Jouni Flemming

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiililuku

Ilmastohiiltä maaperään biomassapajulla

Maaperä peruskallion yläpuolella on maapallon tärkein elollisen hiilen varasto, suuruudeltaan 1500 miljardia alkuainehiilen tonnia. Vertailuksi: ilmakehässä on 850 miljardia tonnia, biomassassa (etupäässä puissa) on 550 miljardia tonnia.

Sansibarin peltometsäviljelystä mallia Afrikan ilmastometsityksiin

Tansaniassa, Sansibarin osavaltiossa toteutettiin kaudella 1980-1997 yksi Suomen kehitysavun pitkäaikaisimpia hankkeita. Kahdenvälisissä metsähankkeissa se jäänee historian ykköseksi.

Sansibarin kaksi pääsaarta Unguja ja Pemba ovat tyypillisesti koralliriutoista peräisin olevia karuja maita. Niillä kasvoi alun perin Intian Valtameren lajirikkaita saaristometsiä. Kun asutus ja maanviljely etenivät myös puulajien kirjo muuttui.

Sansibarin 18-vuotisen metsähankkeen lopussa pääsaarilla inventoitiin kaikki maa-alueiden puut. Metsälaskennan oppi vietiin Suomesta.

Maailman hiilimetsänhoidosta on opittavaa

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea esimerkiksi Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Slovenia on Euroopan johtava hiilimetsänhoidon maa

Suomi on lähestymässä EU:n puheenjohtajan kauttaan (1.7. alkaen). Metsien maana me voimme viitata onnistuneen metsänhoidon historiaamme ja korostaa kumppanuusmaille metsien merkitystä ilmastolle.

Jo kasvaneet metsät ovat kussakin EU-maassa tärkeitä hiilen nieluvarastoja (nieluja). Onnistuneella metsänhoidolla on mahdollinen saada eri puolilla Eurooppaa aikaan jatkuva hiilen nieluvirta, vuotuisista hyötypuuna hakkuista ja vanhojen puiden luontaisesta lahoamasta huolimatta.

Puu korvatkoon betonia

Kansainvälisen ilmastopaneelin kohutun lokakuun raportin jälkeen hiilen nieluvarastot tulivat entistä arvokkaammiksi. On vain ajan kysymys, milloin hiilen nieluvarastosta maksetaan ilmastotukea, tai milloin nieluvarasto arvotetaan verotuksessa. Tähän voi varautua sekä metsäverotuksessa että kiinteistöverotuksessa. Nieluvaraston kasvattaminen on niin jokaisen metsätilallisen kuin vain kiinteistöksi nimettyä taloaan asuvan ja puutarhaansa hoitavan ympäristöteko, ja sen soisi näkyvän verotuksessa vähennyksenä.

Puurakentamisella on ilmastoarvo

Hiilen nieluvaraston suuruuden eli hiililuvun (tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla) voi laskea koko maapallon tasolla, yhden valtion tasolla, yhden metsätilan tasolla tai vaikkapa yhden puurakenteisen omakotitalon tontin tasolla. Yksi kansainvälisen ilmastokamppailun keskeisiä tavoitteita on kasvattaa hiilen nieluvarastoa kaikkialla maapallolla ja kaikilla tasoilla.

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä