

10. Personal initiative at work: Differences between East and West Germany. Michael Frese. Academy of Management Journal. http://www.evidence-based-entrepreneurship.com/content/publications/038.pdf

 

11. Democratic People’s Republic of Korea Economic Statistics Project. Mika Marumoto. The Korea Development Institute. http://uskoreainstitute.org/wp-content/uploads/2010/02/DPRK_Stats_FullRP...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (100 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olisiko sinulla kuvaa, jossa on ostovoiman mediaani per kansalainen "vapauden funktiona".

Keskiarvot ovat säännönmukainen tapa valehdella.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Mihin kuvaajaan tarkalleen ottaen viittaat?

Yleisesti ottaen katson aina sekä aritmeettisen keskiarvon että mediaanin, eikä tähän mennessä vaihto mediaaniin olisi muuttanut tulosten suuntaa yhdessäkään kuvaajassa tai vertailussa.

Jyrki Paldán

Mielenkiintoista. Luulisi että se mahdollisesti muuttaisi jotain olennaisesti. Etenkin kun esimerkiksi toiseksi "vapaimmassa" maassa, Singaporessa keskivertotulo on moninkertainen mediaanituloihin verrattuna.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

Kommentoit muuten Lauri edellistä kirjoitustani niin, että se ei todista kausaalisuutta. Tämän kirjoituksen idea on juuri kausaalisuuden todistaminen ja ensimmäinen kommenttisi liittyy tekniseen yksityiskohtaan tulosten laadinnassa.

Tarkoittaako tämä sitä, että hyväksyt jo kausaalisuuden taloudellisen vapauden ja vaurauden välillä, eli taloudellinen vapaus saa aikaan vaurautta?

Kannattaa muuten lukea myös [3] ja [4], myös niissä todistetaan kausaalisuus.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyllä sinä tiedät , että kun tuloerot ovat suuren, keskiarvo ja mediaani ovat myös suuret ostavoiman osalta. Kyse on keskeisestä asiasta, eikä mistään yksityiskohdasta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ekaan.

Voin piirtää tällaisen kuvaajan, jos ensin kerrot, että mikä kansantaloudellinen mittari mielestäsi kuvaa ihmisten mediaaniostovoimaa. Mittarivalikoima löytyy: http://data.worldbank.org/indicator

Olen käyttänyt tekstissäni ostovoiman mittarina GDP per capita PPP:tä, sekä GNI per capita PPP:tä, joista jälkimmäinen on parempi juuri "ostovoiman" mittaajana, joskin myös ensin mainittu on läheistä sukua ostovoimalle.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kyllä sinä tiedät , että kun tuloerot ovat suuren, keskiarvo ja mediaani ovat myös suuret ostavoiman osalta. Kyse on keskeisestä asiasta, eikä mistään yksityiskohdasta.

Kuten sanoin, kerro mikä mittari sinua tyydyttää ja voin piirtää siitä sinulle kuvan.

Argumenttisi vaikuttaisi pohjautuvan harhaluuloon, että kapitalismi johtaa varallisuuden loputtomaan keskittymiseen. Tämä ei pidä paikkaansa, lue: http://jouniflemming.fi/2012/01/03/kapitalismi-ei-...

Tämän lisäksi, onhan täysin itsestään selvää, että jos yhteiskunnan rikkaat rikastuvat, siitä on iloa myös yhteiskunnan köyhille, vaikka samana vuonna heidän keskitulonsa olisivat muuttumattomat. Vai oletko eri mieltä?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kolme insinööriä oli matkalla pimeimmässä Afrikassa, jossa he syyllistyivät jonkun tabun loukkaamiseen ja heidät päätettiin teloittaa giljotiinilla. (Ehkä kyseessä oli joku cargo-kultti, mistäs muuten he olisivat saaneet vehkeen...)

No, kaksi ensimmäistä insinööriä laitettiin masiinaan ja pyöveli painoi vivusta. Mitään ei tapahtunut. Heidät vapautettiin, koskapa kyseessä täytyi olla korkeamman voiman johdatus. Kolmas insinööri, viisain kaikista, laitettiin pölkylle ja hän tutkaili mekanismia hetken aikaa ja älähti: oottakaa hetki. Taidan tietää, missä on vika.

Ja tämä tarina selittää, miksi talous voi kasvaa myös taloudellisen vapauden vähetessä.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

51 maan vertailussa mukana olevat maat ovat:
Argentina, Australia, Austria, Belgium, Brazil, Canada, Chile, Colombia, Congo Dem. R., Denmark, Ecuador, Finland, France, Germany, Greece, Guatemala, Hong Kong, Iceland, India, Indonesia, Iran, Ireland, Israel, Italy, Japan, Kenya, Korea South, Luxembourg, Malaysia, Mexico, Morocco, Netherlands, New Zealand, Nigeria, Norway, Pakistan, Peru, Philippines, Portugal, Singapore, South Africa, Spain, Sweden, Switzerland, Syria, Thailand, Tunisia, Turkey, United Kingdom, United States, Venezuela.

93 maan vertailussa mukana olevat maat ovat:
Albania, Algeria, Argentina, Austria, Bangladesh, Belgium, Belize, Bolivia, Botswana, Brazil, Bulgaria, Cameroon, Canada, Chile, China, Colombia, Congo Dem. R., Costa Rica, Cote d'Ivoire, Croatia, Cyprus, Czech Rep., Denmark, Dominican Rep., Ecuador, Egypt, El Salvador, Estonia, Finland, France, Gabon, Germany, Greece, Guatemala, Honduras, Hong Kong, Hungary, Iceland, India, Indonesia, Iran, Ireland, Israel, Italy, Japan, Jordan, Kenya, Korea South, Latvia, Luxembourg, Madagascar, Malaysia, Malta, Mauritius, Mexico, Morocco, Myanmar, Namibia, Netherlands, New Zealand, Nicaragua, Norway, Pakistan, Panama, Paraguay, Peru, Philippines, Poland, Portugal, Romania, Russia, Senegal, Singapore, Slovak Rep, Slovenia, South Africa, Spain, Sri Lanka, Sweden, Switzerland, Syria, Tanzania, Thailand, Tunisia, Turkey, Uganda, Ukraine, United Kingdom, United States, Uruguay, Venezuela
Zambia, Zimbabwe.

Maiden valintakriteeri: Mukana on kaikki maat, joista löytyi vertailussa käytettävät muuttujat (kuten taloudellisen vapauden indeksiluku ja ostovoima)

Miika Viitanen

Mielenkiintoinen blogaus. Muutamaan asiaan kuitenkin puuttuisin. Yksi on tämä tarve korostaa hyvinvoinnin kasvua. Oletetaan että sanaan hyvinvointi liittyy sellainen seikka että ihmiset ovat onnellisia. Taitaa olla ainakin Suomessa käynyt niin että talouskasvun aikana pahoinvointi on lisääntynyt hyvinvoinnin sijaan?

Lisäksi kummastuttaa se seikka että miksi Suomessa ei ole varaa enäää olla kuntia, puolustusvoimia, terveudenhuoltoa jne. entisellään jos kerran rahaa on tullut sisään koko ajan kasvavissa määrin? Myöskin pohdituttaa että kuinka terve on järjestelmä joka perustuu jatkuvaan kasvuun?

Lisäksi maailman suurin talousmahti. Kiina puuttui tilastoista kokonaan. Kiinassa käsittääkseni ollaan avattu taloutta ja kasvua on tapahtunut mutta siitä olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa.

Olisin myöskin nähnyt tarpeellisena huomauttaa että nälkään kuolevissa maissa juuri kapitalism/Länsimaat on se nälän suurin aiheuttaja vaikka maiden omat järjestelmät olisivatkin jotakin muuta. Ei Afrikan köyhillä mailla ole mitään mahdollisuuksia laittaa maataan omavaraiseen kuntoon nykyisenlaisen pöyristyttävän riiston aikana.

IMF:n toimet esim. Kongossa ovat sellaisia että niistä tulisi tehdä rikostutkinta.

Lopuksi vielä: Ihan mielenkiintoinen blogaus. Siitä huolimatta että kirjoitin sinulle jopa kyseenalaistaen muutamia kohtia en tiedä talousasioista juurikaan. Tähän on sinunkin tyytyminen koska varmasti voin sanoa että talous on kummajainen suurimmalle osalle kansaa.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mielenkiintoinen blogaus. Muutamaan asiaan kuitenkin puuttuisin. Yksi on tämä tarve korostaa hyvinvoinnin kasvua. Oletetaan että sanaan hyvinvointi liittyy sellainen seikka että ihmiset ovat onnellisia. Taitaa olla ainakin Suomessa käynyt niin että talouskasvun aikana pahoinvointi on lisääntynyt hyvinvoinnin sijaan?

Kumosin tämän harhaluulon viime kirjoituksessani:
http://jouniflemming.fi/2012/01/30/kapitalismi-luo...

Kapitalismi ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä.

>Lisäksi kummastuttaa se seikka että miksi Suomessa ei ole varaa enäää olla kuntia, puolustusvoimia, terveudenhuoltoa jne. entisellään jos kerran rahaa on tullut sisään koko ajan kasvavissa määrin?

Tämä johtuu kapitalismin puutteesta. Katso valtion budjettia, Suomen valtio kuluttaa enemmän mihin sillä on varaa. Ja suurimmat menoerät eivät liity kapitalismiin vaan hyvinvointivaltiomalliin.

>Myöskin pohdituttaa että kuinka terve on järjestelmä joka perustuu jatkuvaan kasvuun?

Kapitalismi ei perustu jatkuvaan kasvuun. Kapitalismi perustuu kaupankäynnin ja yhteistyön vapaudelle, jonka sivutuotteena syntyy kasvua.

>Olisin myöskin nähnyt tarpeellisena huomauttaa että nälkään kuolevissa maissa juuri kapitalism/Länsimaat on se nälän suurin aiheuttaja vaikka maiden omat järjestelmät olisivatkin jotakin muuta. Ei Afrikan köyhillä mailla ole mitään mahdollisuuksia laittaa maataan omavaraiseen kuntoon nykyisenlaisen pöyristyttävän riiston aikana.

Millä tavoin länsimaat tarkalleen ottaen riistävät Afrikan köyhiä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Kapitalismi ei perustu jatkuvaan kasvuun. Kapitalismi perustuu kaupankäynnin ja yhteistyön vapaudelle, jonka sivutuotteena syntyy kasvua."

Monet entiset siirtomaat, joiden kulttuuri-infran länsimaat tuhosivat, nuo nykyiset kehitysmaat ovat edelleen riiston kohteena. Voidaanko niitä käyttä vertailujesi taustamateriaalina? Kapitalismihan on syynä niiden kurjuuteen ja toisekseen kapitalismi hyötyy niiden kurjuudesta.

Toinen harhasi tuon keskiarvojen käyttö mediaanien sijasta lisäksi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Monet entiset siirtomaat, joiden kulttuuri-infran länsimaat tuhosivat, nuo nykyiset kehitysmaat ovat edelleen riiston kohteena.

Kerrotko miten ja mitä kehitysmaita tarkalleen ottaen riistetään?

>Voidaanko niitä käyttä vertailujesi taustamateriaalina?

Miksi ei voitaisi? Siirtomaa-aika muokkasi paljon esimerkiksi Intian kulttuuria, ts. "kulttuuri-infraa", mutta siitä huolimatta Intian talouden historiaa tutkimalla käy täysin selväksi, että vasta taloudellisen vapauden lisääminen oli pääsy pois kurjuudesta, kuten tekstin Intia-kappaleesta käy ilmi.

>Kapitalismihan on syynä niiden kurjuuteen ja toisekseen kapitalismi hyötyy niiden kurjuudesta.

Tarkalleen ottaen miten?

>Toinen harhasi tuon keskiarvojen käyttö mediaanien sijasta lisäksi.

Sinulla jäi taas levy vähän päälle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harhaudut taas korrelaation pitämiseen syyseurauksena. Tekstistäni kyllä näkee, että kehitysmaiden osalta on moniakin taustatekijöitä, jotka vaikuttavat tulokseen. Teepä vertailu vaikka Euroopan maille ja mediaaneja käyttäen milloin relevanttia.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Harhaudut taas korrelaation pitämiseen syyseurauksena.

Eli ovatko myös tutkimukset [3] ja [4] väärässä, koska ne päätyvät tulokseen, että kyse on kausaalisuudesta?

>Tekstistäni kyllä näkee, että kehitysmaiden osalta on moniakin taustatekijöitä, jotka vaikuttavat tulokseen. Teepä vertailu vaikka Euroopan maille ja mediaaneja käyttäen milloin relevanttia.

Kerrotko tarkalleen ottaen millä kansantalouden mittareilla haluat tämän vertailun tehtävän?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Et tiedä itsekään, ellet ole perehtynyt kritiikkiin, esimerkkinä viitteesi 3:

http://scholar.google.fi/scholar?cites=11867473978...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Et tiedä itsekään, ellet ole perehtynyt kritiikkiin, esimerkkinä viitteesi 3: http://scholar.google.fi/scholar?cites=11867473978...

Niin, siis viittaamaani tutkimusta on käytetty lähteenä myös monessa julkaistussa tutkimuspaperissa. Onko näissä viittauksissa jotain, joka osoittaa viittaamani tutkimuksen olevan `virheellinen? Jos on, niin tarkalleen ottaen missä ja mitä?

Jouni Valkonen

Jouni,

Tosiaankin, mediaanitulot on parempi talouden hyvinvoinnin mittari kuin artimeettinen tulojen keskiarvo. Joten Lauri on tässä asiassa varsin oikeassa.

Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden vertailussa ei myös ole järkevää, vaan järkevämpään on verrata vauraita teollisuusmaita keskenään.

Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin vertailu olisi herkullista 'kapitalismin' suhteen.

Samoin Saksan, Ranskan ja Benelux maiden vertailu Yhdysvaltoihin olisi relevanttia kapitalismin todistelussa, koska näissä tulonjakopolitiikka on keski-Euroopan ja Yhdysvaltain välillä kovin erilaista.

Lisäksi Yhdysvaltain osavaltioiden sisäinen vertailu olisi hyödyllistä. Voisit tarkastella esimerkiksi Gini-kertoimesta saat hyvän indikaattorin tulojen jakautumisesta. Sitten voit verrata sitä muihin talouden lukuihin.

Käppyröitä:

Productivity and real median family income growth
http://goo.gl/UZYa1

OECD-maiden Ginikerroin ennen ja jälkeen verotuksen
http://dl.dropbox.com/u/28230378/gini.gif

Gini:llä ja mediaanituloilla on negatiivinen korrelaatio
http://dl.dropbox.com/u/28230378/gini-states.gif

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden vertailussa ei myös ole järkevää, vaan järkevämpään on verrata vauraita teollisuusmaita keskenään.

Miksi taloudellisen vapauden muutos kehitysmaassa ja sen aikaansaama ihmisten vaurauden lisääntyminen on jotenkin eri asia, kuin vastaava tapahtuma teollisuusmaissa?

>Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin vertailu olisi herkullista 'kapitalismin' suhteen.

Muutaman maan vertailu on hyödytöntä, koska tällöin muiden muuttujien vaikutus nousee kohtuuttoman suuriksi.

>Lisäksi Yhdysvaltain osavaltioiden sisäinen vertailu olisi hyödyllistä.

Tein tämän jo edellisessä kirjoituksessani:
http://jouniflemming.fi/2012/01/30/kapitalismi-luo...

Tuloksena oli, että taloudellisen vapauden nousu Yhdysvaltojen eri osavaltioissa lisäsi eniten juuri köyhimpien tulotasoa.

>Voisit tarkastella esimerkiksi Gini-kertoimesta saat hyvän indikaattorin tulojen jakautumisesta. Sitten voit verrata sitä muihin talouden lukuihin.

Gini-kertoimilla tai tuloeroilla ei ole yhtään mitään tekemistä maan köyhien hyvinvoinnin tai hyvinvoinnin kasvun kanssa.

Jouni Valkonen

Gini:llä ja mediaanituloilla on negatiivinen korrelaatio
http://dl.dropbox.com/u/28230378/gini-states.gif

Tämän käppyrän valossa tosiaankin ginikertoimella ja mediaanituloilla on negatiivinen korrelaatio. Eli mitä korkeammat ovat mediaanitulot, sitä vähäisemmät ovat tuloerot.

Eli ginikertoimella on paljonkin tekemistä osavaltion hyvinvoinnin kanssa.

Köyhien hyvinvointi on irrelevanttia, sillä ei ole yhtään mitään kansantaloudellista relevanssia, ja köyhät voi nukkua vaikka sillan alla. Sen sijaan keskiluokan tulojen merkitys hyvinvoinnille ei ole irrelevanttia.

* * *

Lisäksi Euroopan ja Yhdysvaltain vertailu ei ole epäoleellista, vaan et tee sitä, koska se osoittaisi liki pitäen jokaisen muuttujan suhteen, että teesisi on virheellinen. Tuloerojen tasaus siis tehostaa markkinataloutta, koska se lisää kansalaisten mediaanituloja ja siten kotimarkkinoiden kysyntää, jonka varassa kansantalous toimii.

Juho Aalto

Köyhän hyvinvointi ei ole irrelevanttia, vaan työttömän. Työssäkäyvän hyvinvointi vaikuttaa suoraan työn laatuun.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Tuloerojen tasaus siis tehostaa markkinataloutta, koska se lisää kansalaisten mediaanituloja ja siten kotimarkkinoiden kysyntää, jonka varassa kansantalous toimii.

Teet kaksi oletusta ja ne molemmat ovat virheellisiä. Ensimmäinen oletuksesi on, että tuloerojen tasaus toimii. Todellisuudella tuloerojen tasauksella on aina taipumus kääntyä päinvastoin, jolloin alkaa muodostua tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille. Esimerkiksi Suomessa tälläisiä on jo olemassa.

Toiseksi, tuloerojen tasaus ei lisää kotimarkkinoiden kysyntää. Rahojen siirto ihmisiltä toisille ainoastaan siirtää kysynnän kohteita ihmisten preferenssien mukaan, se ei saa aikaan mitään lisäystä kysynnässä.

Jouni Valkonen

JF: »Teet kaksi oletusta ja ne molemmat ovat virheellisiä. Ensimmäinen oletuksesi on, että tuloerojen tasaus toimii.»

En oleta tällaista. On täysin yhdentekevää millä keinoilla tuloja tasataan, kunhan tuloerot ovat pienet. Esimerkiksi Japanissa ei tasata juuri ollenkaan tuloja, niin silti siellä tuloerot ovat pienet.

Suomessa sen sijaan verotetaan ankarasti, mutta kuten sanoit, niin Suomessa tulojen siirrot ovat OECD-maiden pienimpiä, eli Suomessa ei juurikaan tasata tuloeroja.

Suomi on tässä siis huono esimerkki, koska täällä rikkaat saavat enemmän tulonsiirtoja kuin pienituloiset. (johtuen siitä, että verotus on effektiivisesti regressiivinen, eli pieni- ja keskituloiset maksaa suhteellisesti enemmän veroja kuin suurituloiset)

Juuri tämän takia olisin toivonut että olisit verrannut Suomea ja Ruotsia, koska Ruotsissa tulojen tasaus toimii ja on erittäin voimakasta, kun taas Suomessa ei juuri tapahdu tuloerojen tasausta. Vertasit länsi- ja Itä-Saksaakin, niin kai sinä voit verrata Suomea ja Ruotsiakin. Paitsi ettet saa vertailusta niin meheviä tuloksia, jotka tukisivat ajatuksia. Päinvastoin, Suomen ja Ruotsin ero hyvinvoinnin kasvussa voidaan selitää juurikin sillä, että Ruotsissa tasataan aggressiivisesti tuloeroja, suomessa taas ei tasata.

OECD-maiden Ginikerroin ennen ja jälkeen verotuksen
http://dl.dropbox.com/u/28230378/ginikerroin.gif

* * *

JF: »Todellisuudella tuloerojen tasauksella on aina taipumus kääntyä päinvastoin, jolloin alkaa muodostua tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille. Esimerkiksi Suomessa tälläisiä on jo olemassa.»

Tästä meillä ei ole esimerkkejä kuin Suomesta ja kenties Kreikasta, jossa harrastetaan muutoinkin väärää talouspolitiikkaa. Tuloerojen tasaus toimii ihan mainiosti Tanskassa, Ruotsissa ja Benelux-maissa. Siksi olisin halunnut että vertaisit Saksaa, Ranskaa, Tanskaa, Benelux-maita, Itävaltaa ja Ruotsia Yhdysvaltoihin.

Tämä vertailu olisi varsin relevanttia.

Erityisesti vertaa inflaatiokorjattuja mediaanitulojen kasvua, koska tämä on kaikkein relevantein kansantalouden hyvinvoinnin mittari.

JF: »Toiseksi, tuloerojen tasaus ei lisää kotimarkkinoiden kysyntää. Rahojen siirto ihmisiltä toisille ainoastaan siirtää kysynnän kohteita ihmisten preferenssien mukaan, se ei saa aikaan mitään lisäystä kysynnässä.»

Rikkaat eivät luo markkinoille kysyntää, vaan sijoittavat ylimääräisen varallisuutensa pääomaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurten tuloerojen vallitessa, ylimääräinen pääomaan sidottu varallisuus siirretään keskiluokan taskuun lainana. Eli sikäli olet oikeassa, ettei tuloerojen tasaus luo kysyntää, mutta se vähentää velkataloutta. Kun markkinoilla on paljon pääomaan sidottua varallisuutta, niin se lainataan keskiluokalle ja valtioille. (Nyt velkakriisi alkaa räjähtämään käsiin!)

Tämän dynamiikka sinulle pitäisi olla selvää, koska luultavasti olet paljonkin pohtinut syitä, miksi valtiot ja yksityishenkilöt kuluttavat velaksi.

