Kreikan kriisin taustat ja ehdotus sen ratkaisuksi

Kreikan kriisin aiheutti liian suuret valtion menot ja erityisesti liikaa kasvanut julkinen sektori. Näen kriisille vain yhden pitkällä aikavälillä kestävän ratkaisun ja myös suomalaisten olisi syytä syventyä asiaan, koska olemme matkalla Kreikan viitoittamalla tiellä.

 

 

Tausta

 

Kreikan talouskriisin siemenet kylvettiin vuonna 1993, jolloin Panhelleeninen sosialistiliike eli Pasok voitti vaalit 47 % kannatuksella. Pasok hallitsi Kreikkaa vuoteen 2004 asti ja nousi jälleen suurimmaksi puoleeksi vuoden 2009 vaaleissa. Vuoden 2004 vaaleissa vasemmistopuolueet eli Panhelleeninen sosialistiliike, Kommunistinen puolue, Radikaali Vasemmistoliitto, Sosiaalidemokraatit, Radikaalin Vasemmiston Rintama, Kommunistinen Puolue (marxilais-leniniläinen), Anti-Kapitalistinen Liitto, Marxilaisleniniläinen Kommunistinen Puolue ja Taisteleva Sosialistipuolue saivat yhteensä noin 52 % kaikista äänistä. [1]

 

Kreikan talouden kehitys vuodesta 1993 on esitetty seuraavassa kuvassa.

 

(Kuvaajan tietolähteet: Maailmanpankki ja OECD [2, 3])

 

Kuvaajasta on nähtävissä, että vuoteen 2004 mennessä Pasok oli yli 2.5-kertaistanut Kreikan julkisen sektorin koon, sekä lähes kolminkertaistanut valtion velan vuoden 1993 tasoon verrattuna. Talous BKT:llä mitattuna oli sen sijaan kasvanut vain 47 %, eli selvästi velkaa ja julkista sektoria vähemmän. [2, 3]

 

Varsinaiset velkarahajuhlat alkoivat kuitenkin vasta EMU-jäsenyyden myötä, jonne Kreikka pääsi vääristelemällä taloustietojaan. Sijoittajat antoivat Kreikalle uusia lainoja, koska EKP tarjosi niille edullisia, matalakorkoisia lainoja Kreikka-lainoja vastaan. EKP lupasi jatkaa tätä politiikkaa, vaikka kaikki luottoluokittajat pudottaisivat Kreikan lainat roskalainaluokkaan. Luottoluokittajat eivät missään vaihessa pitäneetkään Kreikan lainoja AAA tai AA -tasoisina. [4, 5]

 

Jotkut kommentoijat ovat kyseenalaistaneet Kreikan julkisen sektorin koon suuruuden. Tällainen väärinkäsitys voi syntyä, mikäli tarkastelee esimerkiksi seuraavanlaisia tietoja.

 

(Kuvaajan tietolähteet: Maailmanpankki ja OECD [2, 3])

 

Yllä olevassa kuvaajassa on Kreikan, Saksan, Ranskan ja Suomen julkisen sektorin koon kehitys. Vuosina 1995-2010 Kreikan julkisen sektorin kulutus oli keskimäärin vain 17.7 % BKT:stä ja koko euroalueen vastaava luku oli 20.5 % [2, 3]

 

Tällaiset luvut ovat kuitenkin harhaanjohtavia, koska ne on laskettu suhteuttamalla julkisen sektorin koko BKT:hen. Kreikan tapauksessa BKT:hen oli puhallettu ilmaa valtavan ja vuosi vuodelta kasvavan julkisen velan avulla, mikä antaa täysin väärän kuvan julkisen sektorin todellisesta koosta. Todenmukaisempaa kuvaa julkisen sektorin koosta suhteessa BKT:hen voimme arvioida vähentämällä BKT:stä osa velkakuplaa. Näin on tehty seuraavassa kuvaajassa.

 

(Kuvaajan tietolähteet: Maailmanpankki ja OECD [2, 3])

 

Edellä olevasta kuvaajasta on nähtävissä, miten Kreikan julkinen sektori on lähes aina ollut selvästi Saksaa, Ranskaa ja Suomea isompi. Esimerkiksi 2000-luvulla Kreikan julkisen sektorin koko näin mitattuna on ollut lähes tuplasti Saksan julkista sektoria suurempi.

 

Pohjimmiltaan Kreikan kriisi johtuu siitä, että Kreikan valtion menot olivat vuosikausia tuloja suurempia ja tätä vajetta paikattiin velalla. Korttitalo pysyi kasassa niin pitkään kuin sijoittajat uskoivat EKP:n suostuttelulla, että Kreikalla on mahdollisuus maksaa joskus velkansa. Luottamus kuitenkin päättyi vuoden 2009 lopulla, mikä laukaisi kriisin.

 

 

Ratkaisuehdotus

 

Kreikan kriisin ratkaisemiseksi on nähdekseni vain kolme vaihtoehtoa:

  1. Kreikka jättää osan tai kaikki nykyiset velkansa maksamatta ja hankkii valtiolle lisää tuloja budjettivajeen paikkaamiseksi.
  2. Kreikka jättää osan tai kaikki nykyiset velkansa maksamatta ja leikkaa valtion menoja budjettivajeen paikkaamiseksi.
  3. Jokin yhdistelmä vaihtoehtoja 1 ja 2.

 

 

Mielestäni ainoa tapa, jolla Kreikka voisi maksaa velkansa pois on painaa rahaa. Mutta tämä keino ei onneksi ole eurojäsenyyden vuoksi mahdollinen. Velkojen maksu rahaa painamalla olisi kuitenkin erittäin huono vaihtoehto, koska se vähentäisi Kreikan valuutan arvoa ja tuhoaisi tavallisten ihmisten säästöt. Velkojen maksamatta jättäminen olisi tähän verrattuna huomattavasti järkevämpi vaihtoehto, koska sen vaikutukset kreikkalaisille olisivat minimaaliset. Paitsi tietysti niille kreikkalaisille, jotka ovat ostaneet valtion velkakirjoja tai muilla tavoin lainanneet valtiolle rahaa.

 

Kreikalle lainoja antaessaan, sijoittajat ovat ottaneet riskin. Suurin riski on ollut se, että Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan. Tämä on se riski, jonka sijoittajat ovat olleet valmiit ottamaan ja he ovat saaneet, sekä odottaneet saavansa vielä lisää, korkeaa korkoa tätä riskinottoa vastaan. Osa sijoittajista on varmasti laskenut myös sen varaan, että tarvittaessa muut euromaat maksavat Kreikan velat.

 

Jos mietimme vaihtoehtoa 1, eli valtion tulojen lisäämistä, huomaamme sen olevan ongelmallinen. Valtio voi nostaa tulojaan nimittäin lähinnä vain verotusta kiristämällä. Korkeasta työttömyydestä ja syvästä lamasta kärsivä Kreikka ei kuitenkaan voi nostaa verotustaan, koska se heikentäisi maan taloutta entisestään. Tämän vuoksi pidän valtion menojen karsimista ainoana pitkälle kantavana tienä ulos kriisistä.

 

Valitettavan yleinen harhaluulo on, että julkisen sektorin leikkaaminen joko aiheuttaisi lamoja tai ainakin syventäisi jo alkanutta talouden laskusuhdannetta.

 

Tämä harhaluulo perustuu John Maynard Keynesin kehittämään ja sittemmin hänen mukaansa nimettyyn keynesiläiseen talousteoriaan. Teoria on tältä osalta yksinkertainen ja juuri sen vuoksi niin vaarallinen: keynesiläisyys perustuu kuvitelmalle siitä, että talous on kuin yksi suuri moottori. Lamassa moottori alkaa käydä liian hitaasti, johtuen kokonaiskysynnän laskusta. Jos yksityisen sektorin kysyntä ei pysty pitämään moottoria käynnissä eli yrityksiä pystyssä, valtion tulee painaa vähän kaasua, jolloin kokonaiskysyntä nousee ja moottori alkaa taas kehrätä. Näin vältetään uhkaava lama ja poliitikot saavat kertoa äänestäjilleen miten he pelastivat maan ahdingolta.

 

Tällainen ajatus on houkutteleva, erityisesti sankarin viittaa hamuavien poliitikkojen mielestä, mutta siinä on eräitä ongelmia: talous ei nimittäin ole moottori. Eikä ole olemassa talouden kaasupoljinta. Tai edes kuljettajaa, joka poljinta voisi painaa. Talous ei ole kuin mekaaninen kone tai moottori, vaan talous orgaaninen - talous muodostuu meistä, tavallisista ihmisistä, jotka käymme keskenämme kauppaa.

 

Tämän vaihdannan hiljentyessä ja laman uhatessa valtio ei voi vain nostaa omaa kulutustaan, koska tämä kulutus on pois jostain muualta. Käytännössä se on pois tavallisten ihmisten varallisuudesta, joten valtion kulutuksen lisääminen ainoastaan siirtää kulutusta yksityiseltä sektorilta julkisille. Sen sijaan, että kuluttajat ostaisivat tuotteita ja palveluita omien mieltymyksiensä mukaan, valtion virkamiehet ja poliitikot päättävät, mitä tuotteita ja palveluita tuetaan. Tämä vääristää taloutta ja johtaa entistä suurempiin ongelmiin. Erityisesti, mikäli päättäjät käyttävät talouden vääristämiseen lainarahaa. Puhumattakaan edes siitä, että koko Kreikan kriisin syy oli siinä, että valtio yritti painaa kaasua ja kiihdyttää talouden kasvua lainarahalla. Vastaavan elvytyksen käyttäminen kriisin ratkaisemiseksi olisi kuin yrittäisi parantaa alkoholimyrkytystä uudella ryypyllä.

 

Harvardin taloustieteen professorit Alesina ja Ardagna ovat tutkineet OECD-maiden talouksien kehittymistä 1960-luvulta alkaen. He tutkivat, miten julkisen sektorin leikkaukset tai verojen nostot vaikuttivat eri maiden talouksien kehittymiseen. Tutkimuksen tulos oli, että verojen nostaminen ei saa aikaan pitkän aikavälin budjettitasapainoa, eli verojen nostaminen ei pitkällä aikavälillä riitä menojen kattamiseen. Tämä on tietysti luonnollinen havainto, koska valtion lisääntyvät tulot eivät varmasti koskaan jää käyttämättä, poliitikot varmasti keksivät lisääntyville verorahoille käyttöä. [6]

 

Toinen, vieläkin mielenkiintoisempi löydös oli, että julkisen sektorin leikkaaminen edes laman aikana ei aiheuta laman syvenemistä - päinvastoin, julkisen sektorin leikkaaminen saa aikaan talouden kasvamista jopa lyhyellä aikavälillä. [6]

 

Saman voimme havaita esimerkiksi tarkastelemalla Ison-Britanninan taloushistoriaa:

 

 

Yllä olevasta kuvaajasta huomaamme täsmälleen saman, minkä Alesina ja Ardagna: kasvava julkinen sektori vahingoittaa taloutta mutta pienentyvä julkinen sektori auttaa taloutta.

 

Tämä intuition vastainen tulos on kuitenkin täysin looginen - julkinen sektori on luonteeltaan aina epätehokas verrattuna yksityiseen sektoriin. Perinteinen vasemmistolainen vasta-argumentti on, että yritysten pitää tehdä voittoa ja julkisen sektorin ei, tämän vuoksi julkinen sektori voi tuottaa aina samat hyödykkeet halvemmalla, koska sen ei tarvitse vetää välistä omaa voittoaan. Tällainen analyysi on itsessään paikkansa pitävä mutta vajaavainen, koska siinä ei huomioida tämän voiton tavoittelun muita vaikutuksia.

 

Koska yksityinen sektori pyrkii maksimoimaan oman voittonsa, yksityisellä sektorilla on aina kannustimia toiminnan tehokkuuden lisäämiseen ja asiakkaiden mahdollisimman hyvään palveluun. Mitä paremmin yritys palvelee asiakkaitaan ja mitä vähemmän yritys tuhlaa rahaa, sen suurempaa voittoa yrityksen omistajat saavat. Tämän vuoksi yrityksen omistajat tekevät hartiavoimin töitä vastatakseen mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja käyttävät aikaansa yrityksen toiminnan tehostamiseksi rahan tuhlaamisen lopettamiseksi.

 

Sen sijaan julkisella sektorilla ei ole tällaisia taloudellisia kannustimia toiminnan tehostamiseen - päinvastoin, mitä epätehokkaampaa ja mitä byrokraattisempaa julkinen sektori on, sen enemmän sieltä löytyy poliittisia suojatyöpaikkoja ja sitä enemmän verorahoja voidaan käyttää poliitikkojen tukijoiden palkitsemiseen. Julkinen organisaatio saa aina verorahoista oman osuutensa, joten sen johdolla ei ole mitään taloudellisia kannustimia saada aikaan tehokkuutta. Ihmiset käyttävät aina järkevimmin omia rahojaan kuin muiden rahoja, tämän vuoksi julkinen sektori ei voi mitenkään saavuttaa yhtä suurta pitkän aikavälin tehokkuutta kuin yksityinen sektori.

 

Joten mitä tapahtuu, jos rajoitamme valtion roolia taloudessa eli leikkaamme julkista sektoria? Ne palvelut, joista ihmiset todella pitävät ja joista he ovat valmiita maksamaan, ne yksinkertaisesti siirtyvät julkiselta sektorilta yksityiselle, jossa ne voidaan tuottaa edullisemmin ja laadukkaammin. Ne palvelut, joista ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, niihin ei enää tuhlata verorahoja.

 

Tämä, julkisen sektorin leikkaaminen ja yleinen taloudellisen vapauden lisääminen ovat mielestäni ainoat varteenotettavat ja pitkällä aikavälillä kestävät tiet Kreikalle ulos kriisistä.

 

Meidän suomalaisten on syytä tarkkailla Kreikan tilannetta, koska olemme itse matkalla samaan suuntaan. Kreikan juna kulkee suurella nopeudella kohti rotkoa. Kreikan junan nopeus on tällä hetkellä yli 50 000 euroa uutta velkaa minuutissa. Suomen juna on myös jo lähtenyt asemalta ja on matkalla täsmälleen samaan suuntaan. Meidän velkataakkamme kasvaa tällä hetkellä jo 15 000 euroa minuutissa. Olemme täsmälleen samoilla raiteilla ja matkalla täsmälleen samaan suuntaan kuin Kreikka. Meidän onneksemme Suomen juna on lähtenyt asemalta vähän myöhemmin, joten meillä on yhä aikaa tehdä asialle jotain. Mutta jos emme tee asialle jotain hyvin nopeasti, olemme tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa mitä Kreikka nyt.