Eli _tuloeroista seuraa velan tarjonnan kasvu_, joten koska velkarahan hinta laskee, niin myös kysyntä velalle kasvaa. Eli kun tuloerot kasvaa, niin kysyntää luodaan markkinoille velkarahalla.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Rikkaat eivät luo markkinoille kysyntää, vaan sijoittavat ylimääräisen varallisuutensa pääomaan.

Ja näillä sijoituksilla rakennetaan tehtaita, jotka luovat työpaikkoja ensisijaisesti keskiluokalle. Tämä puolestaan lisää entisestään kysyntää. Ja niin edelleen. Rikkaiden varat eivät ole poissa kysynnästä, joten näiden rahojen levittäminen ei luo kysyntää.

Analyysisi tuloerojen suhteesta kysyntään on täysin virheellinen.

Jouni Valkonen

Jouni, olet kyllä mahdoton tapaus. Siitä rikkaille kertyneestä pääomasta on sijoitettu pelkästään julkisenvelan antamiseen 38 triljoonaa dollaria. Tällä ei ole paljon tehtaita tai työpaikkoja rakennettu.

Tähän päälle vielä yksityisten velka.

Et siis todellakaan ymmärrä modernin velkatalouden dynamiikkaa, vaan jaksat toistaa noita 50-luvun Laissez-faire ajatuksia, vaikka todellisuus on ajanut noiden ajatuksien ohi jo aika päiviä sitten.

Tosiasiassa juurikin yksityisten ostovoima luo työpaikkoja. Tämän todisteena on esimerkiksi se, että tanskassa on korkea keskiluokan ostovoima ja siis paljon työpaikkoja, kun taas Suomessa on matala keskiluokan ostovoima, eli erittäin vähän työpaikkoja.

Pääoma ei työllistä muita kuin 14-vuotiaita kiinalaistyttöjä, koska heille riittää että maksetaan palkkaa 50 dollaria kuukaudessa. Sen sijaan suurin osa Suomen työpaikoista on suoraan riippuvaisia Suomalaisten ostovoimasta. Erityisesti kun Nokiakin päätti tukea enemmän Kiinan työllisyyttä kuin Salon työllisyyttä.

Mutta turha kai sinulle on mitään kertoa tai ehdottaa edes mitä muuttujia voisit »tutkia», koska tarkoituksesi on vain tutkia sellaisia muuttujia, jotka tukee sinun omaa agendaasi, joka ei ole edes sinun oma keksintö, vaan peräisin lähinnä Yhdysvaltain uskonnollisen oikeiston retoriikasta.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Jouni, olet kyllä mahdoton tapaus. Siitä rikkaille kertyneestä pääomasta on sijoitettu pelkästään julkisenvelan antamiseen 38 triljoonaa dollaria. Tällä ei ole paljon tehtaita tai työpaikkoja rakennettu.

Siis on rikkaiden vika, että valtiot kuluttavat yli varojensa ja ottavat velkaa kaiken tämän kattamiseksi?

>Tosiasiassa juurikin yksityisten ostovoima luo työpaikkoja. Tämän todisteena on esimerkiksi se, että tanskassa on korkea keskiluokan ostovoima ja siis paljon työpaikkoja, kun taas Suomessa on matala keskiluokan ostovoima, eli erittäin vähän työpaikkoja.

Tottakai yksityinen ostovoima luo työpaikkoja, mutta rahan siirtely tuloerojen tasaamiseksi ei edelleenkään kasvata ostovoiman suuruutta yhtään, se ainoastaan siirtää ostovoimaa ihmisiltä toisille.

Tanska on muuten korkeaa verotusta ja isoa julkista sektoria lukuunottamatta maailman kapitalistisin maa, esimerkiksi työntekijöiden irtisanomissuoja on siellä käytännössä poistettu. Tämän seurauksena Tanskan työttömyys on ollut muuta Eurooppaa alhaisempi jo vuosia. Kirjoitin aiheesta Turun Sanomissa vähän aikaa sitten. Koko teksti löytyy tästä: http://jouniflemming.fi/wp-content/uploads/2012/02...

>Pääoma ei työllistä muita kuin 14-vuotiaita kiinalaistyttöjä, koska heille riittää että maksetaan palkkaa 50 dollaria kuukaudessa.

Uskoisin, että 14-vuotiaat kiinalaistytöt ovat ennemmin tehdastöissä 50 dollarin kuukausipalkalla, kuin maaseudulla raskaassa ruumillisessa työssä perheen maatilalla ruokapalkalla. Molemmat vaihtoehdot ovat ikäviä, tiedän, mutta silti useat valitsevat ennemmin tehdastyön.

>Sen sijaan suurin osa Suomen työpaikoista on suoraan riippuvaisia Suomalaisten ostovoimasta. Erityisesti kun Nokiakin päätti tukea enemmän Kiinan työllisyyttä kuin Salon työllisyyttä.

Ei Nokia tue mitään työllisyyttä, vaan Nokia pyrkii tekemään mahdollisimman hyviä tuotteita mahdollisimman hyvään hintaan, jotta se voisi tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Ja Nokian, kuten monien yritysten, on ollut pakko siirtää toimintojaan pois Suomesta, koska Suomessa on liian kallista yrittää, kiitos korkean verotuksen ja korkean määrän sääntelyä.

>Mutta turha kai sinulle on mitään kertoa tai ehdottaa edes mitä muuttujia voisit »tutkia», koska tarkoituksesi on vain tutkia sellaisia muuttujia, jotka tukee sinun omaa agendaasi, joka ei ole edes sinun oma keksintö,
vaan peräisin lähinnä Yhdysvaltain uskonnollisen oikeiston retoriikasta.

Voit myös itse tutkia haluamiasi muuttujia ja julkistaa tuloksesi täällä.

Jouni Valkonen

JV: »Siitä rikkaille kertyneestä pääomasta on sijoitettu pelkästään julkisenvelan antamiseen 38 triljoonaa dollaria. Tällä ei ole paljon tehtaita tai työpaikkoja rakennettu.»

JF: »Siis on rikkaiden vika, että valtiot kuluttavat yli varojensa ja ottavat velkaa kaiken tämän kattamiseksi?»

Kommentoin vielä tämän, joten sen puolesta tämä saa osaltani riittää.

Et siis ymmärrä kysynnän ja tarjonnan dynamiikkaa. Koska velkarahalle on paljon tarjontaa, niin sitä myös otetaan. Lisäksi tokihan julkinen sektori ei ole ainoa velan ottaja, vaan myös yksityiset ottavat paljon velkaa kulutukseen.

Tämä on ihan normaalia kysynnän ja tarjonnon dynamiikkaa. Jos markkinoilla on paljon pääomaa suurituloisten rahasäiliöissä, niin tokihan suurituloiset eivät jätä sitä rahasäiliöihin vaan myyvät pääomansa velkana niille joilla ei sitä ole. Koska velalle on paljon tarjontaa, koska varallisuus on sidottu pääomaan, eikä kansalaisten ostovoimaan, niin sitten kansalaisten ostovoimaa lisätään juurikin velkarahalla. Tämä on ihan normaalia kysynnän ja tarjonnan dynamiikkaa. Olisi sääntelyä rajoittaa valtioiden ja yksityisten velanottoa, jos kerran halpaa velkaa on tarjolla, you know.

Tuloerojen kasvu tekee siis kansantaloudesta – sekä yksityisestä, että julkisesta – yhä enenemissä määrin velkavetoista. Jos valtiot eivät ota julkista velkaa, niin sitten yksityiset tahot ottavat sen 38 triljoonaa velkaa enemmän. Se että valtiot ovat ottaneet 38 triljoonaa julkista velkaa on pois yksityisten velanotosta, koska velan tarjonta ei muutu siitä, että velkaa otetaan.

Elettiinpä me sitten anarkokapitalismissa tai sitten eurososialismissa, niin joka tapauksessa jos markkinoilla on paljon tarjontaa velalle, niin kyllä kaikki tarjolla oleva velka otetaan. Julkinen sektori ei siis missään olosuhteissa ole syyllinen velkatalouteen, vaan nimenomaan velan tarjonta on siihen syyllinen.

Velan tarjonta taas lisääntyy tuloerojen kasvaessa. Tämän vuoksihan Yhdysvalloissa yksityisten velka on aivan eriluokkaa kuin Tanskan yksityisten velka, koska Tanskassa tuloerot ovat maailman pienimpiä:

OECD-maiden tuloerot ennen ja jälkeen verotuksen
http://dl.dropbox.com/u/28230378/ginikerroin.gif

Aleksi Tanskanen

"Gini-kertoimilla tai tuloeroilla ei ole yhtään mitään tekemistä maan köyhien hyvinvoinnin tai hyvinvoinnin kasvun kanssa."- Jouni Flemming

Miten perustelisit tämän väitteen?

Esimerkiksi Rio de Janeiron kaupunki, jossa tuloerot ovat äärimmäiset, on hyvinvoinnissa eroja. Köyhät asuvat slummeissa, joissa on paljon rikollisuutta, kun taas rikkaat elävät herroiksi aidan toisella puolen. Etkö näe tässä tuloerojen vaikutusta hyvinvointiin?

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Köyhien hyvinvointi on irrelevanttia, sillä ei ole yhtään mitään kansantaloudellista relevanssia, ja köyhät voi nukkua vaikka sillan alla. Sen sijaan mediaanitulojen hyvinvointi ei ole irrelevanttia.

Köyhien hyvinvoinnilla ei ole väliä? Mediaanitulojen hyvinvointi? Täytyy sanoa, että nyt meni ohi. En ymmärrä mitä yrität sanoa.

Jouni Valkonen

korjasin sen kirjoitusvirheen, joten yritä uudelleen.

Muutoinkin sinulle tekisi hyvää miettiä mihin mitä tarkoittaa kysyntä ja mitä tarjonta.

Esimerkiksi... mitä tarkoittaa kansantaloudelle ja markkinataloudelle jos kaikki tuottavat yritykset olisivat kuin Google, eli liikevaihdosta 2 prosenttia menisi palkkakuluihin ja 98 % menisi liikevoittoon ja pääomakuluihin.

Mitä tämä tekisi kansalaisten mediaanituloille?

20 vuoden kuluttua kaikkien tuottavien yritysten kanssa aletaan liikkua tässä suhteessa, että pääomakulut muodostavat firmojen liikevaihdosta 98 prosenttia, kun palkkakulut ovat vain noin 2 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että likipitäen kaikki tuotannollinen työ voidaan automatisoida tai ulkoistaa halpatuotannon maihin.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

JV: sellaista kansantaloutta ei voi olla. Kuten ei voi olla myöskään kansantaloutta, jossa kaikki kykenevät säästämään ostovoimaltaan kasvavaa rahaa. (Fiat-taloudessa on mahdollista, että rahaa pumpataan markkinoille kiihtyvää vauhtia, jolloin jokainen talous voi "säästää" vaikka miljardeja, joskin miljardilla ei sellaisessa taloudessa saisi edes nallekarkkia.)