 

Olin keskustelemassa Kreikan tilanteessa A-Studio: Stream -ohjelmassa viime perjantaina. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenalla: http://areena.yle.fi/video/1330113037129

 

--

 

Kirjoittaja on Kansallinen Edistyspuolue ry:n (www.edistyspuolue.fi) ja Liberaalit ry:n (www.liberaalit.fi) puhjeenjohtaja.

 

Mikäli haluat edistää taloudellista ja sosiaalista vapautta Suomessa, allekirjoita Edistyspuolueen kannattajakortti. Se ei sido sinua mihinkään, eikä maksa mitään, eikä liitä sinua puolueen jäseneksi. Voit allekirjoittaa, vaikka olet jonkun puolueen jäsen. Käsittelemme vastaanotetut kortit luottamuksellisesti. Voit allekirjoittaa kannattajakortin osoitteessa: www.kannattajakortti.fi

 

Lähteet:

1. Richard Clogg, Parties and Elections in Greece, 1987

 

2. World Development Indicators database. World Bank. http://databank.worldbank.org/ddp/home.do?Step=12&id=4&CNO=2

 

3. OECD StatExtracts. OECD. http://stats.oecd.org/Index.aspx

 

4. Helsingin Sanomat. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kreikka+otettiin+j%C3%A4seneksi+euroon...

 

5. Helsingin Sanomat. Pankit, luokittajat vai keskuspankki?, 6.5.2010 s. B3, Anni Lassila.

 

6. Tales of Fiscal Adjustment. Alesina, Alberto and Silvia Ardagna. Economic Policy. http://dash.harvard.edu/handle/1/2579822

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ihan näin teoriassa pitää kokeilla kysyä,että miten käy inflaation,jos setelirahoituksella maksetaan velat pois ?

Mitä tulee Keynesiin..eikö sen ideana ole,että velkapohjaisessa taloudessa valtiot ja yksityiset velkaantuvat vuorollaan? Jos tätä ei tapahdu,kaatuu koko rahajärjestelmä.. Joten..haluatko siis kaataa rahajärjestelmän? Se olisikin todellista edistymistä ja vastuuntuntoista.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Ihan näin teoriassa pitää kokeilla kysyä,että miten käy inflaation,jos setelirahoituksella maksetaan velat pois ?

Kuten kirjoitin, setelirahoitus on huono idea juuri sen vuoksi, että se laskee rahan arvoa.

>Mitä tulee Keynesiin..eikö sen ideana ole,että velkapohjaisessa taloudessa valtiot ja yksityiset velkaantuvat vuorollaan? Jos tätä ei tapahdu,kaatuu koko rahajärjestelmä.. Joten..haluatko siis kaataa rahajärjestelmän? Se olisikin todellista edistymistä ja vastuuntuntoista.

Rahajärjestelmiä oli olemassa kauan ennen Keynesiä ja nykyisen kaltaista velkataloutta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kuten kirjoitit,kirjoitit väärää tietoa..Koska jos setelirahoituksella maksetaan velkaa pois se ei tee inflaatiota.

Ja juuu..historiassa on myös toteutettu velkajubileeta.. Mutta sehän on vain historiaa eikä enään nykypäivää,vaikka järjestelmän perusta on sama.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Kuten kirjoitit,kirjoitit väärää tietoa..Koska jos setelirahoituksella maksetaan velkaa pois se ei tee inflaatiota.

Jahas. Jos rahan lisäpainaminen ei aiheuta inflaatiota, mistä inflaatio sitten mielestäsi johtuu?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta jos sillä setelirahoituksella kerran maksetaan velkaa pois niin se katoaa taloudesta..liikepankki ei edelleenkään lainaa mitään,vaan myy rahaa korkoa vastaan.Kuka voitti ja kuka hävisi?

Pointti on siinä,että keskuspankki tekisi kuten sen alunperin pitikin tehdä..

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Mutta jos sillä setelirahoituksella kerran maksetaan velkaa pois niin se katoaa taloudesta..

Jos maksat velat pois setelirahoituksella, eivät nuo rahat katoa mihinkään. Luuletko, että rahat annetaan velkojille ja velkojat polttavat setelit talojensa lämmityksessä? Eivät tietenkään, velkojat haluavat käyttää painotuoreet rahansa joten ne jäävät kiertoon ja nostavat rahan kokonaismäärää, mikä väistämättä vähentää rahan arvoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tottahan ne voi laittaa ne kiertoon,mutta keskuspankkirahaa ei laiteta kiertoon nyt ihan niin vaan..Se on silloin pankkien tekemää inflaatiota kuinka paljon ne iskee bittirahaa liikkeelle. TOSIN tässä kävisi niin,että valtiot pääsisivät pois velkakoukusta ja SAMA rahamäärä olisi taloudessa.