Poikkeuksellisten yritysten "tuloerot" johtuvat vain siitä, että ne kykenevät ainoina tuottamaan jotain mistä markkinat ovat valmiita maksamaan melkein mitä vain.

Jouni Valkonen

Aki, Siihen suuntaan ollaan kokoajan menossa. 30 vuoden kulutta 95 prosenttia nykyisistä tuotannollisista työpaikoista voidaan automatisoida. Tämä tarkoittaa, että 95 prosentin ammattitaito menettää merkityksen. Moni toki voi vaihtaa alaa ja palvelualat ylläpitää työllisyyttä, mutta toisaalta palvelualat ovat riippuvaisia siitä kuinka paljon markkinoille tuodaan ostovoimaa. Jos 98 prosenttia varallisuutta tuottavasta työstä tekee robotit, niin kovin vähän jää ravintoloille maksukykyisiä asiakkaita.

Et mielestäni vain voi ignoorata sitä, kuinka tuotanto muuttuu yhä enenemissä määrin pääomavaltaiseksi.

Juuri velkatalous on ensimmäisiä oireita siitä, että markkinoilla on valtavasti ylimääräistä pääomaa (Kreikaan on upotettu pelkästään 400 miljardia euroa pääomaa julkiseen velkaan). Sitä 38 triljoonan lainattua pääomaa ei todellakaan käytetä investointeihin tehtaiden rakentamiseen, vaan julkisella sektorilla työskentelevien palkojen maksuun, eli kysynnän eli ostovoiman luomiseksi kotimarkkinoille.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Suunta voi olla kohti automaatiota, mutta se ei tarkoita, että on mahdollista olla olemassa *talous*, jossa kaikki on automatisoitu.

Joko tuloksena on ennennäkemätön vauraus, eli materiaalinen yltäkylläisyys, jossa "replikaattorit" tuottavat kaikkea hyvää kaikille (ts. ei taloutta), tai sitten tuloksena on automaation lisääntyminen + vapaa elintasoerojen muodostus. Se ei tietenkään voi tapahtua, jos ihmisille on indoktrinoitu, että naapurin parempi elintaso on itse kunkin oikeus ja suorastaan todiste elintasoerorikoksesta, joka täytyy sovittaa omaisuuden uudelleenjaolla ja muilla rangaistuksilla.

Aivan samoin, kuin maapallolla on mahdollista olla yhtä aikaa esi-teollisia ja jälkiteollisia yhteiskuntia, jotka joko käyvät tai eivät käy kauppaa keskenään, on sama ilmiö mahdollinen niin yhden ainoan maan tai läänin tai kaupungin sisällä, kuten varmaan galaksienkin välillä.

Käyttäjän oskuraunio kuva
Osku Raunio

Gini-arvoon tarvittavat lukujen olisi oltava hyvin tarkkoja, jotta ne olisivat vertailukelpoisia. Jokaisessa maassa kuitenkin kerätään tietoja hvin eri menetelmin, esim. lasketaan henkilökohtaisia tuloja tai talouskohtaisia, yms. maikki muut maakohtaiset erikoisuudet. Tämän takia niitä ei nykyisin enää käytetä maiden välisissä vertailuissa, koska ovat niin epäluotettavat ja vanhatkin tutkimukset ovat siksi epäluotettavia. Nykyisin käytetään ennemmin veroviranomaisten verotietoja, vaikka kovasti epäilen, että näissä varsinkin on maakohtaisia eroja.

esim. http://www.oup.com/us/catalog/general/subject/Econ...

Jos keskiluokka ei pääse kouluttautumaan tai säästämään, niin se ei pysty nostamaan tuotantokykyään rikkaiden tasolle. Rikkaat monesti käyttävät valta-asemaansa siihen, että estävät keskiluokan nousun uhkaamaan omaa asemaansa. Korkea työn verotus, esteet säästämiselle, korruptoitunut byrokratia ja muut kilpailun esteeet, pitävät keskiluokan köyhänä.

Tässä on teoriassa eroa maan kehitysasteella. Kuznets oletti, että kehittyvässä maassa rikas luokka pääsee ensin kouluttautumaan, jolloin tuloerot kasvavat, mutta kun keskiluokkakin pääsee kouluttautumaan, niin tuloerot taas laskevat. Sitten on asioita, kuten maan teknisen kehtiyksen tila, jolloin taloputtaan vapauttanut kehitysmaa pystyy ottamaan kehittynyttä maailmaa kiinni omaksumalla tämän teknologiaa. Kehittyneiden maiden pitää itse keksiä uutta teknologiaa, siksi niiden kasvu ei ole yhtä nopeaa. Sellaiset asiat, kuten luonnonvarat vaikuttavat myös kehitykseen. Lunnonvarat ovat monesti kirous, koska mahdollistavat rikkaalle eliitille helpon tulon, jolla nämä voivat pitää yllä valtaansa. Kehitysapua voidaan pitää samanlaisena eliitin valtaa vahvistavana ilmaisena tulona.

Jos keskiluokalla on mahdollisuus kouluttautua, säästää, perustaa yrityksiä, investoida, niin silloin tietenkin ero keskiluokan ja rikkaiden välillä kapenee, keskiluokan ollessa tuottavampi, on koko yhteiskunta myöskin tuottavampi. Talouden rajoitukset, kuten tulonsiirrot eivät hyödynnä taloutta, vaan heikentävät sitä. Varsinkin keskuspankin inflaatiolla on ollut rikkaita muiden kustannuksella tukeva vaikutus. Kun rikkaat pääsevät ensiksi käsiksi uuteen rahaan ja pystyvät suojaamaan omaisuutensa muihin omistushyödykkeisiin, hyötyvät he inflaatiosta. Köyhimmät taas pitävät koko vähää omaisuuttaan käteisvaroissa, tai jos ovat veloissa, niin joutuvat maksamaan ensimmäisenä veloilleen kasvavaa korkoa, mutta heidä palkkansa nousevat viimeiseksi. Eläkeläisillä ei eläke välttämättä nouse ollenkaan ja jos nämä ovat säästäneet elämänsä aikana rahaa säästötilille, voivat nämä säästöt kadota hetkessä.

Käyttäjän oskuraunio kuva
Osku Raunio

Tietenkin taloussykli voi kestää vuosikymmenen tai pidempäänkin, jolloin keinotekpoinen luotonlaajennus saa aikaan tuotannon virheinvestointeja ja talouden resurssien hukkaanheittämistä. Näiden tuottamattomien projektien korjaamiseen menee aikaa ja resurssien hintataso joutuu asettumaan realistiseksi laskusuhdanteen aikana. Kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla vaikutukset voivat näkyö muissakin maissa, kjuten nyt yhdysvallat on pystynyt jatkamaan luottokuplaansa jo usemman vuosikymmenen ajan Kiinan ja muun maailman avustuksella. Kiinassa alkaa myös kupla puhkeamaan, ja sitä myötä koko maailman harteillaan kantama dollarikupla, jota kaikki maailman keskuspankit koittavat joko uudelleenpuhaltaa, tai miettivät miten hypätä junasta pois ennen rotkoa. Tällaisten monimutkaisten mekanismien vaikutusta on hyvin vaikea erottaa aineistosta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Mä ton ginikerroin vertailiun tein ja se kyllä näytti että mitä tasaisemmat tulot, sitä suurempi talouskasvu. (Muutama vuosi sitten julkaistiin Rakentajassa ja ennen vaaleja KU:ssa)

http://auvorouvinen.fi/smf/index.php/topic,7.msg45...

Tuo vapauden määrittely on tietysti hiukan kuka mitäkin pitää vapautena. samaten kun kuka mitäkin pitää kapitalismina. Minä vertailin Smithiläis Ricadlaista kapitalismia, Keynesiläistä ja uuslibralistista.

Klassinen kapitalismi (1800-1930) kasvu 1,75%
Keynesiläinen kapitalismi 1945-1970 kasvu 3.0%
Uusliberalismi kasvu 1.6%

http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic...

Elikkä kun puhutaan markkitaloudesta ja vapaudesta, joudutaan tietenkin määrittämään näiden sanojen sisältö. Esim USA:n maksimi henkilö veroaste oli yli 90% silloin kun maa oli teollinen suurvalta.

No, tietysti kun puhutaan veroasteesta, joudutaan miettimään mitä sillä tarkoitataan. jne. loputon suo. Suomen talouskasvu on kuitenkin ollut nopeinta ennen 1990 romahdusta, sen jälkeen ei ole kasvanut kuin kurjuus. graafi on tuolla :
http://www.auvorouvinen.fi/vaalit/index.php#Uuslib...

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Mihinköhän paikkeille Suomi sijoittuu näissä vapausmittareissa? Mitkä ovat nuo taloudellisesti vapaimmat 10 maata?

Jouni Valkonen

Tanska taitaa olla maailman taloudellisesti vapain, eli 'kapitalistisin', maa tai ainakin yksi vapaimmista.

Tosin yleensä taloudellisen vapauden mittarit painottaa liikaa verotusta. Verotuksessa pitäisi huomioida myös se, että tulonsiirrot ovat negatiivisia veroja, eli ne laskee kokonaisveroastetta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tanskan verotus taitaa olla maailman huippua, mutta oikeistovoimat haluavat ajaa hyvinvointivaltion ja tasa-arvon sielläkin alas lisäämällä kaikin mahdollisin keinoin tuloeroja, tuota kapitalismin keskeisintä sisältöä, jonka olettavat tuottavan hyvinvointia. Hyvinvointia se saattaa lisätäkin - pienelle osalle kansaa - ja muille pahoinvointia.

Tuo vapaata markkinataloutta ajava porukka ei nähtävästi millään voi sietää sitä, että yhteiskunta ei perustuisikaan veriseen kilpailuun siitä, kuka saa kuluttaa ja tuhlailla tolkuttomasti, mikä johtaisi samalla häviäjien määrättömään köyhyyteen.

Illuusionsa kullakin.

Jouni Valkonen

Ehkä nää köyhät vapaan kapitalismin ihailijat suhtautuvat Steve Jobsiin ja muihin ns. fanipoikina. Eli he palvovat näitä superstaroja vähän niin kuin idoloina. Ei väliä vaikka itte tienaa 2000 euroa nettona, josta on maksanut 60 prosenttia veroja, kunhan Steve Jobs saa tienata 2000 miljoonaa nettona, josta hänen ei ole tarvinnut maksaa kuin 10 prosenttia veroja, koska onhan se moraalitonta verottaa Kiinalaisia työllistävää Steve Jobsia.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Verotuksessa pitäisi huomioida myös se, että tulonsiirrot ovat negatiivisia veroja, eli ne laskee kokonaisveroastetta."

Helkatin hyvä pointti. Mä jossakin sitä pohtailin reaaliveroasteen näkökulmasta. Siis että USA verotus on hiukan matalampi mutta koska verorahoilla ei saa mitään, todellinen veroaste on korkeampi vaikka mukaan ei laskettaisi näkymätöntä verotusta (setelipaino, valtion velkaantuminen)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Heritage-säätiön julkaiseman taloudellisen vapauden indeksin mukaan kymmenen vapainta maata olivat

1. Hong Kong
2. Singapore
3. Australia
4. Uusi-Seelanti
5. Sveitsi
6. Kanada
7. Chile
8. Mauritius
9. Irlanti
10. Yhdysvallat

Tanska oli sijalla 11. Minulle pieni yllätys oli Suomen sijoittuminen sijalle 17. mm. Japanin ja Tshekin tasavallan ja Saksan edelle.

Jouni Valkonen

Suomi on kyllä yllätys. Tanska on tippunut sen sijaan. Luultavasti johtuu että Tanskakin on ottanut finanssikriisistä vähän osumaa.

Mutta mielestäni olisi perusteltua laskea tuohon ainakin suorat tulonsiirrot negatiivisina veroina, eli nämä laskisivat kokonaisveroastetta. Kuten Jouni on kertonut, niin tulonsiirrot eivät lisää tai vähennä markkinoilla olevan ostovoiman kokonaismäärää.

Toisaalta tähän tulee ongelma, että byrokraateille maksetut palkatkin ovat suoria tulonsiirtoja, mutta byrokratia sitoo työvoimaa tuottamattomaan työhön, eli poistaa työvoiman tarjontaa markkinoilta. Näiden dynaamisten kerrannaisvaikutuksien mallintaminen on todella työlästä ja vaikeaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Singapore on diktatuuri.

Heritage-säätiön on äärioikeistolainen säätiö, joka on mm. rahoittanut ilmastonmuutokseen liittyvän roskatiedon levittämistä mediassa ja kouluissa:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97650-usan-äärioikeistolaiset-ilmastoskeptikot-pyrkivät-mollaamaan-tiedettä-yleisestikin

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Lauri, kait sen jokainen tietää että kyseessä on hiukka manipuloitu totuus, pelataan kuitenkin niillä korteilla jotka tässä on annettu, minusta on haasteellista kamppailla vastustajan määräämillä ehdoilla.

Onhan tuossa listassa kyllä asiaaakin, Hong Kong on kyllä vapaa koska sitä hallinnoi Kiinan kommunistinen puolue. Ihmettelen miksi mannerkiinaa ei ole laskettu mukaan vaikka sen talous kasvu on yli 10% kun taas lännen hyvä jos nollaan pääsee.

Mutta jos joku hiukka jöpsähtävä tekisi tuon vapaus indikaattorin, saattasi pohjoismaat olla aika paljon korkeammalla, ottaen huomioon että täällä on jokaisella ainakin teoreettinen mahdollisuus opiskella, ryhtyä yrittäjäksi jne. Osa noista vapauden kehdoista näyttää siltä että luokkasiirtymä ei ole mahdollinen edes teoriassa. Ainakin USA on siinä asemassa että lapset putoavat yhden portaan alaspäin.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Hyvä, että täsmennät kun käytät sanaa "kapitalismi" sanakirjamerkityksestä poikkeavalla tavalla. Liian monet sullovat sen täyteen merkityksiä, joita eivät avaa ja keskustelu tyrehtyy määrittelykysymyksiin. (Jotka sinänsä ovat mielenkiintoisia)

Minulla ei ole nyt aikaa, eikä kiinnostusta perehtyä lähdemateriaaliin tarkemmin, joten oletan sen olevan kuranttia.

Kyseenalaistan kuitenkin yhden lähtöolettamasi. Nimittäin sen, että vertailuaineisto perustuu kansallisvaltioiden rajoihin varallisuuden kerääntymisen perusteella, mutta monikansallisten yritysten osalta ei huomioida niiden koko toimintakenttää. Jos siis vaikkapa erittäin vapaaseen valtioon rekisteröity yritys tekee kaivostoimintaa maassa, jossa on tiukka kontrolli ja toisaalta korkea korruptio, näyttäisi tämä taloudellinen menestys korreloituvan siihen vapaaseen valtioon, vaikka korruptio tiukan kontrollin maassa on sen edellytys.

En haluaisi puuttua korruptioon nyt sen enempää, kun se ei ole tässä kirjotuksessa pääosassa. Totean kuitenkin, että mikäli valtio ei kiellä lahjontaa (eli ei rajoita millään tavalla) korruptio on aina nolla prosenttia. Jos lahjonta on lailla kielletty, se on korruptiota. Jos vaikkapa virallisen asiakirjan käsittelijä on virkamies, on rahan antaminen hänelle lahjus, eli korruptiota. Jos asiakirjan käsittelijä on yksityisen firman työntekijä, on rahan antaminen liiketoimintaa, "premium"-palvelun ostamista, joka ei näy korruptiotilastoissa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jani Jansson: "Hyvä, että täsmennät kun käytät sanaa "kapitalismi" sanakirjamerkityksestä poikkeavalla tavalla."

Mikä tuo sanakirjamerkitys mielestäsi sitten on? Ilmaisen Suomisanakirjan antama ensimmäinen määritelmä kapitalismille

"1. (taivutus: kapitalismi/a, -ssa jne.) talousjärjestelmä jossa tuotantovälineet ovat yksityisten omistuksessa, pääomavaltainen talousjärjestelmä"

täsmää kyllä minusta täysin siihen, miten Flemming sanaa käyttää.

Jouni Valkonen

Ei täsmää. Jouni käyttää sanaa kapitalimi eettisenä järjestelmänä. Tuo määritelmä taas puhuu erityisesti marxin määritelmästä, jossa siis tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa.

Oon puhunut tässä muissakin blogeissani, mm. omassani, että tuo Jounin käsitys kapitalismista eettisenä järjestelmänä on väärä. En tiedä tarkkaa etymologiaa, mutta ilmeisesti Ayn Rand yritti muuttaa kapitalismia enemmän eettiseksi järjestelmäksi, joka ottaisi kantaa muuhunkin kuin tuotantovälineiden omistussuhteisiin. Esim. siihen kuinka hintoja säännellään haittaverotuksella tai lainsäädännöllä.

Kapitalismi siis voi toimia ihan yhtä hyvin fasismissa kuin liberalismissakin. Samoin markkinatalous voi toimia kommunistisessa kiinassa siinä missä kapitalistisessa yhdysvalloissa.

Eli pitäisi erottaa hintojen sääntely ja tuotantovälineiden omistussuhteet erilleen toisistaan. Toki sosialistinen tuotanto yleensä korreloi sosialistisen hintojen sääntelyn kanssa, mutta tämä ei ole välttämättömyys. Esim. kansankapitalismissa tuotantovälineet ovat työntekijöiden omistuksessa, eikä siinä tarvitse puuttua markkinatalouden vapauteen, vaikka tuotantovälineet eivät olekaan vapaasti omistettavissa.

Korkea pääoman verotus esimerkiksi vähentää yhteiskunnan kapitalismiastetta, mutta jos verojen tuotto maksetaan kansalaisille kansalaispalkkana, niin silloin verotus voi päinvastoin lisätä yhteiskunnan markkinoiden vapautta. Kapitalismi siis vähenee, mutta vapaa markkinatalous tulee vapaammaksi tässä tapauksessa.

Toisaalta, jos Rockefeller omistaa kaikki tuotantovälineet, kuten omisti ennen Theodore Rooseveltia, niin tällöin kyse oli tosiaan vapaasta kapitalismista, mutta ei tällä ollut markkinatalouden ja hintojen määräytymisen vapauden kanssa mitään tekemistä, koska Rockefeller pystyi itse määräämään hinnat.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kiitoksia Jouni Valkonen, juuri tätä tarkoitin. Meillä on kaksi sanaa: markkinatalous ja kapitalismi ,joilla on omat merkityksensä. Jos uskonnollisista tai elämänkatsomuksellisista syistä käyttää niitä toistensa synonyymeinä, niin siitä on hyvä mainita. Emmehän me toki voi kieltää ihmisiä käyttämästä sanoja niinkuin itse haluavat.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Ayn Rand ei yrittänyt "muuttaa" kapitalismia mihinkään, vaan hän tunnisti kaikkina aikoina vallinneista sosio-ekonomisista järjestelmistä *kapitalismiksi* sen periaatteen, että ihmisten oman edun mukaista on poistaa pakko/väkivalta sosiaalisesta kanssakäymisestä -- ja että oman edun tavoittelu ja saavuttaminen on hyvä juttu.

Markkinatalous on kapitalistisen yhteiskunnan talousfilosofia. Siksi kun puhumme taloudesta, tarkoittaa kapitalismi markkinataloutta ja päinvastoin.

Sosioekonominen järjestelmä sisältää kaksi filosofian haaraa: politiikan ja talouden. Nämä puolestaan pohjautuvat kahdelle muulle filosofian osa-alueelle, metafysiikkaan ja epistemologiaan, jotka Randin objektiivisen filosofian mukaan voidaan kiteyttää ajatuksiin: todellisuus on olemassa ja se on absoluutti, sekä todellisuudesta voidaan saada selvää järjen avulla ja että tieto on tietoa todellisuudesta. Filosofian viides osa-alue, estetiikka, vastaa objektivismissa lähinnä romanttista tyylisuuntaa, joka taas pohjautuu objektivistisen metafysiikan näkemykseen ihmisestä sankarillisena olentona, jolla on vapaa tahto ja kyky hallita itseään ja ympäristöään.

EDIT: talous ei ole varsinainen filosofian haara, vaan sosioekonominen järjestelmä pohjautuu politiikkaan ja etiikkaan. Objektivismin eettinen järjestelmä on (rationaalinen) egoismi.

Juho Aalto

Kapitalismi tuntuu olevan hirveä kirosana täällä. Taloudellinen vapaus kuulostaa varmasti monen korvaan paremmalta.

Ei siinä, vakuuttavaa asiaa. Vasemmistolaisilla ei vastaavanlaista taida olla saati olla tulemassa.

Pisteet sinulle Jouni.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kapitalismin kirous on siinä, että sitä perustellaan markkinoiden vapaudella (ideologinen tulkinta), mutta käytännössä voimat keskitetään omaisuuden yksityistämiseen (sanakirjamerkitys) vapaudesta piittaamatta, tiukoinkin rajoituksin ja huolimatta siitä että ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Yksityistäminen on mahdollista vain jos omaisuus on valtion. Yksityistä omistusta ei voi enempää yksityistää, sitä voi vain kansallistaa.

Yksityistäminen toki käytännössä tarkoittaa kaikkea muuta, kuin mitä sen pitäisi; ts. sitä, että valtio vapauttaisi taloutta ja luopuisi sekä omasta tuotannosta, sen kontrolloinnista/suunnittelusta, että myös sen kustantamisesta.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Yksityistämistä on myös se, että kerätään kollektiivisesti veroja ja tuetaan sillä yksityisomistusta. Myös korollisen lainan ottaminen yksityisestä pankista on kapitalistinen ele - tulevaisuuden työpanos yksityistetään etukäteen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jani Jansson: "Yksityistämistä on myös se, että kerätään kollektiivisesti veroja ja tuetaan sillä yksityisomistusta."