Sitten jääkin perimmäinen ongelma mikä on yksityistalouksien ylivelkaantuminen.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Jounin itsensäkin linkkaama Alesinan ja Ardagnan paperi (jolle löytyy muuten netissä paljon yleistä kritiikkiä, esim. http://johnquiggin.com/2011/12/20/blogging-the-zom...) sanoo itsekin lopussa että pitkäaikainen vyönkiristys voi loppupeleissä olla poliittisesti haitallista - ja Kreikassa nimenomaan kriisin jälkeen on ollut käynnissä pitkäaikainen vyönkiristys. En myöskään oikein tiedä mitä tekemistä Iso-Britannia-graafilla on tämän kanssa kun ottaa huomioon että kumpaankaan pienentyvän julkisen sektorin kauteen ei ole sisältynyt lamaa vaan niiden aikana käynnissä on ollut maailmanlaajuinen talouskasvun kausi.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Jounin itsensäkin linkkaama Alesinan ja Ardagnan paperi (jolle löytyy muuten netissä paljon yleistä kritiikkiä, esim. http://johnquiggin.com/2011/12/20/blogging-the-zom......) sanoo itsekin lopussa että pitkäaikainen vyönkiristys voi loppupeleissä olla poliittisesti haitallista - ja Kreikassa nimenomaan kriisin jälkeen on ollut käynnissä pitkäaikainen vyönkiristys.

Tottakai se voi olla poliittisesti haitallista. Ensin vuosikausia poliitikot lupaavat ihmisille "ilmaista" koulutusta, terveydenhuoltoa, eläkkeitä ja kuuta taivaalta. Sitten sanotaankin, että ehkä kaikki tämä "ilmainen" olikin maksettu vähän velkarahalla, eikä velkajuhlat voi jatkua ikuisesti.

>En myöskään oikein tiedä mitä tekemistä Iso-Britannia-graafilla on tämän kanssa kun ottaa huomioon että kumpaankaan pienentyvän julkisen sektorin kauteen ei ole sisältynyt lamaa vaan niiden aikana käynnissä on ollut maailmanlaajuinen talouskasvun kausi.

Vuonna 1979 Iso-Britannia ajautui lähes konkurssiinm maata koetteli massiivinen työttömyys ja joutui ottamaan hätälainaa IMF:ltä. Vielä samana vuonna muuan Margaret Thatcher voitti vaalit ja vuoteen 1986 mennessä talous ja työttömyys olivat aivan eri tasolla mitä aikaisemmin. Thatcher karsi julkista sektoria.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Poliittisten suositusten ja päätösten on kai tarkoitus tapahtua reaalimaailmassa? Vai liikutaan jossain libertaarisfäärissä joissa reaalimaailman poliittisia suhdanteita ei tarvitse ottaa huomioon?

Kysymyksessä ei kai ollut tässä se, valittiinko Thatcher vai ei, vaan siitä, onko vyönkiristämispolitiikka hyödyllistä taloudellisen taantuman aikana, ja sen suhteen Iso-Britannia-graafisi ei kerro oikeastaan yhtään mitään, koska kumpikin siinä käsitellyistä julkisen sektorin leikkaamisen periodeista tapahtui taloudellisen nousukauden aikana. Graafilla on tämän kirjoituksen yhteydessä lähinnä propagandistista arvoa. IMF:ltä on vastikään tullut tutkimus joka herättää epäilyksiä siitä onko vyönkiristyspolitiikka laskukauden aikana kovin hyödyllistä tai ongelmatonta: http://www.washingtonpost.com/blogs/ezra-klein/pos...

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Poliittisten suositusten ja päätösten on kai tarkoitus tapahtua reaalimaailmassa? Vai liikutaan jossain libertaarisfäärissä joissa reaalimaailman poliittisia suhdanteita ei tarvitse ottaa huomioon?

Anteeksi nyt vaan mutta minusta ei ole kovin järkevää jatkaa ihmisille valehtelemista vain siksi, että jotkut haluavat ennemmin kuulla valheita.

Ja sitäpaitsi, suomalaisten enemmistö, 58 % pitää menoleikkauksia parempana vaihtoehtona kuin velan ottamisen jatkamista (21 %). Lähteenä Iltalehden tekemä kysely (Iltalehti 07.08.2010).

>Kysymyksessä ei kai ollut tässä se, valittiinko Thatcher vai ei, vaan siitä, onko vyönkiristämispolitiikka hyödyllistä taloudellisen taantuman aikana, ja sen suhteen Iso-Britannia-graafisi ei kerro oikeastaan yhtään mitään, koska kumpikin siinä käsitellyistä julkisen sektorin leikkaamisen periodeista tapahtui taloudellisen nousukauden aikana.

Jos vuotavaa laivaa ei paikata hyvän sään aikaan, paikkaus on pakko tehdä myrskyn aikana.

>IMF:ltä on vastikään tullut tutkimus joka herättää epäilyksiä siitä onko vyönkiristyspolitiikka laskukauden aikana kovin hyödyllistä tai ongelmatonta: http://www.washingtonpost.com/blogs/ezra-klein/pos......