Ei se kyllä minusta enää sanatarkasti yksityistämistä ole, ja ainakaan se ei ole kapitalismin mukaista.

"Myös korollisen lainan ottaminen yksityisestä pankista on kapitalistinen ele - tulevaisuuden työpanos yksityistetään etukäteen."

Jokaisen ihmisen työpanos on lähtökohtaisesti hänen yksityinen panoksensa, joten miten sitä enää voisi tai tarvitsisi yksityistää sen paremmin etu- kuin jälkikäteenkään?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Jokainen ihminen saa itse päättää tekeekö työtä yhteiseksi hyväksi vai yksityiseksi hyväksi - ideaalitilanteessa. Jos valtio on ottanut lainaa yksityisestä pankista, on lainan koron suuruinen määrä yksityistetty ihmisten tahdosta riippumatta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Jani on oikeasssa. Toisaalta stalinismi taas takaa nopeimman talouskasvun ja teknisen kehityksen. Koska olemme yhtämieltä :
1. Vapaus on absoluuttinen arvo jota ei voida rajoitta
2. Ykstyisomaisuus on vapaus
3. talouskasviu on toivottavaa

-> Siirrytään Stalinismiin ja annetaan jokaiselle oma ykstyinen lusikka jolla voi kaivaa hautansa sen jälkeen kun ei pysty täyttämään normia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jani Jansson: "Jos valtio on ottanut lainaa yksityisestä pankista, on lainan koron suuruinen määrä yksityistetty ihmisten tahdosta riippumatta."

Ööö, päinvastoin, lainan koron (ja velan myös) suuruinen määrä on kansallistettu (eli siis otettu valtion haltuun) ihmisten tahdosta riippumatta. Valtio on tuhlannut velan ja koron määrän ennen kuin ihmiset ovat sitä työllään ansainneet, ja valtio on se taho, jonka tuo työ täytyy jollakulla teettää, jotta saa velkansa maksetuksi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kapitalismissa ei ole kyse siitä, kuka rahat käyttää, vaan siitä kuka omistaa tuotantovälineet. (Tuotantoväline on esimerkiksi pankki)

Jos vaikkapa terveydenhuolto siirretään yksityisten lääkärikeskusten huoleksi, valtio maksaa keräämäänsä rahat näille - tällöin kyseessä on kapitalismi.

Rahan kiertäminen kuuluu markkinatalouteen, sen omistaja vaihtuu jatkuvasti. Kapitalismissa / sosialismissa kyse on siitä, kenen omistuksessa tuotanto on. Tässä on vissi ero.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Käyttämässänne kapitalismin määritelmässä on jotain vikaa, jos siinä oleva yksityinen omaisuus on vain toispuoleista; siinä sama vika kuin ajatuksessa, että on oikein myydä, mutta väärin ostaa; tai että on väärin ladata, mutta oikein levittää. Tietenkin on lakiteknisesti mahdollista puuttua vain transaktion toiseen osapuoleen -- silloin kun siihen on rationaalinen peruste.

Vika on siis suoraan sanottuna siinä, että valtio ei moraalisesti omista kansalaistensa rahoja, eikä sillä ole oikeutta ostaa terveyspalveluja "köyhille". Siten terveydenhoidon "yksityistäminen" ei ole kapitalismia.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Jos yhteiskuntajärjestelmä tähtää siihen, että yksityinen omistaa terveydenhuoltopalveluita tuottavan yksikön, se on kapitalismia. Riippumatta siitä, mistä tämä yksityinen taho saa valtaosan tuloistaan. (Jos yksikkö on yhteisomistuksessa, on kyseessä sosialismi.)

Jos valtio kerää veroja, joilla kansalaisten terveydenhuolto maksetaan, on kyse siltä osin suunnitelmataloudesta, riippumatta siitä kuka palveluntuotantoyksikön omistaa (Jos kaikki maksavat sen itse, on kyse markkinataloudesta.)

seppo kirnu

Kapi = karvanlähtötauti

Tali = ihohuokosten rasvaa

Kapitalismi = ideologia jossa muille aiheutetaan kapi ja nauretaan kun omat posket on rasvassa.

Osaako kukaan teistä ismiliisoista tehdä mistään asiasta synteesiä? Ilmeisesti ei.

Jouni Valkonen

ismi, ei tarkoita suoraan ideologiaa.

Esimerkiksi Jouni Flemming on kapitalisti, koska kannattaa kapitalismin ideologiaa, vaikkei itse omistakaan pääomaa.

Sen sijaan Björn Wahlroos on kapitalisti, koska hänellä on paljon pääomaa.

Eli jälkimmäisessä merkityksessä kapitalismin -ismi ei viittaa ideologiaan, vaan siihen että henkilö omistaa pääomaa.

Muutoin halusin tämän vain sanoa, koska meillä ismiliisoilla voi olla jyrkästi erilaisia käsityksiä viitataanko sanalla kapitalismi ideologiaan (eettinen järjestelmä) vai talousjärjestelmään (objektiivinen taloustieteellinen fakta).

Muutoin kapi-tali-ismi oli varsin nokkelaa sanaleikkiä!

seppo kirnu

juu u, mutta kysyin osaako kukaan ismiliisa tehdä ismeistä synteesiä?

ELi yhdistää kaksi toisiaan vastaan taistelevaa ismiä?

Sekun on TIETENKIN mahdollista, vaikka nyt tahdotaan makoilla omissa poteroissa loputtomasti.

Edelleen väitän että joko näistä toimimattomista sorvataan synteesi, tai voidaan unohtaa tulevaisuus.

Molemmilla riitapukareilla on sellainen etiikka että turpaan tekee mieli vedellä kummankin sakin kannattajia.

SYNTEESIÄ kehiin tai kävellään ympyrää.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Synteesien teko on tarpeetonta, Jouni toistelee 1800 luvun smithin ajatuksia unohtaen sopisvati joitakin smithin ja ricardon keskeisiä väittämiää sekä lisäten muutamia uusliberalististen opinahjojen keksimiä "faktoja".

1930 luvun lama kumosi nämä opit ja uudempi kapitalistinen taloustiede alkoi Keynesitä.

Jos oletamme Keynesin olevan sivuverso joka jätetään näivettymään, astuvat Marxin näkemykset takaisin kuvioihin, hän ennusti kuinka kapitalismi tuhoutuu pääomien keskittymiseen ja alenvaan rajatuottoon.

Elikkä jos haluat lopputuloksen, lue Pääoma. Mikäli taas oletat kapitalismista kehittyvän sivistyneen ja toimivan liberaalin yhteiskunnan, lue Tuöllisyys, Korko ja Raha.

--
Joo toi ismi homma on hyvä. Kapitalisti luokkaan kuuluu kun omaisuus ylittää miljardi. Eli tuollainen ihminen on kapitalisti, uskoipa hän Marxii, punaiseen norsuun tai Milton Friedmaniin (tosin, yksikään Friedmanin opetuslapsi tuskin miljardia kasaa muuten kuin varastamalla, Marxiin uskova voi kasatakkin koska tuntee kapitalismin mekanismismit.)

--
Jouni kuuluu niihin jotka uskovat kapitalismiin siinä muodossa kuin se hänestä näyttää oikealta, hän on siis uskova mutta mutta ei luokka kapitalisti. ero on pieni, vain yksi miljardi.

Anne Pylkkönen

hih!! tää oli hauska!
Kapitalismi on tehty kutinasta (kapi- ekologinen toimintadraivi) ja rasvan kertymisestä (tali -pääoma käyttäytyy kuin rasva kun "raha menee rahan luo"). :D

Mielestäni libertalismi-intoilijoiden kannattaisi paneutua hetki miettimään sitä maailmaa, jossa liberalismin klassikot on kirjoitettu: Smithillä, Chydeniuksella & kumppaneilla oli varmasti selkeä näkemys esim. protektionismin, tiukan sääty-yhteiskunnan ja jäykän kiltajärjestelmän haittapuolista, mutta ei hajuakaan vaikkapa subprime-lainoista tai pörssien robottikaupasta.

Tukeutuminen Adam Smithiin vaikuttaa monesti näissä blogeissa yhtä hienolta efortilta kuin jos yrittäisi ratsastaa polkupyörällä kuuhun.

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

Ongelmana on rahajärjestelmä joka luo vääristyneet arvomaailman ja mahdollistaa ihmisten orjuuttamisen taloudellisen voiton nimissä. Tämä ihmisten keksintö jarruttaa pahasti kehitystä yhdessä yksilökeskeisen kulttuurin kanssa.
Tilastot eivät kerro kaikkea ihmisten elämästä ja näin ei voi sanoa että kapitalismi ja onnellisuus kulkee käsi kädessä. Vapaa markkinatalous on varmasti luonut paljon hyvinvointia, mutta myös silmitöntä luonnonraiskausta ja ihmisoikeuksia polkemista. Ei elämää voi mitätä yksinkertaisesti taulukoilla ja matematiikalla. Ihmisten keskinäinen kilpailu luo jatkuvan stressitilan yhteiskuntaan joka rapauttaa itseään ajankuluessa. Edelleen olen sitä mieltä että vieläkin jatkuva kolonialismi on länsimaisten maiden suurin tulonlähde ja vaurauden syy. Jos ei Jouni muista historiaa niin kannattaa lukea =)

Peukkua kuintenkin hyvin perustelluista kirjoituksista ja selvästi olet nähnyt vaivaa tämänkin eteen.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Edelleen olen sitä mieltä että vieläkin jatkuva kolonialismi on länsimaisten maiden suurin tulonlähde ja vaurauden syy. Jos ei Jouni muista historiaa niin kannattaa lukea =)

Itse asiassa kolonialismi oli taloudellisesti tappiollista toimintaa länsimaille, koska ne rakensivat siirtomaihin valtavat määrät infraa. Siirtomaista saadut tuotot eivät ylittäneet sinne sijoitettuja rahoja, tämä lieneekin tärkein syy, miksi kolonialismista luovuttiin.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Ja kolonialistit tiesivät kolonialismin tappiollisuuden ja silti jatkoivat tätä tappiollista toimintaa neljä sataa vuotta?

Vai olisiko sittenkin niin, että joidenkin ahneus yksityisiin etuihin yleisestä edusta piittaamatta piti kolonialistit puuhissaan. Aivan niin kuin nykyisin kapitalististen voimien terävin kärki, finanssisektori, "kolonisoi" ahneuttaan ja yleisestä edusta piittamattomuuttaan kansakuntia, vaikkakin joskus myöhemmin tullaan päättelemään, että kannattamatontahan se koko puuha oli. Yleiskustannukset kasvoivat liian suuriksi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Joo Uusliberalismi on taloudellisesti kannattamatonta koska hukkaa resursseja. Työttömyys, raaka aineiden tuhlaus, liian pienet tuotantosarjat, patenttien luomat ylivoitot jne.

siitä kuitenkin on hyötyä muutamalle rikkaalle ja siksi valtio toisensa jälkeen tuhotaan lyhytaikaisen ryöstelyn vuoksi. Ideana on, sama polttaa naapurin talo jos minä voin nuotiolla makkaraa paistaa.