Ensinnäkin, tämä on tutkimusartikkeli, ei vertaisarvioitu ja julkaistu tutkimus kuten minun viittaamani tutkimus.

Toiseksi, artikkelisi ei millään tavalla erottele verojen nostamista ja julkisen sektorin leikkauksia. En tietenkään kannataa verotuksen kiristämistä, päinvastoin, verotusta tulisi laskea ja julkista sektoria leikata. Minun viittaamassa tutkimuksessa käsiteltiin näitä asioita erikseen ja sen tulokset ovat täysin selvät. Artikkelissasi nämä asiat sekoitetaan, joten et pysty sen perusteella väitämään, että julkisen sektorin leikkaus aiheuttaisi laman syvenemistä.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Artikkelissa oli varsin selvä linkkaus julkaistuun ja vertaisarvioituun tutkimukseen jonka perusteella artikkeli oli kirjoitettu: http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/...

Tutkimuksessa itsessään on ilmeisesti käytetty Alesinan ja Ardagnan paperia, joka esim. Quigginin mukaan on monessa kohtaa ongelmallinen, materiaalina, mutta siinäkin epäillään ovatko menoleikkaukset tällä hetkellä vähemmän kipua aiheuttava vyönkiristyksen muoto kuin veronkorotukset: "The historical evidence also shows that fiscal consolidations based on spending cuts are less painful than those based on tax hikes. This is largely because central banks have cut interest rates more after spending cuts. Again, this avenue is not one that many countries can rely on today."

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Artikkelissa oli varsin selvä linkkaus julkaistuun ja vertaisarvioituun tutkimukseen jonka perusteella artikkeli oli kirjoitettu: http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2011/09/...

Juuri tähän viittasin. Kyseinen artikkeli on julkaistu IMF:n Finance & Development -nimisessä lehdessä, joka ei pikaisesti katsottuna ole vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu. Juttu on myös muuten tyyliltään selvästi artikkeli, ei tieteellinen julkaisu.

No, ei tästä sen enempää, kunhan vain mainitsin, että Alesinan ja Ardagnan paperi on täysin eri tieteellisellä tasolla.

>Tutkimuksessa itsessään on ilmeisesti käytetty Alesinan ja Ardagnan paperia,

Kyseessä ovat samat tutkijat mutta eri paperi mihin itse viittasin.

>joka esim. Quigginin mukaan on monessa kohtaa ongelmallinen, materiaalina, mutta siinäkin epäillään ovatko menoleikkaukset tällä hetkellä vähemmän kipua aiheuttava vyönkiristyksen muoto kuin veronkorotukset: "The historical evidence also shows that fiscal consolidations based on spending cuts are less painful than those based on tax hikes. This is largely because central banks have cut interest rates more after spending cuts. Again, this avenue is not one that many countries can rely on today."

Eli koko kritiikkisi kulminoituu siis pohjimmiltaan tähän? Kaksi lausetta, joissa sanotaan, että julkisen sektorin leikkaaminen ei ole yhtä huono juttu mitä verojen korotukset, syystä X.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Okei, tarkistelin vielä hieman ja IMF:n sivulla oleva artikkeli vaikuttaisi olevan tiivistelmä seuraavasta IMF:n asiakirjasta:

http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2011/wp1115...

Siinä todetaan että sekä menoleikkauksiin että veronkiristyksiin perustuneet vyönkiristyspolitiikan toteutustavat ovat historiallisesti olleet talouskasvua vähentäviä, mutta veronkiristyksiin perustuneet enemmän:

Figure 9 summarizes the estimated effects of the two types of fiscal consolidations. The results suggest that the effect of fiscal consolidation on private consumption and real GDP is
negative even when the adjustment is based on spending cuts. For spending-based fiscal consolidations, the estimated effect on private consumption is –0.57 (t-statistic = 2.95), while the estimated effect on real GDP is –0.43 (t-statistic = –2.38). The results are virtually
identical for a subset of large spending-based fiscal consolidations (those greater than 1.5 percent of GDP) as Figure 10 reports. Thus, even in the case of large spending-based consolidations, there is little evidence of expansionary effects. However, the results also
suggest that spending-based adjustments are less contractionary than tax-based adjustments, particularly after the first year. For tax-based adjustments, the estimated effect on private consumption is –1.35 (t-statistic = –4.52) within two years, while the estimated effect on real GDP is –1.29 (t-statistic = –4.67).

Marko Sihvonen

On olemassa ratkaisu velkaongelmaan, tosin se vaatii täysin uudenlaisen järjestelmän ja sen "luominen" kestää toven jos toisen.... :D

Olli Polli

Jouni: Kenties Kreikan "julkisen sektorin" paisumisen syynä ei ole työntekijöiden lisääntyminen ja palkkojen vaikutus !

Kreikassa on tehty investointeja teihin, siltoihin ja muuhun infraan. Tämä oli väistämätön kehitys, jonka allekirjoitti jopa EU.