Jaakko Pyykkölä

Uuden Seelannin valtionvelka tuplaantui ajalla 1984-1994, vaikka silloin tehtiin jättimäisiä harppauksia yksityistämisen, talouden vapauttamisen ja valtionomaisuuden myynnin saralla.

Pekka Heliste

Näin on käynyt kaikissa maissa,joissa tuo kasvu on ollut voimakasta.

Reaganilainen talouspolitikka perustui varonalennuksiin ja vajeiden peittämiseen velan otolla Kasvu perustui velkaelvytyksen tuomaan kasvukiihdytykseen.

Näkyy esim Englannissa,valtion velkaa maksettiin Thatcherin kauden alkuun sakkapois,sen jälkee se kasvoi hieman,90-luvun alussa velkaa maksettiin pois kunnes se kääntyi nousuun etc
Velan vaihtelua voimistaa myös korkotason vaihtelu

Kasvun selittäjänä velanotto on parempi selittäjä kuin muut yhteensä

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Mielestäni on väärin puhua talouskasvusta velka"elvytysten" seurauksena.

Taloudella on funktio: tuottaa ihmisten tarvitsemia hyödykkeitä. Mutta velkavetoinen talous tuo markkinoille harhaanjohtavaa informaatiota a) ihmisten tarpeista ja b) tuotannonalojen realistisista voitto-odotuksista. Jos voitto-odotukset jäävät toteutumatta, ei voida puhua talouskasvusta, vaikka bkt olisi näennäisesti noussut.

Jouni Valkonen

Aki, olet oikeassa. Juuri tuon takia tuloerojen kasvu on kansantaloudellinen ongelma, koska pääoman kertyminen harvoille, lisää velan tarjontaa eli velkaa voi ottaa markkinoilta matalalla korolla.

Tästä on sitten seurauksena, että Yhdysvalloissa, jossa tuloerot ovat kovat, keskiluokka on korviaan myöten velkaantuneita. Ja olisivat vielä enemmän, jos globaali julkinen sektori ei olisi tehnyt kaikkea imeäkseen 38 triljoonaa dollaria velan tarjonnasta itselleen.

Siksi, kansantaloudellisesti on valtavasti kestävämpää talouskasvua, jos minimoidaan velan tarjonta, eli tasataan tuloeroja mahdollisimman paljon. Muistaako kukaan sitä aikaa, kun Yhdysvalloissa korkein marginaalivero pääomatuloille oli yli 90 prosenttia? Tällaisella verotuksella ei paljon velan tarjonta kasva, joten talouden kasvu oli tukevalla pohjalla. Eli talouskasvu lisää keskiluokan ostovoimaa suoraan eikä sitä kautta, että rikkaat kapitalistit myyvät pääomaa keskiluokalle velkana.

Juho Aalto

Voitko Jouni selventää, miksi mielestäsi tarjonta määrittelee velan kysynnän? Ilman kysyntää pitäisi rikkaan miettiä, että mistä saan pääomalle vaihtoehtoista tuottoa.

Se ei toisaalta ole mielestäni oikein, että julkinen sektori ottaa mielivaltaisesti minun puolestani velkaa.

R. Tyyne Kuusela

En viitsinyt lukea, muuta "vapaus" lienee sitä, kuinka paljon toimeentulosta on rahalla ostettava (koulutus, terveydenhuolto, lasten- ja vanhustenhoito, asuminen jne.) ja mitä taas lankeaa valtion/firman puolesta. Ääripäitä ovat USA ennen Obamaa ja Kiina, erityisesti ennen nykyistä sekataloutta (siellä sellainen todella on). On tietysti selvää, että äärikapitalismissa, jossa mitkään peruasisat eivät rullaa yhteiskunnan toimesta, on saatava enemmän rahaa käteen kuin päinvastaisessa, usein sosialismille ominaisessa tapauksessa.

Joten "tutkimuksesi" on ns. nollatutkimus.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

R. Tyyne Kuusela: "En viitsinyt lukea... Joten "tutkimuksesi" on ns. nollatutkimus."

Olen sanaton näin vakuuttavan ja terävän argumentaation edessä.

R. Tyyne Kuusela

Tuo ei ollut sellsita tiedettä, joka kertoisi mitäänkovin olennaista, mutta tämä enemmän kertoo, mitä ovat kapitalismin perustuntomerkit ja lainalaisuudet:

" THE BASIC ECONOMIC LAWS OF MODERN CAPITALISM AND OF SOCIALISM

As you know, the question of the basic economic laws of capitalism and of socialism arose several times in the course of the discussion. Various views were expressed on this score, even the most fantastic. True, the majority of the participants in the discussion reacted feebly to the matter, and no decision on the point was indicated. However, none of the participants denied that such laws exist.

Is there a basic economic law of capitalism? Yes, there is. What is this law, and what are its characteristic features? The basic economic law of capitalism is such a law as determines not some particular aspect or particular processes of the development of capitalist production, but all the principal aspects and all the principal processes of its development -- one, consequently, which determines the essence of capitalist production, its essential nature.

Is the law of value the basic economic law of capitalism? No. The law of value is primarily a law of commodity production. It existed before capitalism, and, like commodity production, will continue to exist after the overthrow of capitalism, as it does, for instance, in our country, although, it is true, with a restricted sphere of operation. Having a wide sphere of operation in capitalist conditions,the law of value, of course, plays a big part in the development of capitalist production. But not only does it not determine the essence of capitalist production and the principles of capitalist profit; it does not even pose these problems. Therefore, it cannot be the basic economic law of modern capitalism.

For the same reasons, the law of competition and anarchy of production, or the law of uneven development of capitalism in the various countries cannot be the basic economic law of capitalism either.

It is said that the law of the average rate of profit is the basic economic law of modern capitalism. That is not true. Modern capitalism, monopoly capitalism, cannot content it self with the average profit, which moreover has a tendency to decline, in view of the increasing organic composition of capital. It is not the average profit, but the maximum profit that modern monopoly capitalism demands, which it needs for more or less regular extended reproduction.

Most appropriate to the concept of a basic economic law of capitalism is the law of surplus value, the law of the origin and growth of capitalist profit. It really does determine the basic features of capitalist production. But the law of surplus value is too general a law that does not cover the problem of the highest rate of profit, the securing of which is a condition for the development of monopoly capitalism. In order to fill this hiatus, the law of surplus value must made more concrete and developed further in adaptation to the conditions of monopoly capitalism, at the same time bearing in mind that monopoly capitalism demands not any sort of profit, but precisely the maximum profit. That will be the basic economic law of modern capitalism.

The main features and requirements of the basic economic law of modern capitalism might be formulated roughly in this way: the securing of the maximum capitalist profit through the exploitation, ruin and impoverishment of the majority of the population of the given country, through the enslavement and systematic robbery of the peoples of other countries, especially backward countries, and, lastly, through wars and militarization of the national economy, which are utilized for the obtaining of the highest profits.

It is said that the average profit might nevertheless be regarded as quite sufficient for capitalist development under modern conditions. That is not true.

The average profit is the lowest point of profitableness, below which capitalist production becomes impossible.

But it would be absurd to think that, in seizing colonies, subjugating peoples and engineering wars, the magnates of modern monopoly capitalism are striving to secure only the average profit. No, it is not the average profit, nor yet super-profit -- which, as a rule, represents only a slight addition to the average profit -- but precisely the maximum profit that is the motor of monopoly capitalism. It is precisely the necessity of securing the maximum profits that drives monopoly capitalism to such risky undertakings as the enslavement and systematic plunder of colonies and other backward countries, the conversion of a number of independent countries into dependent countries, the organization of new wars -- which to the magnates of modern capitalism is the "business" best adapted to the extraction of the maximum profit -- and, lastly, attempts to win world economic supremacy.

The importance of the basic economic law of capitalism consists, among other things, in the circumstance that, since it determines all the major phenomena in the development of the capitalist mode of production, its booms and crises, its victories and defeats, its merits and demerits -- the whole process of its contradictory development -- it enables us to understand and explain them. "

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/value%2...

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

""En viitsinyt lukea...

...Joten "tutkimuksesi" on ns. nollatutkimus.""

Tässä on kyllä jotain "parhautta".

Stacy Siivonen

Kiva kun on tuollaisia neliöitä, joissa ei ole maiden nimiä. No, mielummin asuisin kyllä sosialistisessa Kuubassa kuin kapitalistisessa Haitissa.
Eestistäkin tuli sellainen dokumentti, että huh huh!

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Kerrotko tästä Eesti asiasta. Itse olen kiinnostunut kyseisestä maasta ja uudet näkökulmat kinnostavat aina.

Miika Viitanen

Tuolla ylempänä kysyttiin millä lailla Afrikkaa tänä päivänä riistetään. http://areena.yle.fi/video/1626614 Tässä dokumentissa "Velkataakka" kerrotaan aiheesta. Varmasti jotakin diagrammia tai tilastoa voisi myös löytyä mutta minusta tämä kertoo kaiken olennaisen jo näinkin.

Miten kaupankäynnin vapaus voisi pitää sisällään myös eettisen puolen? Tämä on minusta se kysymys. Tällä hetkellä kovinkaan kuningas-ideasta, ainakaan toteutuksesta ei voitane puhua kun maailmassa on nälänhätää ja Applenkin tehtaissa pitää olla verkot ikkunoissa etteivät työntekijät hyppää alas itsemurhaan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Tuolla ylempänä kysyttiin millä lailla Afrikkaa tänä päivänä riistetään. http://areena.yle.fi/video/1626614 Tässä dokumentissa "Velkataakka" kerrotaan aiheesta.

Onko se siis länsimaiden vika, että Afrikan maat ovat ottaneet velkaa?

>Miten kaupankäynnin vapaus voisi pitää sisällään myös eettisen puolen?

Siten, että kun kaksi ihmistä tekee vapaaehtoisuuteen perustuen kaupan, molemmat kokevat hyötyvänsä, koska muuten he eivät tekisi tätä kauppaa. Tällöin kaupankäynti on molempia osapuolia hyödyttävää ja siitä syntyy hyötyä myös ulkopuolisille.

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Taloudellisen vapauden mittarin mukaan maailman 9. vapain talous on Tanska. Se olisi vapain jos verotusta ei laskettaisi mukaan, sillä maassa on maailman korkein veroaste . Ease of Doing Business Indexin mukaan se on 6. helpoin paikka harrastaa liiketoimintaa. Koska mittari ottaa kuitenkin huomioon myös korruption vähäisyyden ja vapaakaupan, myös pohjoismaat menestyvät hyvin niiden suuresta julkisesta sektorista ja verotuksesta huolimatta.