Pelkästään Jugoslavian sodan takia vaikeutui tuontiliikenne siinä määrin, että oli syytä rakentaa kiireesti "uusi" kuljetusreitti Turkista Eurooppaan. (Tie Itävallasta entisen Jugoslavian ja Bulgarian läpi Turkin rajalle on myös EU: rahoilla rakennettu. Itävallan BKT(rakennusfirmat AUT/D) lihoi ja Jugojen osavaltioiden velkasaldo kasvoi(?))

Kreikka oli ainut vaihtoehto tälle uudelle reitille.

Kreikan tiestö oli peruja Papadopouluksen diktatuurin ajoilta.

Alexandoupoli-Thessaloniki-Igumenitsa (n900km) moottoritie ja Thessaloniki-Ateena (n500) tiet on rakennettu velaksi.
Ateena-Patra on osittain tehty, joten sen vaikutus tuntuu "kurveissa" ja "pylväissä" vielä hetken aikaa.

Tietysti 2004 Olympia-kisat tehtiin suureellisesti velaksi.

Uskallan väittää, ettei edes kaikkien valtionvirkojen lakkauttaminen riitä näiden kohteiden aiheuttaman velkarasituksen poistamiseen.

Kuitenkin kaikki tiet on yksityisiä ja tiemaksut juoksevat rakentajan taskuihin. Valtion siis rahoitti tiet ja yksityiset rahastavat !

Rio-Antirio-silta Patran kaupungin vieressä yhdistää Sterea Elladan ja Pelloponisoksen. Siltaa rakentamaan tuli ranskalainen yritys. EU-rahat ja valtion avustukset katosivat maasta ! Nyt ranskalaiset rahastavat sillan kulkumaksut seuraavat 30 vuotta.

En haluaisi vaikuttaa vainoharhaiselta, mutta ehkä näissä kohteissa tehdyt järjestelyjä ei ole otettu huomioon velkataseissa niitä laskettaessa. Kenties joitain näistä veloista on laskettu jopa kahteen kertaan ja maksumieheksi joutuu Euroopan veronmaksajat.

Samalla tyylillä on tehty Ateenan ja Thessalonikin lentokenttiä.

Kaikkia asioita ei voi edes yrittää ymmärtää pelkkien kasvottomien kaavioiden ja laskentakaavojen "suojamuurin" takaa ?

Oma ehdotukseni Kreikalle on konkurssi, nyt ja heti.

Ja Drahman devalvoitua sen oletetun 50-60% tulisi EU:n ja Kreikan yhteinen valvontaorganisaation tarkkailla "kotiin" palaavia Sveitsin lomalaisia.
Näitä Kreikkalaisia "lomarahoja" arvioidaan olevan 200-600 miljardin edestä ja ne odottavat "oikeaa" hetkeä palatakseen.
Näistä "paluumuuttajista" voi ottaa "paluumuuttoveroa" huoletta kolmanneksen, koska ne on "veropakolaisena" ulkomaille pakoilemaan lähteneet.

seppo kirnu

Mitäs noita lainoja makselemaan?

Eihän niiden antajienkaan tarvitse mistään maksella mitään.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ihmeellistä yksityisen sektorin palvontaa! Tosiasia on Suomessa se että niin yksityisen kuin julkisen sektorin pitää olla tasapainossa toisiinsa nähden.

Kirjoittaja hehkuttaa kuinka yksityinen puoli tekee kaiken paremmin ja tehokkaammin. Siitäokö tässä kaikessa on kyse? Tehokkuusdesta. Väitetysti ollaan käyty kuussa ja jos niin haluttaisiin voitaisiin tuotanto koneistaa nykyisellä tietotaidolla hyvin pitkälle. Tämä tarkoittaisi taas työttömyyttä ja ostovoiman heikkenemistä...Kannattaa olla varovainen sen suhteen mitä toivoo.

Ongelma mitä liberaalit eivät ymmärrä on rahan tekemisen ja kontrolloimsen oikeus. Suomen Valtiolla sitä ei ole ollut ollenkaan EMU kytköksen jälkeen. Oman rahan kontrollointi on kaiken perusta, muuten olet muitten armoilla kuten kreikkalaiset sen tietävät.

Omalla rahalla voidaan valtion toimesta myös rahoittaa suuria hankkeita. Suomessakin on edessä infran rappeutuminen ja niin kaun kun EMUssa ollaan ei tuollaisiin projekteihin vain ole "varaa" vaikka oikeasti onkin. Tekopyhää schaibaa.

Suomi on käteisen sanoin "fantastinen" maa ja meillä olisi kaikki tarvittava omaan hyvinvointiin mutta vääräuskoiset talousoppineet sallivat Suomi Neidon raiskauksen kerta toisensa jälkeen. This shits gotta go...

Aleksi Laine

Keynesiläisyyden idea kai on, että kerätään puskureita hyvänä aikana ja sitten kun yksityinen kulutus alkaa suhdanesyistä vähetä, valtio lisää julkista kulutusta purkamalla noita puskureita ja pitää sillä tavalla kansantalouden kierroksia yllä. Toimii kuin junan vessa.