10 sosialistisinta/vähiten kapitalistisinta valtiota mitattuna veroasteella ovat Lesoto, Tanska, Ruotsi, Belgia, Ranska, Suomi, Italia, Itävalta, Norja ja Kuuba. Nämä maat ovat keskimäärin huomattavasti vauraampia ja miltei puolet kaikista AAA-luottoluokituksen maista ovat mukana. Maailman pienimpien tuloerojen ja hyvinvoinnilla mitattuna parhaiten suoriutuvista yhteiskunnista suurin osa on mukana. Lisäksi ryhmään kuuluu länsimaiden alhaisimmat työttömyysasteet (Norjalla koko Euroopan, Tanskalla EUn alhaisin), parhaimman koulutusjärjestelmän ja parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän omaavat yhteiskunnat. Maat ovat myös keskimäärin vähemmän korruptoituneita ja hyvin huomattavasti onnelisempia.

Julkisen sektorin kasvaminen, veroasteen nouseminen ja tuloerojen pieneneminen korreloituvat kaikki talouskasvun ja vapaakaupan myötä. Juuri vapaakaupan ja vähäisen korruption takia myös korkean veroasteen ja suuren julkisen sektorin omaavat maat, kuten pohjoismaat, menestyvät hyvin jopa kapitalismin omalla mittarilla.

Esimerkkejä toimivasta sosialismista:

Kerala, pisimpään (demokraattisten) sosialistien hallitsema alue maailmassa.

http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/05/06/kera...

10 viime vuoden ajan kaikissa Etelä-Amerikan maissa sosialistit/vasemmisto/demarit ovat voittaneet kaikki vaalit. Kyseessä on ollut valtava menestystarina.

http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/07/28/vase...

Tanska, maailman sosialistisin valtio

http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/04/18/maai...

Miten tuloerot korreloituvat hyvinvoinnin kanssa
www.equalitytrust.org

Miika Viitanen

Kyllä oikeastaan juuri niin. Luotonantajan vika se on silloin kun antaa luottoa vaikka toisella ei ole luottoa. Vähintään yhtä paljon siinä on luotonantajassa vikaa kuin ottajassa. Vika voi olla vähän huono sana mutta eettistä tuollainen toiminta ole ja tuollaiset toimet mitä IMF on tuon dokumentin mukaan harrastanut pitäisivät olla ankarasti tuomittuja.

Ei kokonaista kansaa voi alistaa orjiksi vaikka olisi velkaa. Afrikassa on hoidettu siinä määrin kahden aikuisen välistä molempia hyödyttävää kauppaa että ei heillä ole varaa edes laittaa edes vesihuoltoaan kuntoon, saati terveydenhuoltoa tai koulutusta.

Pekka Heliste

Irlanti oli 1987-2000 todellasuuri EU-tukien saaja ja tuet lisäsivät kasvua todellapaljon ,+ jotain 5 % per vuosi

Vuoden 2000 jälkeen EU laajeni köyhillä itä-Euroopan mailla ja tuet pienenivät,kun Irlanti ei ollut enää köyhin EU-maa

Pekka Heliste

Uusi-Seelanti sai Kansanyhteisön jäsenenä etuja viennille aina 2000-luvun alkupuolelle.Tullimuurin syntyminen Euroopan rajalle romahdutti maataloustuotteiden viennin EU:n alueelle ja mm lampaita jouduttiin pakkoteurastamaan

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

Tuntuu että jokainen kapitalismin ja vapaan markinatalouden kannattaja näkee vain numeraalisen puolen asioista ja luottaa näkymättömän käden ohjailuun vaikka todellisuus on jotain ihan muuta. Onnellisuus ei ole orjuuteen verrattavaa yksitoikkoista työtä huonolla palkalla.

Tarkoitatko, Jouni, että jokainen köyhä on "oman onnensa seppä?" Että oma vika jos menee huonoon duuniin eikä kouluttaudu talouskikkailijaksi tai tee jotain mobiilipelejä? Entä jos ei vaan ole hirveen fiksu niin on oikein että on köyhä?
Mitä sitten kun tuotannon automatisointi lähestyy 100% kaikesta työstä?
Kaikki ihmiset palvelusektorille?
Entä otatko mitenkään kantaa kulutuksen lisääntymisen aiheuttamaan luonnonvarojen kulutukseen? Miksi joka vuosi pitäisi ostaa uusi tuote vaikka vanha on ihan hyvä?
Olenko nyt ihan hukassa ja sekoitanko asioita keskenään vai ovatko kapitalismin kannatttajat sokeita?

Hyvää keskutelua taas, kiitos siitä

Aleksi Laine

Kuten tiedät, tämä on (kansan)taloustieteen keskeisin kysymys, joten keskustelua on käyty jo kolmatta sataa vuotta. Eikä pelkästään keskustelua: lukemattomat maat ja järjestöt ovat yrittäneet tätä ja tuota tapaa generoidakseen talouskasvua eri valtioissa ja valtioiden osissa.

Esimerkiksi IMF oli vuosikausia suurin piirtein samaa mieltä kanssasi siitä, että talouden vapauttaminen luo talouskasvua paremmin kuin muut keinot. World Bank oli hiukan rauhallisempi, mutta kuitenkin samoilla linjoilla.

Nyttemmin on ymmärretty, että vapaus ei riitä. Myös instituutioiden pitää olla kunnossa. Eikä siltikään ole ole takeita mistään loistavasta kasvusta, jos esimerkiksi luonnonolot ovat vastaan. Mieti vaikka Kuusamoa.

No, ehkä en oikein ymmärrä projektiasi. Minusta kuitenkin tuntuu, että yrität todistaa jotain, jonka todistaminen on osoittanut mahdottomaksi vuosisatojen saatossa.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Jos katsellaan Suomen kannalta, niin ihmettelen miten epäkohtiin ei saisi tarttua, kun yleisesti asiat ovat nyt melko hyvin, ainakin vasemmalta katsottuna.

Vapaa markkinatalous ja kilpailu nähdään jotekin huonona asiana sitä ja perustellaan Suomessa tehdyillä/tapahtuneilla mönkään menneilä kilpailutuksilla ja yksityistämisillä. Ongelma on vaan siinä, että Suomessa markkinatalouden vapautta rajoitetaan aika laajasti ja kilpailuttaminen esim kunnissa on amatöörien osaamatonta puuhastelua, josta hyötyvät vain suur-yritykset ja osakkeenomistajansa.

Kunta kentältä löytyy useita esimerkkejä joissa mm. kuntaliitoksen yhteydessä on toimiva edullinen yksityiseltä ostettu alueellinen palvelu korvattu kalliimalla ja byrokraattisemmalla koko liitoskunnan kokoisella palvelulla.

Sanonkin, ei syytetä virheistä systeemiä, jota ei ole edes käytetty.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Flemming näemmä unohtaa sen, että hänen omilla mittapuillaan tuo mainittu Etelä-Korea oli tosiasiassa "suunnitelmatalous".

Vai mitä ne sotilasjuntan toteuttamat viisivuotissuunnitelmat, joissa Park Chung-hee toimi asiamiehenä Samsungille ja Goldstarille, sitten olivat? Etelä-Korea nousi tiikeritaloudeksi kaksi vuosikymmentä jatkuneiden viisivuotissuunnitelmien jälkeen, joille oli ollut ominaista valtion valvonnassa toteutettu raskasta teollisuutta painottanut taloussuunnittelu, korruption sävyttämien perhevetoisten suuryritysten vetäminä.

Ja se toimi kerrassaan loistavasti! Mutta on libertarismin nimiin vannovalta Flemmingiltä kyllä melkoinen ajatuskieppi kuvailla sitä "suureksi määräksi taloudellista vapautta".

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Park Chung-heen valtakausi päättyi 1979. Merkittäviä eroja etelä- ja pohjoiskorealaisten ostovoimassa alkaa näkyä vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

... ja sen jälkeen taloussuunnittelu jatkui, kunnes viimeisen viisivuotissuunnitelman toteuttaminen päättyi vuonna 1996.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

... ja kyseessä oli vertailu Etelä- ja Pohjois-Korean välillä. Viisivuotissuunnitelmista huolimatta Etelä-Korea oli kuitenkin vapaampi kuin Pohjois-Korea.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Tsot tsot, Korhonen. Flemmingin kirjoitusten tarkoituksena on varsin selvästi ollut osoittaa suunnittelemattoman, valtion valvonnasta vapaan markkinatalouden ylivertaisuus. Hän tehnyt kantansa libertaristina hyvin selväksi. Niin muuten olet sinäkin.

Etelä-Korea ei kuitenkaan talousihmeensä aikana tällainen maa ollut. Maa oli totta kai kapitalistinen, mutta se oli nimenomaan valtiokapitalistinen. Kyseessä oli suunniteltu ja ohjattu talous. Muistutan tässä, että eräät Edistyspuolueen ja Liberaalimafian jäsenet ovat pitäneet jopa suomalaisia yritystukia osoituksena "vasemmistolaisesta" talouspolitiikasta.

Se, että Etelä-Korea taas pärjäsi paremmin kuin Pohjois-Korea... no, se on sen luokan itsestäänselvyys, jota nyt ei erityisemmin tarvitse diagrammein tai taulukoin osoittaa. Mutta mikäli Flemming ottaa Etelä-Korean sellaiseksi esimerkiksi jota pitäisi seurata, niin hän viestittää käytännössä olevansa tyytyväinen myös vaikkapa pohjoismaiseen puitetalousmalliin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Minä luulen, että tuossa Etelä-Korea - Pohjois-Korea vertailussa Flemmingin ajatus oli osoittaa, että talouden vapauttaminen -- vähäinenkin -- luo hyvinvointia. Siitä olemme samaa mieltä, että on tosiaan itsestään selvää, että Etelä-Korean malli tuotti enemmän hyvinvointia kuin Pohjois-Korean malli. Ehkä olemme samaa mieltä siitäkin, että syy tuohon on Etelä-Korean suhteellisesti suurempi vapaus. Eli, että vapauden lisääminen luo hyvinvointia. Ja jos näin pitkälle päästiin, niin sitten esittäisin kysymyksen, että miksei tuota samaa päättelyketjua voisi jatkaa pidemmälle?

Jos vapauden lisääminen Pohjois-Korean tasolta Etelä-Korean tasolle lisäsi hyvinvointia, niin miksei vapauden lisääminen Etelä-Korean tasolta lisäisi edelleen hyvinvointia?

Ps.
Tottakai yritystuet ovat vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Mikä tahansa, missä otetaan ihmisiltä väkivalloin rahaa, ja jaetaan se joillekin muille, on vasemmistolaista, sosialistista tai ainakin antikapitalistista talouspolitiikkaa. Mikä tahansa tuki on antikapitalistista talouspolitiikkaa. Tukien ideana on, että ihmiset eivät saa itse päättää omista rahoistaan, vaan joku muu tekee päätöksen heidän puolestaan. Kapitalismin ideana on, että jokainen saa päättää itse omista rahoistaan.

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

"Mikä tahansa, missä otetaan ihmisiltä väkivalloin rahaa, ja jaetaan se joillekin muille, on vasemmistolaista, sosialistista tai ainakin antikapitalistista talouspolitiikkaa."

Silti olet perustulon kannattaja?

Toimituksen poiminnat