Jos puskureita ei ole kerätty, homma on paljon epävarmemmalla pohjalla. Silloin valtio joutuu nimittäin keräämään jostain uutta rahaa pistääkseen sen kulutukseen.

Veroja korottamalla koko idea kääntyy liki päälaelleen, sillä valtio on pankkeja tehottomampi rahan kierrättäjä ja pankkiinhan se laman takia kulutuksesta poistuva raha menee (jos ei häippäse ulkomaille). Jotkut ekonomistit ovat toki eri mieltä.

Jos keynesiläisyydestä kuitenkin halutaan pitää kiinni vaikka puskureita ei ole eikä veroja iljetä korottaa eikä rahaa saa painaa, jäljelle jää julkisen velan kasvattaminen. Minulle se kelpaa ainakin Suomen kaltaisissa alhaisen koron maissa lähinnä siksi, että vaihtoehto lisäisi työttömyyttä liian nopeasti, mistä seuraisi tarpeeton lamakierre.

Suunnitelma tosin voi ajaa karille, jos terve kasvu ei lähdekään käyntiin missään säällisessä ajassa. Näin on käynyt tai käymässä Kreikassa. Siellä on pakko sopeuttaa koko talous uudelle tasolle silläkin uhalla, että toimenpiteet ruokkivat lamaa. Paska juttu, mutta kukaan ei voi luvata kreikkalaisille elintason säilymistä, vaikka rahaa alettaisiin kuskata pohjoisesta etelään junalasteittain. Keynesiläinen elvytys auttaa vain suhdannekuprujen yli, rakenteelllisia ongelmia sillä ei ratkaista

Jouni Jokela

Tässä teille mallia Kreikan ja miksei koko Euroopankin ongelmien ratkaisuun,,,

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?272-New-Zeal...

Ja tosiaan, huomatkaa että nuo vuodet päättyy tohon 2004, sen jälkeen olen ihan itse ensikäden tietona saanut kuulla miten Uudessa-seelannissakin on sossu-jako-poliitikot ovat lahjoneet äänestäjiä niiden omilla rahoillaan josta seuraksena on tietysti uusiutuva ja krooninen kreikkalaistyylinen pers-aukisuus.

Eli nämä Thatcher-tyyliset talousuudistukset hoitaa toki oireet, itse sairaus johtuu taas poliitikkojen yleisestä kyvyttömyydestä pysyä kohtuudessa jakaessaan muiden rahoja. Tähän syöpään olen löytänyt vain yhden lääkkeen;

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?274-Suora-De...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Muistaakseni tuolla toteutettiin oikeen kunnolla uusliberaalista politiikkaan aivan kuten keskuspankki tahtoi ja määräsi.

Onko siellä nyt asiat hyvin..empä usko..

Jouni Jokela

Mulle laittoi meiliä eräs siellä pitkään asunut Suomalainen, Kertoi että siihen asti meni hyvin kunnes sossut nousi valtaa ja törsäsi budjettilevällään rahat taivaan tuuliin. Eli eipä siellä enää ole asiat hyvin, mutta ei se vika siinä ole että ne asiat oli laitettu aiemmin kuntoon.

laittoi tämmösen linkin mulle;

http://www.nzherald.co.nz/business/news/article.cf...

Ja viesti tiivistettynä oli seuraava:
"Eli hommat on saatu vituilleen tuon 2004 jälkeen tehdyillä työväen
puolueen rahan jako sekoiluilla."

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Olen yrittänyt puoli tuntia etsiä youtuubista erästä dokumenttia, jossa kerrotaan, miten Kreikka väärensi papereitaan, että pääsevät mukaan euroon. Mutta en löydä sitä millään. Olisin laittanut linkin tähän kommenttiini. Siinä dokumentissa puhuttiin ainakin siitä, miten euroon liittyvien maiden talouksien olisi pitänyt olla hyvässä kunnossa.

Ainakin velkaa Kreikalla oli paljon. Yli 60 %:ia BKT:sta. Onkoos velan korkojen maksu ollut sitten myös ylivoimaista? Eiköös korot nouse, jos menettää AAA luottoluokituksen?

Korruptioon varmaankin rahaa on mennyt ja varmaan myöskin hallinnon palkkoihin. http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/korruptio-on...

Jonkin lehtijutun mukaan monet kreikkalaiset ovat laittaneet rahaa talteen veroparatiiseihin.

Yksityisen sektorin kannustimet? Millaiset ne ovat? Urakkatahdilla työtä ja peruspalkalla? Kyllä sama raha menee palkkoihin kummallakin taholla, tai ainakin olisi syytä mennä. Tekeekö se yksityisestä houkuttelevan, kun joskus yksityiset eivät ota esille hallinnon kuluja? Joskus on tilanteita, jolloin esitellään jonkin yrityksen halpoja kustannuksia, mutta silti kunta on voinut vaikka auttaa toimitilakuluissa tms.

Toimituksen poiminnat